Polttava tarve parannuskeinosta

Grace myy kalliita laatukenkiä Lilongwen keskustorilla Malawissa. Hän näyttää iloiselta ja terveeltä, mutta hymyn taakse kätkeytyy traaginen tarina.

Vuonna 1993 Grace ja hänen miehensä saivat suureksi ilokseen tyttären, jolle he antoivat nimeksi Tiyajane. Aluksi tyttö näytti terveeltä, mutta pian painonlisäys pysähtyi ja lapsi sai tartuntataudin toisensa jälkeen. Kolmivuotiaana Tiyajane kuoli aidsiin (immuunikatoon).

Muutaman vuoden kuluttua Gracen mieskin alkoi sairastella. Eräänä päivänä hän lyyhistyi kasaan, ja hänet vietiin sairaalaan. Lääkärit eivät voineet tehdä mitään hänen hyväkseen. Kahdeksan vuotta kestänyt avioliitto päättyi, kun mies kuoli aidsin komplikaatioihin.

Nykyään Grace elelee yhden huoneen talossa Lilongwen esikaupunkialueella yksin. Hän on 30-vuotias, joten voisi kuvitella, että hän alkaisi rakentaa elämäänsä uudelleen. Mutta hän selittää: ”Minulla on HIV *, joten en aio mennä naimisiin enkä hankkia enää lapsia.”

TÄLLAISET kokemukset eivät valitettavasti ole harvinaisia Malawissa, missä arviolta 15 prosenttia väestöstä on saanut HIV-tartunnan. The Globe and Mail -lehden mukaan eräässä maaseutusairaalassa ”potilaita on 50 prosenttia enemmän kuin vuodepaikkoja ja henkilökunnasta on menetetty yli puolet” aidsin takia. Tautitapauksia on vielä enemmän muissa Saharan eteläpuolisissa maissa. YK:n aidsohjelma UNAIDS raportoi vuonna 2002: ”Keskimääräinen elinikä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tätä nykyä 47 vuotta. Ilman aidsia se olisi 62 vuotta.”

HIV-infektio on kuitenkin pandeeminen sairaus, sillä se on levinnyt kauas Afrikan mantereen ulkopuolelle. UNAIDS arvioi, että Intiassa tartunnan on saanut noin neljä miljoonaa aikuista, ja jatkaa: ”Tautitapausten nykyisen määrän perusteella HIV:stä tulee tällä vuosikymmenellä aikuisten yleisin kuolinsyy.” Epidemia leviää nopeimmin Itsenäisten valtioiden yhteisössä (IVY), johon kuuluu suurin osa entisen Neuvostoliiton tasavalloista. Erään raportin mukaan Uzbekistanissa ”HIV-tartuntoja raportoitiin pelkästään vuonna 2002 enemmän kuin kymmenen edellisen vuoden aikana yhteensä”. Yhdysvalloissa HIV-infektio on edelleen 25–44-vuotiaiden amerikkalaisten johtavia kuolinsyitä.

Herätkää!-lehti julkaisi aidsia käsittelevän kirjoitussarjan ensimmäisen kerran vuonna  1986. Tuona vuonna Maailman terveysjärjestön silloinen pääjohtaja tri Halfdan Mahler varoitti, että HIV-tartunnan on saanut kenties jo noin kymmenen miljoonaa ihmistä. Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin viruksen kantajia on maailmassa jo arviolta 42 miljoonaa, ja heidän määränsä kasvaa yli kymmenen kertaa nopeammin kuin väestö. Asiantuntijat sanovat, ettei tulevaisuus näytä sen valoisammalta. UNAIDSin mukaan ”niissä 45:ssä maassa, joissa tartuntoja on eniten, arviolta 68 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti aidsiin vuosina 2000–2020”.

Koska tartuntavauhti on näin hälyttävän suuri, ei parannuskeinon tarve ole koskaan ollut polttavampi. Lääketieteen tutkijat ovatkin työskennelleet väsymättömästi nujertaakseen HIV:n. Millaisia edistysaskelia taistelussa tätä tappavaa vitsausta vastaan on otettu? Onko järkevää toivoa, että siitä saataisiin voitto?

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 4]

Maailmassa on arviolta 42 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta, joista 2,5 miljoonaa on lapsia

[Kuva s. 4]

INTIA

Terveydenhuollon vapaaehtoistyöntekijät saavat aidskoulutusta

[Lähdemerkintä]

© Peter Barker/Panos Pictures

[Kuva s. 4]

BRASILIA

Sosiaalityöntekijä lohduttaa aidspotilasta

[Lähdemerkintä]

© Sean Sprague/Panos Pictures

[Kuva s. 4]

THAIMAA

Vapaaehtoistyöntekijä hoitaa lasta, jolla oli syntyessään HIV

[Lähdemerkintä]

© Ian Teh/Panos Pictures