Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kasvatuksen tärkeys

Kasvatuksen tärkeys

Kasvatuksen tärkeys

SE MITÄ lapsena oppii tai jää oppimatta, voi vaikuttaa siihen, mihin ihminen pystyy myöhemmin elämässään. Mitä lapset sitten tarvitsevat vanhemmiltaan kasvaakseen tasapainoisiksi aikuisiksi, jotka selviytyvät hyvin elämässään? Katsotaanpa, mitä asiantuntijat ovat päätelleet viime vuosikymmeninä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Synapsien merkitys

Aivojen kuvantamismenetelmien kehitys on tehnyt mahdolliseksi tutkia aivojen kehitystä entistä tarkemmin. On havaittu, että varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa niiden aivotoimintojen kehittymiselle, joita tarvitaan tietojen käsittelemiseen, tunteiden ilmaisemiseen normaalilla tavalla ja kielen hallitsemiseen. ”Ensimmäisinä elinvuosina aivoissa syntyy erittäin nopeaan tahtiin yhteyksiä, kun niitä muovaa geneettisen informaation ja ympäristöstä tulevien virikkeiden jatkuva vuorovaikutus”, kirjoittaa Nation-lehti.

Tutkijoiden mukaan suurin osa noista yhteyksistä – synapseista eli hermoliitoksista – muodostuu muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Silloin ”luodaan pohja niille yhteyksille, jotka vaikuttavat myöhemmin älykkyyteen, tietoisuuteen itsestä, luottavaisuuteen ja oppimismotivaatioon”, sanoo lapsen kehityksen asiantuntija tri T. Berry Brazelton.

Pikkulapsen aivot kasvavat kooltaan sekä kehittyvät rakenteeltaan ja toiminnoiltaan merkittävästi muutaman ensimmäisen vuoden aikana. Ympäristössä, joka tarjoaa paljon virikkeitä ja oppimistilanteita, synapsien määrä moninkertaistuu, jolloin aivoihin syntyy laaja hermoratojen verkko. Nämä hermoradat mahdollistavat ajattelemisen, oppimisen ja päättelemisen.

Saattaa olla, että mitä enemmän vauvan aivot saavat virikkeitä, sitä useammat hermosolut aktivoituvat ja sitä enemmän niiden välille muodostuu yhteyksiä. Virikkeet eivät ole ainoastaan älyllisiä – tosiasioita, numeroita tai kieltä. Tutkijat ovat havainneet, että lapsi tarvitsee myös tunne-elämän virikkeitä. Tutkimukset viittaavat siihen, että ilman hellimistä, kosketusta, leikkiä ja tunneperäisiä virikkeitä synapseja muodostuu vähemmän.

Kasvatuksen osuus

Lapsen kasvaessa aivoissa tapahtuu eräänlaista karsimista. Näyttää siltä, että synapsit, joita ei ehkä tarvita, lakkaavat toimimasta. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi lapsen kykyihin. ”Ellei lapsi saa oikeanlaisia virikkeitä oikeassa iässä”, sanoo aivotutkija Max Cynader, ”hermoratojen verkko ei kehity kunnolla.” Tri J. Fraser Mustardin mukaan seurauksena voi olla alhaisempi älykkyystaso, heikot kielelliset ja matemaattiset kyvyt, terveysongelmia aikuisena ja jopa käytöshäiriöitä.

Näyttää siis siltä, että varhaisvuosien kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi elämään aikuisena. Niistä saattaa riippua, onko ihminen sisukas vai helposti lannistuva, onko hänellä abstraktia ajattelukykyä vai ei ja tuleeko hänestä empaattinen vai ei. Vanhemmilla on siksi erittäin tärkeä rooli. Eräs lastenlääkäri sanoo: ”Varhaislapsuuden tärkeimpiä tekijöitä on herkkävaistoinen kasvattaja.”

Kuulostaa varsin yksinkertaiselta. Kasvata ja hoivaa lasta, niin hän kukoistaa. Vanhemmat kuitenkin tietävät, ettei välttämättä ole helppoa ymmärtää, mikä olisi oikea tapa huolehtia lapsista. Intuitio ei aina riitä.

Eräässä tutkimuksessa 25 prosenttia haastatelluista vanhemmista ei tiennyt, että heidän toimintatapansa saattoi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti lapsen älykkyyteen, itseluottamukseen ja oppimishaluun. Miten vanhemmat voisivat parhaiten kehittää lapsen kykyjä ja luoda kasvulle otollisen ilmapiirin? Näistä kysymyksistä seuraavassa kirjoituksessa.

[Kuva s. 6]

Virikkeiden puute saattaa haitata lapsen kehitystä