Kuoleman tehdas

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SAKSASTA

MITTELWERKIN sanotaan olleen maailman suurin maanalainen tehdas. Harzin vuoristossa noin 260 kilometriä Berliinistä lounaaseen sijaitseva tehdasalue käsittää 20 kilometrin pituisen verkoston vuoren sisään louhittuja suuria käytäviä ja halleja. Vuosina 1943–45 näissä tiloissa toimi keskitysleiri, jossa tuhansia vankeja pidettiin orjuudessa. Heidät pakotettiin valmistamaan hirvittävissä olosuhteissa aseita natsi-Saksalle.

Orjatyöntekijät eivät valmistaneet mitä tahansa aseita. Tehtaassa tuotettiin V-1- ja V-2-nimisiä ohjuksia. Nämä kuljetettiin Mittelwerkistä laukaisuasemille, jotka sijaitsivat lähinnä Ranskassa ja Alankomaissa. Näitä miehittämättömiä raketteja laukaistiin Belgiassa, Britanniassa ja Ranskassa oleviin kohteisiin. Ne lensivät kohteensa ylle, putosivat ja iskeydyttyään maahan räjähtivät. Saksalaiset jopa toivoivat voivansa kehittää niin tehokkaan raketin, että se voisi lennättää pommin Atlantin yli New Yorkiin. Toisen maailmansodan aikana Euroopan kaupungit saivat niskaansa satoja V-1- ja V-2-ohjuksia. Ne olivat kuitenkin vain murto-osa niistä ohjuksista, jotka saksalaiset ehtivät valmistaa ja joita oli tarkoitus käyttää hyökkäyksissä vihollisia vastaan. Yhtäkään ohjusta ei lähetetty New Yorkiin.

Kyseenalainen kunnia

Sodan päätyttyä kymmeniä saksalaisia tiedemiehiä ja teknisiä asiantuntijoita, jotka olivat suunnitelleet V-1- ja V-2-ohjuksia, muutti pois maasta. He veivät mukanaan rakettitekniikan tietämyksensä ja hyödynsivät sitä uusissa kotimaissaan. Yksi heistä oli Wernher von Braun. Hän muutti Yhdysvaltoihin, missä hän osallistui muun muassa ihmisen kuuhun lennättäneen Saturnus-kantoraketin kehittämiseen.

Mittelwerkin tehtaassa sijainnut keskitysleiri toimii nykyään museona. Sen edustalla seisova muistomerkki muistuttaa niistä 60000 ihmisestä, joita pidettiin siellä vankeina. Monet heistä työskentelivät kylmissä ja kosteissa luolissa ja sen lisäksi asuivat niissä. Ei ole yllättävää, että joidenkin arvioiden mukaan jopa 20000 heistä menehtyi. Museossa pääsee opastetulle kierrokselle maanalaisiin halleihin, joiden lattioilla lojuu edelleen tehtaaseen 60 vuotta sitten hylättyjä rakettien osia. After the Battle -lehti antaa Mittelwerkin ohjuksille kyseenalaisen kunnian: ”V-1 ja V-2 ovat ainoat aseet, joita tuotettaessa menetettiin enemmän ihmisiä kuin niitä käytettäessä.”

[Kuva s. 21]

V-1-raketteja kuljetusvaunuissaan vuonna 1945 otetussa valokuvassa

[Lähdemerkintä]

Quelle: Dokumentationsstelle Mittelbau-Dora

[Kuva s. 21]

Vierailijoita kierroksella maanalaisissa halleissa, joiden lattioilla lojuu edelleen raketin osia