Kauneuden palvonnan vaaroja

MILLÄ perusteilla todellista kauneutta voidaan arvioida? ”Kauneus on katsojan silmissä”, sanotaan. Kauneutta pidetäänkin laajalti subjektiivisena, yksilöstä riippuvana kokemuksena. Lisäksi yleinen näkemys siitä, mikä on kaunista, on vaihdellut paljon kulttuurista ja aikakaudesta toiseen.

Amerikkalaisessa Cornellin yliopistossa toimiva ravitsemustieteen apulaisprofessori Jeffery Sobal sanoo: ”1800-luvulla pyylevyys yhdistettiin lähes kaikissa maissa korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan. Tukevuutta pidettiin vaurauden ja terveyden merkkinä, kun taas laihuus oli osoitus siitä, ettei ihmisellä ollut varaa syödä tarpeeksi.” Tämä näkemys heijastuu monista tuon ajan taideteoksista, joiden malleilla – useimmiten naisilla – oli rehevät muodot. Monet näistä töistä esittivät todellisia ihmisiä, joita pidettiin kauneuden perikuvina.

Tämä kauneuskäsitys elää vielä nykyäänkin, vaikka kauneuteen sisältyy muutakin kuin lihavuus tai laihuus. Joissakin Tyynenmeren eteläosien kulttuureissa lihavuutta pidetään edelleen suuressa arvossa. Afrikassa morsiamet suljetaan paikoin ”lihotusfarmeille”, missä heille syötetään suuria määriä rasvaista ruokaa, jotta heistä tulisi viehättävämmän näköisiä. Erään nigerialaisen yökerhon omistaja  sanoo: ”Tavallinen afrikkalainen nainen on vankkarakenteinen – –. Juuri se hänessä on kaunista. Se kuuluu kulttuuriimme.” Vankkaa rakennetta arvostetaan myös monissa vanhoissa espanjankielisissä kulttuureissa, joissa sitä pidetään hyvinvoinnin ja menestyksen merkkinä.

Monissa muissa maissa kauneusihanne on täysin päinvastainen. Mistä tämä johtuu? On sanottu, että kun kaupankäynti laajeni ja teollistuminen toi entistä laajemmille markkinoille entistä enemmän elintarvikkeita, ”alemmat” yhteiskuntaluokat pääsivät osallisiksi ruoista, jotka aiemmin olivat olleet varakkaiden yksinoikeutena. Sen johdosta pyylevyyden ihannointi väheni hiljalleen. Jotkin uskonnolliset käsitykset puolestaan yhdistävät ylipainoisuuden ahmattiuteen, ja tämä on lyönyt siihen kielteisen leiman. Mielipiteisiin on vaikuttanut myös se, että tieteellinen tutkimus on osoittanut lihavuuden olevan vaarallista terveydelle. Muun muassa nämä tekijät ovat muuttaneet kauneuskäsityksiä, ja suuri osa maailmasta on nyt jo kymmeniä vuosia ihannoinut hoikkuutta.

Media on edistänyt merkittävästi tämän näkemyksen omaksumista. Ulko- ja televisiomainoksissa on yleensä hoikkia, urheilullisia ihmisiä. Kuvien tarkoitus on viestittää tällaisten ihmisten turvatusta asemasta ja menestyksestä. Samalla tavalla käytetään elokuva- ja televisiotähtiä.

Miten tämä vaikuttaa tavallisiin ihmisiin ja nuoriin? Eräässä ihmisten ruumiinkuvaa käsittelevässä tuoreessa artikkelissa sanotaan, että ”amerikkalainen keskivertonainen on katsellut televisiota yli 22000 tuntia siihen mennessä, kun hän pääsee lukiosta”. Suuri osa ohjelmista, joita hän näkee tuona aikana, sisältää lähes katkeamattomana virtana kuvia valovoimaisista naisista, joilla on ”täydellinen” vartalo. Artikkelissa jatketaan: ”Kun naiset näkevät noita kuvia yhä uudelleen, he omaksuvat sellaisen näkemyksen, että tuo vartaloihanne kytkeytyy arvostettuun asemaan, onnellisuuteen, rakkauteen ja menestykseen.” Ei siksi ole yllättävää, että kun eräässä tutkimuksessa tytöille näytettiin lehtikuvia valokuvamalleista, 47 prosenttia heistä katsoi välttämättömäksi pudottaa painoaan, vaikka näistä vain 29 prosenttia oli ylipainoisia.

Kauneuskäsityksiin vaikuttaa voimakkaasti myös muotimaailma. Méxicossa työskentelevä venezuelalainen malli Jennifer sanoo: ”Mallin tehtävänä on näyttää hyvältä, ja nykyään se merkitsee hoikkuutta.” Ranskalainen malli Vanessa sanoo: ”Kyse ei ole niinkään siitä, että toiset vaativat mallilta hoikkuutta, vaan siitä, että hän vaatii sitä itseltään. Hoikkuus on maailmanlaajuinen trendi.” Eräässä tutkimuksessa 69 prosenttia nuorista tytöistä myönsi, että lehdissä  esiintyvät mallit ovat vaikuttaneet heidän käsitykseensä kauniista vartalosta.

Ihannevartaloa koskevien käsitysten vaikutuspiirissä eivät ole ainoastaan naiset. Meksikolainen El Universal -lehti kirjoittaa: ”Markkinoilla ei ole koskaan ennen ollut näin paljon miesten kauneudenhoitotuotteita.”

Ihanteen tavoittelussa ihailtavia tuloksia?

Pyrkiessään saavuttamaan ihanteensa tai vain näyttämään mahdollisimman hyvältä monet turvautuvat kauneusleikkauksiin. Niiden hinnat laskevat jatkuvasti, ja hoitomuotoja tulee koko ajan lisää. Mistä tämä lääketieteen haara on saanut alkunsa?

Encyclopædia Britannica -tietosanakirjan mukaan nykyinen plastiikkakirurgia juontaa juurensa ensimmäistä maailmansotaa seuranneilta vuosilta, jolloin sodassa saatuja vammoja yritettiin korjata. Sittemmin on samoja menetelmiä hyödynnetty tulipalojen ja onnettomuuksien uhrien sekä synnynnäisten vammojen hoitamisessa. Mutta kuten samainen teos toteaa, tällaisia leikkauksia tehdään usein ”pelkästään ulkonäön parantamiseksi sinänsä terveille ihmisille”. Toimenpiteessä voidaan esimerkiksi muokata nenää, poistaa kasvoista ja kaulasta liikaa ihoa, pienentää korvalehtiä, poistaa vatsasta ja lanteilta rasvaa, suurentaa joitakin ruumiinosia ja jopa muokata napaa ”paremman” näköiseksi.

Mutta millaisille riskeille altistavat itsensä ne terveet ihmiset, jotka haluavat kohentaa ulkonäköään tällä keinolla? Meksikon plastiikkakirurgiayhdistyksen sihteeri Angel Papadopulos varoittaa, että kauneusleikkauksia tekevät joskus epäpätevät henkilöt, jotka voivat aiheuttaa paljon vahinkoa. Joillakin klinikoilla potilaiden vartalon muokkaamisessa käytetään aineita, jotka ovat elimistölle vaarallisia. Eräässä sanomalehdessä kerrottiin vuoden 2003 alussa, että kauneusklinikoiden terveydelle vaaralliset olosuhteet aiheuttivat skandaalin Kanariansaarilla, missä sadoille naisille oli tehty riskialttiita leikkauksia. *

”Täydellisestä” ulkonäöstä voi tulla miehillekin suhteettoman tärkeä päämäärä. Jotkut heistä käyttävät lähes kaiken vapaa-aikansa  kuntosalilla muokaten ja vahvistaen kehoaan. Milenio-lehti kirjoitti: ”Pitkällä aikavälillä harjoittelemisen tarve syrjäyttää sosiaalisen elämän ja ihmissuhteet.” Saadakseen lihaksikkaan kehon monet ovat valmiita jopa nauttimaan aineita, jotka voivat olla elimistölle vahingollisia, kuten steroideja.

Nuorilla naisilla vaarana on sairastua syömishäiriöihin, kuten bulimiaan ja anoreksiaan. Jotkut käyttävät laihdutusvalmisteita, joiden luvataan tuottavan hämmästyttäviä tuloksia lyhyessä ajassa mutta joilla ei ole hyvämaineisten terveysalan laitosten tukea. Valmisteet voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa.

Riskit eivät rajoitu pelkästään fyysisiin ongelmiin. Amerikkalaisessa Brownin yliopistossa toimivan tri Katherine Phillipsin mukaan niille, jotka kiinnittävät liian paljon huomiota ulkonäköönsä, voi kehittyä niin sanottu dysmorfinen ruumiinkuvahäiriö, jossa ulkonäön kuvitelluista puutteista on tullut potilaalle pakkomielle. Tästä mielenterveyshäiriöstä kärsii mahdollisesti jopa joka 50. ihminen. Potilaat ”voivat olla niin vakuuttuneita omasta rumuudestaan, että he alkavat karttaa ystäviään ja läheisiään”, hän sanoo. ”Heille saattaa tulla masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia.” Phillips kertoo esimerkin sievästä tytöstä, jolla oli lievä akneongelma mutta joka uskoi vakaasti kasvojensa olevan täynnä arpia. Tyttö kieltäytyi näyttäytymästä julkisesti ja lopetti koulun kesken 8. luokalla.

Onko ulkonäkö tosiaan niin tärkeä, että ihanteen saavuttamiseksi on uhrattava henkinen ja fyysinen terveys? Onko olemassa tärkeämpää kauneutta, jota tulisi tavoitella?

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 5]

69 prosenttia tytöistä sanoo, että lehdissä esiintyvät mallit vaikuttavat heidän käsitykseensä kauniista vartalosta

[Kuva s. 4]

Mainonta vaikuttaa voimakkaasti kauneusihanteisiin

[Kuva s. 6]

Liiallisista kauneusleikkauksista on joillekuille ollut vahinkoa

[Kuvat s. 7]

Jotkut näkevät valtavasti vaivaa ulkonäkönsä hyväksi