Tarkkailemme maailmaa

Eläinten roskaruoka

”On hämmästyttävää, kuinka tärkeä ravinnonlähde jätteistä on tullut monille linnuille ja nisäkkäille”, sanoo biologi Wilfried Meyer. ”Joissakin paikoin jätteet jopa turvaavat joidenkin lajien elossa säilymisen.” Der Spiegel -uutislehdessä kerrottiin eräästä maailmanlaajuisesta tutkimuksesta, jonka mukaan jätteillä elää lähes 70 lintulajia ja 50 nisäkäslajia. Kaatopaikoille on syntynyt todellinen ravintoketju. Hyönteiset menestyvät mätänevien jätteiden tuottamassa lämmössä. Hyönteisiä taas syövät linnut ja pikku nisäkkäät, joita puolestaan metsästävät petolinnut ja muut pedot. On kiinnostavaa, että jotkin luonnostaan arat linnut eivät välitä jätepuristimien korvia huumaavasta melusta ja muiden eläinten ja ihmisten läsnäolosta kaatopaikoilla.

 Jättiläisrosvot

Näyttää siltä, etteivät ihmiset ole ainoita maantierosvoja. Bangkok Post -lehden mukaan norsut ovat ryhtyneet samaan puuhaan. Bangkokin itäpuolella sijaitsevissa viidakoissa elävät nälkäiset norsut ovat tukkineet teitä, joilla liikkuu sokeriruokoa kuljettavia rekka-autoja, ja ryöstäneet niiden makean lastin. Ang Lue Nain rauhoitusalueella elää tavallisesti noin 130 norsua, mutta kuivuus on vähentänyt kasvillisuuden määrää ja pakottanut nälkäiset norsut vaeltamaan pois viidakosta ruoanhakuun. Rauhoitusalueen johtaja Yoo Senatham kertoi, että jotkin norsut ovat lisäksi tunkeutuneet plantaaseille, kun taas toiset napsivat sokeriruokoa, jota myötätuntoa tuntevat rekka-auton kuljettajat ovat niille pudottaneet.

Eläinten antibiootit

Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään varoittanut antibioottien liiallisesta ja tarpeettomasta antamisesta kotieläimille, jotka eivät ole sairaita. Espanjalaisen ABC-sanomalehden mukaan eläinrehuun on ollut tapana lisätä antibiootteja, ”jotta kotieläimet saataisiin lihotettua nopeasti”. Äskettäin muuan tanskalaistutkimus osoitti, että eläinten kasvatus voi olla tuottoisaa ilman antibioottejakin. Kun maanviljelijät poistivat antibiootit eläinrehusta, se ei vaikuttanut kananlihan tuotantoon mitenkään ja sianlihan tuotantokustannukset lisääntyivät vain yhden prosentin. WHO antoi kiitosta tanskalaisten oma-aloitteisuudesta ja kannustaa muita maita ryhtymään samanlaisiin toimiin. Lehdessä todetaan, että se ”edistäisi myös väestön terveyttä”.

Šakinpelaajat petkuttavat

”Monet šakinpelaajat eivät ota sääntöjä kovinkaan vakavasti”, kirjoittaa Frankfurter Allgemeine Zeitung. Yksi esimerkki tästä on amatööripelaaja, joka voitti erään suurmestarin. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että hänen pitkään tukkaansa oli piilotettu mikrofoni, kuulokkeet ja kamera, joiden avulla hän oli ollut yhteydessä toisessa huoneessa tietokoneen ääressä istuvaan pelaajaan. Joidenkuiden tiedetään menneen vessaan, sulkeneen oven ja ottaneen esiin kämmentietokoneen, jonka avulla he ovat laskeneet seuraavan siirtonsa. Myös Internetissä pelattava šakki voi olla epärehellistä. Jotkut ovat käyttäneet hyväkseen tietokoneessaan olevaa šakkiohjelmaa samalla kun heillä on ollut peli käynnissä Internetissä. Joissakin tapauksissa pelaajat ovat osallistuneet peliin kahdella eri nimellä ja pelanneet itseään vastaan siten, että toinen nimi on aina hävinnyt ja siten toisen sijoitus on parantunut. ”Läheskään aina ei suinkaan ole kyse palkintorahoista”, kertoo lehti. ”Melkein joka kerta motiivina on pikemminkin turhamaisuus kuin ahneus.”

Liian vanha oppimaan?

”Kun kuusivuotiaat ovat tunnilla [ala-asteen koulussa Kenian Rift Valley -provinssissa], yksi oppilaista on päätään pitempi muita”, kirjoittaa Nairobissa ilmestyvä sanomalehti Daily Nation. Kyse on 84-vuotiaasta miehestä, joka meni äskettäin ensimmäiselle luokalle, jotta ”hän oppisi lukemaan Raamattua”. Hän jatkaa koulunkäyntiään, vaikka hänellä on lapsenlapsia, jotka ovat häntä monta luokkaa edellä. ”Minulle on kerrottu Raamatussa olevista asioista, mutta en voi tietää, ovatko ne totta, ja haluan lukea Pyhän Kirjan itse saadakseni siitä selvää”, kertoi mies Nation-lehdelle. Hänellä on koulupuku ja kaikki muut tarvikkeet, ja hän yrittää parhaansa mukaan mukautua koulun ankariin sääntöihin. Joissakin asioissa hänen kuitenkin sallitaan toimia eri lailla. Kun muut oppilaat menevät pihalle urheilemaan ja juoksentelemaan, hänen ”annetaan venytellä kevyesti lihaksiaan”.

Kuolonuhreja vaatineita maanjäristyksiä vuonna 2003

”Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen (USGS) mukaan vuonna 2003 maanjäristysten kuolonuhrien määrä oli suurin sitten vuoden 1990; se oli 25 kertaa suurempi kuin vuonna 2002”, sanotaan laitoksen lehdistötiedotteessa. ”Vuonna 2002 maanjäristyksissä kuoli 1711 ihmistä kautta maailman”, mutta viime vuonna kuolonuhreja oli 43819. Noin 41000 noista kuolemantapauksista sattui Iranissa, missä 6,6 magnitudin maanjäristys ravisteli Bamin kaupunkia 26. joulukuuta. Ankarin maanjäristys ja ainoa, joka luokiteltiin ”erittäin suureksi” järistykseksi, sattui Hokkaidossa Japanissa 25. syyskuuta. Se oli voimakkuudeltaan 8,3. Selonteon mukaan ”USGS paikantaa noin 50 maanjäristystä joka päivä – –. Joka vuosi eri puolilla maailmaa on keskimäärin 18 suurta maanjäristystä (magnitudi 7–7,9) ja yksi erittäin suuri järistys (magnitudi 8 tai enemmän). Maailmassa sattuu monta miljoonaa maanjäristystä joka vuosi, mutta useita niistä ei havaita, koska ne sattuvat syrjäseuduilla tai ne ovat voimakkuudeltaan hyvin heikkoja.”

Miksi niin paljon nuorisorikollisuutta?

Asiantuntijat uskovat, että häiriintynyt perhe-elämä on syynä nuorisorikollisten määrän rajuun kasvuun. Kuten eteläafrikkalaisen sanomalehden Weekend Witness artikkelissa todettiin, useimmat rikoksiin syyllistyneistä lapsista ovat hajonneista kodeista tai kodeista, joissa kummatkin vanhemmat käyvät työssä ja ovat ”liian kiireisiä, väsyneitä tai hätäisiä” kiinnittämään heihin huomiota. Kriminologi tri Irma Labuschagnen mukaan monet teini-ikäiset eivät edes ymmärrä käsitettä ”perhe” ja ”kaipaavat rakkautta ja hyväksyntää”. Niinpä he etsivät niitä muualta ja rikollisjengit saavat heidät helposti riveihinsä, koska ne voivat tarjota heille tunteen siitä, että he kuuluvat johonkin. Psykologi tri Cecelia Jansen huomautti, että vanhemmat ”ovat niin syventyneitä aseman, menestyksen ja materian tavoitteluun, etteivät he tiedä mitä heidän perheenjäsentensä elämässä tapahtuu”. Sekä Labuschagne että Jansen suosittelevat ”paluuta vanhanaikaisiin perhearvoihin”, kirjoittaa lehti. Lopuksi se sanoo: ”Tervettä, onnellista ja normaalia perhettä ei korvaa mikään.”