Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi uhanalaisia?

Miksi uhanalaisia?

Miksi uhanalaisia?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA INTIASTA

YLVÄÄT bengalintiikerit sekä vuorisudet, saruskurjet, ikivanhat kilpikonnat ja intiannorsut – tässä vain muutamia niistä Intian eläinlajeista, jotka ovat sukupuuton partaalla. Hyvä esimerkki on norsu, maapallon suurin maanisäkäs.

Norsun syöksyhampailla on hyvin paljon kysyntää. Norsunluun suurimpia käyttäjiä on Japani, ja kysyntä on samanlaista myös Kiinassa, missä norsunluiset syömäpuikot ovat edelleen suosittuja. Millaista vahinkoa norsunluun kysyntä on aiheuttanut erityisesti intiannorsuille?

The Times of India -lehti kirjoitti muutama vuosi sitten: ”Intiannorsut eroavat afrikannorsuista siinä, että ainoastaan uroksilla ja niistäkin vain harvoilla on syöksyhampaat. Siksi maalitauluna ovat pääasiassa täysikasvuiset urokset, joilla on syöksyhampaat. Virallisten lukujen mukaan niitä kaadetaan Intiassa vuosittain satakunta, minkä johdosta urosten ja naaraiden määrä on epäsuhtainen.” Metsästys uhkaa koko lajin olemassaoloa.

Yhden sarveistupon tähden

Nykyään elävistä maanisäkkäistä toiseksi suurin on sarvikuono. Intia ja Nepal ovat intiansarvikuonon viimeisiä suojelualueita. Silti Pobitaran luonnonpuisto Assamin osavaltiossa Koillis-Intiassa on vain vajaan 40 neliökilometrin suuruinen, mikä on suhteellisen pieni alue sarvikuonolle. Niinpä nämä eläimet vaeltavat usein lähiseudun viljelysmaille, missä ne saatetaan ampua tai myrkyttää.

Ihminen on keksinyt nerokkaan tavan kaataa sarvikuonoja. Pobitaran puiston yläpuolella kulkee kaksi voimalinjaa. Salametsästäjä kiinnittää kaapeleihin pitkän bambukepin avulla johdon, joka jää roikkumaan lähelle maanpintaa. Eläintieteilijä Vivek Menon selittää, mitä tapahtui kerran, kun sarvikuono kosketti tuota johtoa: ”Kun valtava sähköisku kulki sen koko ruumiin läpi, se vingahti kaksi kertaa ja luhistui käsittämättömän nopeasti – –. Tuo suunnaton eläin kaatui kyljelleen ja kuoli vajaassa sekunnissa.”

Näitä jättiläisiä tapetaan niiden suhteellisen pienen sarven takia, joka painaa hädin tuskin kilon! Sarvi, joka on tiivis säietuppo pitkälti samanlaista sarveisainetta kuin ihmisen kynnet, on kaupallisesti valtavan arvokas, ja tämän vuoksi eläin on suuressa vaarassa.

Shahtoosh-saalien rakkaudesta

Tiibetinantiloopista eli chirusta saadaan shahtoosh-villaa. Se on niin hienoa, että siitä tehty saali mahtuu etusormeen sopivan sormuksen läpi. Yksi saali voi maksaa peräti 13500 euroa, joten se on maailman kalleimpia huiveja. Mitä tämä merkitsee tuolle antiloopille?

”Yhtä shahtoosh-saalia varten kuolee vähintään viisi chirua”, kertoo The Indian Express -lehti. Tiibetin ylängöllä salametsästäjien saaliiksi joutuu vuosittain noin 20000 tiibetinantilooppia. Näin siitä huolimatta, että ne on rauhoitettu monissa uhanalaisia lajeja koskevissa säädöksissä. Lisäksi shahtoosh-villan kauppa kiellettiin vuonna 1979. Antilooppien määrä on siitä huolimatta jatkanut laskuaan.

Turkin ja luiden tähden

Uhanalaisia eläimiä Intiassa ovat myös tiikerit ja eräät muut kissapedot. Jotkin tiikerin alalajit, kuten kaspian-, jaavan- ja balintiikeri, ovat ilmeisesti muualla jo kuolleet sukupuuttoon. 1900-luvun alussa Intian metsissä liikkui noin 40000 tiikeriä. Vuosien saatossa määrä on huvennut. Tämä johtuu siitä, että niiden elinympäristöä on vähitellen tuhottu ja niitä on metsästetty turkin ja tiettyjen luiden takia, joilla on kiinalaisen lääketieteen mukaan parantava vaikutus.

Kirjassa The Secret Life of Tigers sanotaan elinalueiden kutistumisen vaikutuksesta: ”Tiikerikannat voivat kasvaa vain siinä tapauksessa, että tiikerit pääsevät leviämään laajemmalle alueelle metsässä, jossa ne elävät. Muutoin ne itse hillitsevät kannan kasvua käymällä keskenään ankaria taisteluja ravinnosta ja elinpiiristä.”

Miten muut Intiassa elävät kissapedot ovat selviytyneet? Eräässä eläintarhassa Junagadhissa Gujaratin osavaltiossa muuan turisti tuli tyhjän häkin kohdalle. Sen ulkopuolella oli taulu, jossa oli kuva aasialaisesta gepardista ja gujaratinkielinen teksti, joka kuului: ”Gepardi kuoli Intiassa sukupuuttoon 1950-luvulla.”

Tulevaisuudennäkymiä

 Intian uhanalaisten eläinten tulevaisuus ei näytä valoisalta. On yllin kyllin todisteita siitä, että ihmiset ovat itsekkäästi turmelleet maapalloa ja tuhonneet monia sen upeista eläimistä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Jumalan arvovaltainen sana Raamattu osoittaa, että lähellä on aika, jolloin seuraava ennustus täyttyy: ”Kansakunnat vihastuivat, ja tuli sinun [Jumalan] oma vihastuksesi sekä määräaika – – saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata.” (Ilmestys 11:18.)

Millaista maapallolla on sen jälkeen kun se on puhdistettu kaikista niistä, jotka ovat riistäneet sitä ja sen eläimiä? Silloin koittaa suurenmoinen aika. Ihmiset eivät enää ole vaaraksi millekään eläinlajille. Maata hallitsee Jumalan valtakunta, jota Jeesus Kristus opetti rukoilemaan. (Jesaja 11:6–9; Matteus 6:10.)

[Kuvat s. 26]

Intian uhanalaisia eläimiä

Saruskurki

Bengalintiikeri

Intiannorsu

Intiansarvikuono

Tiibetinantilooppi

[Lähdemerkinnät]

Kurki: Cortesía del Zoo de la Casa de Campo, Madrid; antilooppi: © Xi Zhi Nong/naturepl.com