Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten tyydyttää tarve saada ystäviä

Miten tyydyttää tarve saada ystäviä

Miten tyydyttää tarve saada ystäviä

”YKSINÄISYYS ei ole sairaus”, sanotaan kirjassa In Search of Intimacy. ”Se on tervettä nälkää – –, luonnollinen merkki siitä, että meiltä puuttuu tovereita.” Niin kuin nälkä saa meidät syömään ravitsevaa ruokaa, yksinäisyyden tunteen pitäisi saada meidät etsimään hyviä ystäviä.

Silti ”jotkut välttelevät kaikenlaisia kontakteja toisiin ihmisiin”, kuten nuori ranskalainen Yaël toteaa. Olipa syy mikä tahansa, omiin oloihin vetäytyminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa vaan tekee meistä entistä yksinäisempiä. Raamatun sananlasku sanoo: ”Eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan; hän puhkeaa kaikkea käytännöllistä viisautta vastaan.” (Sananlaskut 18:1.) Meidän täytyy siis ensin tunnustaa, että tarvitsemme ystäviä, ja päättää sitten tehdä asialle jotain.

Ryhdy käytännön toimiin

Itsesääli tai niiden kadehtiminen, joilla näyttää olevan useampia tai parempia ystäviä, ei kannata. On paljon parempi omaksua myönteinen asenne. Italialainen Manuela kertoo: ”Tunsin itseni ulkopuoliseksi varsinkin teini-iässä. Voittaakseni ongelman aloin tarkkailla niitä, joilla oli hyviä ystäviä. Sitten yritin kehittää samanlaisia hyviä ominaisuuksia kuin heillä oli ja olla mukavampi ihminen.”

Yksi käytännön keino on pitää huolta itsestään fyysisesti ja muutenkin. Terveellinen ruokavalio, riittävä lepo ja kohtuullinen liikunta saavat ihmisen näyttämään hyvinvoivalta ja myös tuntemaan itsensä sellaiseksi. Puhtaus ja siisti ulkonäkö tekevät hänestä miellyttävämpää seuraa ja antavat hänelle lisäksi tervettä itsekunnioitusta. On kuitenkin varottava kiinnittämästä liikaa huomiota ulkonäköön. ”Muotivaatteet eivät auta tosi ystävien löytämisessä”, sanoo ranskalainen Gaëlle. ”Kunnolliset ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, millaisia toiset ovat ihmisinä.”

Puheenaiheisiimme ja ulkoiseen olemukseemme vaikuttavat pohjimmiltaan sisimmät ajatuksemme ja tunteemme. Onko sinulla luottavainen elämänasenne? Silloin kasvoillasi on herkemmin valoisa ilme. Teeskentelemätön hymy on hyvin vetoava, ja ruumiinkielen asiantuntijan Roger E. Axtellin mukaan ”se on täysin yleismaailmallinen” ilme, joka ”harvoin ymmärretään väärin”. * Jos sinulla vielä lisäksi on hyvä huumorintaju, ihmiset tuntevat sinuun luonnostaan mielenkiintoa.

Tällaiset hyvät ominaisuudet juontuvat sisältä päin. Pyri siis täyttämään mielesi ja sydämesi terveillä, myönteisillä ajatuksilla ja tunteilla. Lue kiinnostavista ja merkityksellisistä aiheista: ajankohtaisista tapahtumista, eri kulttuureista ja luonnonilmiöistä. Kuuntele virkistävää musiikkia. Älä anna television, elokuvien ja romaanien täyttää mieltäsi fantasioilla. Niiden ihmissuhteet eivät yleensä kuvaa tosielämää eivätkä todellisia ystävyyssuhteita, vaan ne ovat mielikuvituksen tuotetta.

Avaa sydämesi

Italiassa asuva Zuleica muistelee: ”Olin nuorempana ujo, ja minun oli vaikea saada ystäviä. Tiesin kuitenkin, että jos haluaa saada ystäviä, on oltava oma-aloitteinen, kerrottava itsestään ja tutustuttava toisiin.” Saadaksemme tosi ystäviä meidän on tosiaankin avauduttava toisille – annettava heidän nähdä, millaisia todellisuudessa olemme. Tällainen viestintä ja toisten kanssa jakaminen ovat ystävyydelle paljon tärkeämpiä kuin hyvä ulkonäkö tai karismaattinen persoonallisuus. ”Ihmiset, joilla on syviä ja kestäviä ystävyyssuhteita, voivat olla hiljaisia tai vilkkaita, nuoria tai vanhoja, yksinkertaisia tai älykkäitä, rumia tai kauniita. Heillä on kuitenkin yhteisenä luonteenpiirteenä avoimuus”, kirjoittaa psykologi, tri Alan Loy McGinnis. ”Tavallaan he ovat läpinäkyviä ja sallivat kanssaihmistensä nähdä sydämeensä.” (Ystävyyden avaimet.)

Tämä ei merkitse sitä, että sinun pitäisi olla kaikille kuin avoin kirja tai paljastaa sisimpäsi salaisuudet ihmisille, joiden seurassa et tunne oloasi kotoisaksi. Sinun olisi kuitenkin vähitellen ja valikoivasti ilmaistava toisille, mitä todella ajattelet ja tunnet. Italialainen Michela sanoo: ”Minulla oli aluksi sellainen ongelma, että kätkin tunteeni toisilta. Minun piti muuttua ja yrittää näyttää tunteitani enemmän, jotta ystäväni voisivat ymmärtää minua ja tuntea minut läheisemmäksi.”

Vaikka olisit luonteeltasi seurallinenkin, molemminpuolisen luottamuksen kehittymiseen ystävysten välillä tarvitaan aikaa ja yhteisiä kokemuksia. Yritä olla miettimättä liikaa, mitä muut mahtavat ajatella sinusta. Italialainen Elisa muistelee: ”Minun ongelmani oli se, että aina kun halusin sanoa jotain, pelkäsin, etten osaisi ilmaista sitä oikein. Sitten ajattelin, että kyllä ihmiset ymmärtävät, jos he todella ovat ystäviäni. Jos sanoin jotain hullusti, nauroin itselleni ja muut nauroivat mukana.”

Ota siis rennosti! Ole oma itsesi. On turha esittää jotain muuta. ”Ihminen on kaikkein kiinnostavin silloin kun hän on oma aito itsensä”, kirjoittaa perheneuvoja F. Alexander Magoun. Aidosti onnellisten ihmisten ei tarvitse näytellä iloisuutta eikä yrittää tehdä toisiin vaikutusta. Voimme saada todellisia ystäviä vain olemalla itse aitoja. Vastaavasti meidän täytyy antaa toisten olla sellaisia kuin he ovat. Onnelliset ihmiset hyväksyvät toiset kokonaan eivätkä anna pienten puutteiden häiritä itseään. Heillä ei ole tarvetta muovata ystäviä omien ennakkoajatustensa mukaisiksi. Työskentele sen hyväksi, että olisit tällainen tyytyväinen ihminen, joka ei herkästi arvostele toisia.

Ole ystävä toisille

Ystävien saamiseksi tarvitaan lisäksi jotain vielä tärkeämpää, joka on kaiken perusta. Jeesus osoitti lähes kaksituhatta vuotta sitten, että menestymisen avain kaikissa ihmissuhteissa on epäitsekäs rakkaus. Hän opetti: ”Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samalla tavoin heille.” (Luukas 6:31.) Tämä opetus tunnetaan kultaisena sääntönä. Ainoa keino saada tosi ystäviä on siis se, että on itse epäitsekäs ystävä, joka antaa toisille jotain. Jotta ystävyys kukoistaisi, sen täytyy perustua enemmän antamiseen kuin saamiseen. Meidän on oltava valmiita panemaan ystävämme tarpeet omien mieltymystemme ja mukavuutemme edelle.

Edellä mainittu Manuela pohtii: ”Todellinen onnellisuus tulee antamisesta, aivan niin kuin Jeesus sanoi. Saava osapuoli on onnellinen, mutta vielä onnellisempi on antava osapuoli. Antamista on vaikkapa se, että kysyy vilpittömästi ystävien vointia, yrittää ymmärtää heidän ongelmiaan ja tekee kaikkensa heidän hyväkseen odottamatta heidän pyytävän sitä.” Suuntaudu siis ulospäin ja osoita kiinnostusta myös niitä kohtaan, jotka jo ovat ystäviäsi. Lujita ystävyyssiteitäsi. Älä uhraa ystävyyttä vähemmän tärkeiden ja vähemmän antoisien asioiden vuoksi. Ystävät ovat aikasi ja huomiosi arvoisia. Italialainen Ruben sanoo: ”On aivan ratkaisevan tärkeää, että varaa aikaa ystävyyden rakentamiseen ja hoitamiseen. Aikaa tarvitaan ensiksikin kuuntelemiseen. Me kaikki voimme kehittyä kuuntelemisessa ja siinä, että osoitamme kiinnostusta toisen ajatuksia kohtaan keskeyttämättä häntä.”

Kunnioita toisia

Yksi onnellisten, kestävien ystävyyssuhteiden edellytys on molemminpuolinen kunnioitus. Tähän sisältyy se, että on huomaavainen toisen tunteita kohtaan. Toivomme, että ystävämme olisivat tahdikkaita ja hienotunteisia, kun makumme ja mielipiteemme eroavat toisistaan. Eikö meidän tulisi käyttäytyä heitä kohtaan samalla tavoin? (Roomalaisille 12:10.)

Voimme osoittaa kunnioitusta myös siten, ettemme takerru ystäviimme. Todellinen ystävä ei ole mustasukkainen eikä omistushaluinen. Raamattu sanoo 1. Korinttilaiskirjeen 13:4:ssä: ”Rakkaus ei ole mustasukkainen.” Varo siis taipumusta omia ystäväsi kokonaan itsellesi. Jos he uskoutuvat toisille, älä loukkaannu siitä äläkä ala vältellä heitä. Meidän kaikkien täytyy oppia avartumaan ystävyyssuhteissamme. Anna ystävillesi tilaa rakentaa muitakin suhteita.

Ystävät tarvitsevat myös yksityisyyttä. Niin yksilöt kuin avioparitkin kaipaavat joskus omaa aikaa. Meidän ei tarvitse arkailla toisten seuraan hakeutumista, mutta samalla meidän olisi oltava tasapainoisia ja huomaavaisia, niin etteivät ystävät aivan väsy meihin. Raamatussa varoitetaan: ”Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi taloon, ettei hän kyllästyisi sinuun.” (Sananlaskut 25:17.)

Älä vaadi täydellisyyttä

Kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, he alkavat nähdä paremmin paitsi toisen vahvuuksia myös huonoja puolia. Tämä ei saisi estää meitä hankkimasta ystäviä. ”Jotkut odottavat ystävältä vähän liikaa”, sanoo ranskalainen Pacôme. ”He haluavat ystäviä, joilla on vain hyviä puolia, mutta eihän sellainen ole mahdollista.” Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä meillä ole oikeutta vaatia sitä toisilta. Toivomme, että ystävät hyväksyisivät meidät puutteistamme huolimatta ja sallisivat ne meille. Eikö meidänkin pitäisi sivuuttaa heidän puutteensa eikä kuvitella tai liioitella niitä? Dennis Prager kirjoittaa: ”Virheettömiä ystäviä (eli niitä, jotka eivät koskaan valita, ovat aina herttaisia, eivät koskaan tuittuile eivätkä petä meitä ja joille me olemme kaikki kaikessa) sanotaan lemmikeiksi.” Ellemme halua, että läheisimpiä ystäviämme ovat lopulta lemmikit, meidän täytyy noudattaa apostoli Pietarin neuvoa ja antaa ”rakkauden peittää paljon syntejä” (1. Pietarin kirje 4:8).

Sanotaan, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru on puoli surua. Mutta jos olemme realistisia, emme voi odottaa, että ystävät täyttäisivät kaikki tarpeemme tai ratkaisisivat kaikki ongelmamme. Se olisi itsekäs näkemys ystävyydestä.

Uskollisia läpi tuulen ja tuiskun

Kun olemme saaneet ystävän, meidän ei tulisi koskaan pitää häntä itsestään selvänä. Silloinkin kun aika ja välimatka erottavat ystävykset, he ajattelevat toisiaan ja rukoilevat toistensa puolesta. Vaikka he tapaisivat harvoinkin, toinen tuntuu heti yhtä läheiseltä kuin aiemmin. Varsinkin kun ystävillä on vaikeaa tai he tarvitsevat muuten tukea, meidän on hyvin tärkeää olla käytettävissä. Emme yleensä saisi vetäytyä etäälle, kun heillä on ongelmia. Juuri silloin he ehkä tarvitsevat meitä eniten. ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (Sananlaskut 17:17.) Ja kun tosi ystävyksille sattuu väärinymmärryksiä, he selvittävät ne nopeasti ja antavat toisilleen anteeksi. He eivät hylkää toisiaan vain siksi, että tiellä tulee vastaan kuoppia.

Voimme saada ystäviä, kun meillä on epäitsekkäät vaikuttimet ja lähestymme toisia myönteisellä mielellä. Mutta lisäksi on tärkeää katsoa, millaisia ihmisiä meillä on ystävinä. Miten voit valita kunnollisia ystäviä? Katsomme sitä seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

^ kpl 7 Ks. myös kirjoitusta ”Hymyile – se tekee sinulle hyvää!”, joka ilmestyi Herätkää!-lehdessä 8.7.2000.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 6, 7]

Voivatko miehet ja naiset olla keskenään ”vain ystäviä”?

Voivatko miehet ja naiset olla keskenään ystäviä, jos he eivät ole toistensa kanssa naimisissa? Riippuu siitä, mitä ystävällä tarkoitetaan. Jeesus oli Betaniassa asuvien Marian ja Martan läheinen ystävä, ja nämä molemmat olivat naimattomia naisia (Johannes 11:1, 5). Apostoli Paavali oli Priscillan ja tämän miehen Aquilan ystävä (Apostolien teot 18:2, 3). Nämä ihmiset tunsivat varmasti lämmintä kiintymystä toisiinsa. Toisaalta emme voi kuvitellakaan, että Jeesus tai Paavali olisi antanut noiden suhteiden ajautua romanssin suuntaan.

Nykymaailmassa miehet ja naiset ovat toistensa kanssa tekemisissä enemmän kuin koskaan aiemmin, ja molempien sukupuolten on entistä tärkeämpää tietää, miten he voivat olla soveliaalla tavalla ystäviä keskenään. Aviopareillekin voivat terveet ystävyyssuhteet toisiin pariskuntiin ja naimattomiin olla hyvin antoisia.

”Voi olla erittäin vaikea erottaa toisistaan romanttiset, seksuaaliset ja ystävyyden tunteet”, varoittaa Psychology Today -lehti. ”Miehen ja naisen välisen ystävyyden yllä väijyy alati se vaara, että sukupuolinen vetovoima astuu yhtäkkiä kutsumatta mukaan kuvaan. Tavallinen platoninen halaus voi hetkessä saada romanttisemman sävyn.”

Etenkin avioparien on tärkeää olla realistisia ja järkeviä. ”Kaikenlainen läheisyys toisten kanssa voi olla uhka avioliitolle”, kirjoittaa Dennis Prager kirjassaan Happiness Is a Serious Problem. ”Läheisen suhteen syntymiseen ei välttämättä tarvita sukupuolisuhdetta, ja puolisollasi on oikeus odottaa, että hän on ainoa todella läheinen vastakkaiseen sukupuoleen kuuluva ystäväsi.” Jeesus osoitti, että moraalisen puhtauden säilyttäminen riippuu ihmisen sydämestä (Matteus 5:28). Ole siis ystävällinen, mutta varjele sydäntäsi ja vältä tarkoin tilanteita, jotka voivat synnyttää epäpuhtaita ajatuksia, tunteita tai tekoja vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaa kohtaan.

[Kuvat s. 7]

Kun huolehdit itsestäsi fyysisesti ja henkisesti, olet kiinnostavampi toisten silmissä

[Kuva s. 8]

Ystävykset avautuvat toisilleen