Veivätkö kaikki tiet Roomaan?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITÄVALLASTA

ROOMAN VALTAKUNNAN tiet sitoivat sen kaukaisetkin provinssit tiukasti pääkaupunkiin. Ne yhdistivät Gallian sankat metsät Kreikan kaupunkeihin ja Englannin kanaalin Eufratiin sekä mahdollistivat ennen kaikkea legioonien pääsyn lähes joka kolkkaan imperiumissa lujittamaan Rooman valtaa. Kivetyiltä pääteiltä haarautui provinsseihin monia sivuteitä. Tästä juontaa juurensa sananparsi ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

Valtakunnassa oli teitä yli 80000 kilometriä. Mitä mahdollisuuksia meillä on nykyään tutustua niihin ja ymmärtää, millainen merkitys niillä oli tuolloin antiikin aikana? Yksi keino on tutkia 1200-luvulta peräisin olevaa karttaa nimeltä Tabula Peutingeriana.

Historiantutkijoiden mukaan Tabula Peutingeriana on jäljennös kartasta, jonka laatimisen aikaan Rooman sotajoukot vielä marssivat noilla kuuluisilla teillä. Etelä-Saksassa sijaitsevan Augsburgin kaupunginsihteeri Konrad Peutinger sai tuon käsin tehdyn jäljennöksen haltuunsa vuonna 1508, ja se tultiin tuntemaan hänen nimellään. Nykyään sitä säilytetään Itävallan kansalliskirjastossa Wienissä.

Roomalainen maailma yhdessä rullassa

Nykypäivän luokkahuoneissa oppilaat tutkivat usein nelikulmion muotoisia seinäkarttoja. Peutingerin kartta on sitä vastoin rulla, jonka leveys on 34 senttimetriä ja pituus avattuna 6,75 metriä. Siihen kuului alun perin 12 yhteen liimattua pergamenttilehteä, ja näistä 11 on säilynyt. Kartta esittää Rooman valtakuntaa sen suuruuden aikaan, kun se ulottui Britanniasta aina  Intiaan saakka. Ensikertalainen voi hyvinkin hämmentyä sitä katsellessaan, vaikka tuntisikin tuota aluetta nykyaikaisten karttojen perusteella. Mistä tämä johtuu?

Tuota vanhaa karttaa ei laadittu nykyajan maantieteilijöille vaan entisaikojen matkamiehille. Karttarulla oli matkalla helppokäyttöinen. Saadakseen kaikki tarvittavat yksityiskohdat mahtumaan oli kartanpiirtäjän kuitenkin supistettava maailmanvallan mittoja pohjois-eteläsuunnassa ja venytettävä niitä reippaasti itä-länsisuunnassa. Tuloksena oli mittasuhteiltaan epätarkka kartta, jonka avaaminen, lukeminen, kokoaminen ja kantaminen oli vaivatonta. Paras reitti paikasta toiseen löytyi helposti. Tämä oli matkalaisille tärkeämpää kuin Italian muoto, Mustanmeren koko tai todellinen kulkusuunta. *

Eri yksityiskohdat on Peutingerin kartassa merkitty eri värein. Tiet ovat punaisia viivoja, vuoret ruskeita ja joet vihreitä. Karttaan on kirjoitettu satojen kaupunkien nimet, ja niiden sijainti on merkitty talojen, muurin ympäröimien pihojen ja tornien kuvilla. Symbolit viittaavat ilmeisesti paikkakunnalla olleisiin rakennuksiin. Karttaan on laskettu myös kaupunkien, asemien ja majatalojen välisiä etäisyyksiä.

Tabula Peutingerianaan on merkitty useita Raamatussa mainittuja paikkoja ja tapahtumia. Siinainvuoren kohdalla on kaksi latinankielistä tekstiä. Toisessa sanotaan: ”Erämaa, jossa Israelin lapset vaelsivat 40 vuotta Mooseksen johdolla.” (Joosua 5:6.) Toinen kuuluu: ”Täällä Siinainvuorella he saivat Lain.” (3. Mooseksen kirja 27:34.)

Jerusalem on merkitty karttaan toisella nimellä, Aelia Capitolina, joka juontuu Publius Aelius Hadrianuksesta. Tämä Rooman keisari nimesi kaupungin itsensä mukaan 100-luvulla. Kartassa on myös Öljyvuoren latinalainen nimi (Luukas 21:37).

Veivätkö kaikki tiet Roomaan?

Jotkin tiet johtivat Koillis-Italiassa sijaitsevaan Aquileian kaupunkiin. Kartassa sen ympärillä näkyy korkeat muurit ja vartiotornit. Se oli valtakunnan tärkeimpiä kaupunkeja, sillä se valvoi tärkeää tienristeystä ja sen satama oli erinomainen.

Via Egnatia kulki Balkanin niemimaan halki Adrianmeren rannikolta Konstantinopoliin, joka tunnetaan nykyään Istanbulina. Kartassa sen symbolina on valtaistuimella istuva mutta sotisopaan sonnustautunut jumalatar. Syyrian Antiokiaan – nykyiseen Antakyaan, joka sijaitsee Turkin alueella – johti useita teitä. Se oli valtakunnan kolmanneksi suurin kaupunki Rooman ja Aleksandrian jälkeen. Sen kohdalla kartassa näkyy istuva jumalatar sädekehä päänsä ympärillä.

Roomaan johtaa kartassa 12 tietä, joista yksi on Via Appia. Apostolien tekojen mukaan apostoli Paavali kulki sitä pitkin matkustaessaan Roomaan ensimmäisen kerran. Ryhmä kristittyjä tuli Roomasta häntä vastaan samaa tietä pitkin ja tapasi hänet Kolmella majatalolla, joka sekin on merkitty karttaan (Apostolien teot 28:15).

 Millainen symboli kartassa on Rooman kohdalla? Kaupunki esitetään siinä mahtavana valtiattarena, joka istuu valtaistuimella purppuraviitassa. Hänellä on käsissään valtakunnanomena ja valtikka, jotka edustavat pääkaupunkiin keskittynyttä maailman herruutta.

Onko oikein sanoa, että kaikki tiet veivät Roomaan? Kyllä, kun otetaan huomioon pääteiltä haarautuvien teiden laaja verkko. Peutingerin kartta osoittaa, miten imperiumi pääsi maanteiden välityksellä ulottamaan valtansa laajoille alueille ja pystyi hallitsemaan provinssejaan lähes 500 vuotta. Nykyään on yhä mahdollista kulkea noita Rooman valtakunnan muinaisia teitä pitkin – mielikuvituksen siivin Tabula Peutingeriana oppaana.

[Alaviite]

[Kartta s. 13–15]

(Ks. painettu julkaisu)

Harvinainen tiekartta: Tabula Peutingeriana

ESPANJA

MAROKKO

BRITANNIA

RANSKA

SAKSA

ITÄVALTA

Aquileia

Rooma

Suurennos alueesta sivulla 15

ITALIA

AFRIKKA

KREIKKA

Istanbul

EGYPTI

TURKKI

Siinainvuori

Jerusalem

SYYRIA

Antakya

Kaspianmeri

IRAN

INTIA

[Kartta s. 15]

(Ks. painettu julkaisu)

Tabula Peutingerianan yksityiskohta, jossa näkyy Rooma ympäristöineen

Rooma

Aquileia

Istanbul

Jerusalem

Antakya