Antaako avoliitto hyvän perustuksen avioliitolle?

KAHDEN vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan ihmisen yhteiselämä vihkimättömänä parina ”on nykyään yleinen ilmiö teollisuusmaissa ympäri maailmaa”, sanotaan Journal of Marriage and Family -lehdessä. ”Noin puolet avopareista katsoo, että yhdessä asuminen antaa mahdollisuuden arvioida yhteensopivuutta ennen avioitumista.” Tämän järjestelyn pitäisi kaikesta päättäen ”poistaa huonot valinnat ja tehdä avioliitoista kestävämpiä”, lehti kirjoittaa.

”Näyttää kuitenkin siltä, että tilanne on juuri päinvastoin”, siinä jatketaan. ”Ne jotka ovat asuneet yhdessä ennen naimisiinmenoa, ovat usein tyytymättömämpiä liittoonsa, viettävät vähemmän aikaa yhdessä, tukevat toisiaan vähemmän ja saavat ongelmiaan selvitetyksi huonommin. Heillä on todennäköisemmin myös suurempia erimielisyyksiä ja enemmän ongelmia liitossaan – –. Lisäksi heillä on suurempi riski erota kuin pareilla, jotka muuttavat yhteen vasta vihkimisen jälkeen.”

Kuten tämä tutkimus osoittaa, se mikä näyttää järkevältä ihmisten silmissä, saattaa todellisuudessa olla hyvin epäviisasta. Tämä korostaa Jeremian 10:23:n sanojen paikkansapitävyyttä: ”[Ihmiselle] ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” Miten paljon viisaampaa on etsiä ohjausta Jumalan sanasta Raamatusta, jossa on paljon erinomaisia neuvoja avioliittoa varten! (2. Timoteukselle 3:16.) Siinä sanotaan esimerkiksi aviosuhteesta: ”Mies jättää isänsä ja äitinsä ja hänen on liityttävä vaimoonsa ja heidän on tultava yhdeksi lihaksi.” (1. Mooseksen kirja 2:24; Matteus 19:5.)

Jos toimii tämän Jumalan antaman periaatteen mukaisesti sen sijaan että antaisi puutteellisen ja usein häilyvän inhimillisen ajattelun ohjata askeliaan, aidosti onnellisen ja kestävän avioliiton mahdollisuudet paranevat suuresti (Sananlaskut 3:5, 6).