Tarkkailemme maailmaa

Eurooppalaismiehet yhä kiinnostuneempia ulkonäöstään

”Aika, jonka miehet käyttävät keskimäärin ulkonäöstään huolehtimiseen, on viiden viime vuoden aikana lisääntynyt 3,1 tuntiin viikossa, kun taas naiset käyttävät siihen keskimäärin 2,5 tuntia”, kerrotaan lontoolaisessa The Daily Telegraph -lehdessä. Aiempaa suurempi kiinnostus ulkonäköön ilmenee varta vasten miehille valmistettujen ihonhoito-, hiustenhoito-, hygienia- ja tuoksutuotteiden kasvavana kysyntänä. Lehden mukaan näitä tuotteita myytiin viime vuonna 20 miljardin euron arvosta ja myynnin uskotaan kasvavan vuoteen 2008 mennessä 24 miljardiin euroon. Erään miesten ulkonäön hoitoon erikoistuneen salongin johtaja sanoi lehdelle: ”Liiketoiminta on kasvanut räjähdysmäisesti. Asiakkaat käyttävät säännöllisesti jopa 200 puntaa [300 euroa] kasvo-, kynsi- ja jalkahoitoihin.” Lehdessä kerrottiin lisäksi, että ”60 prosenttia miesten tuoksuista myydään nykyään suoraan miehille sen sijaan, että ne myytäisiin tyttöystäville tai vaimoille”.

 Oppineista ylitarjontaa

”Akateemisen oppiarvon saavuttaminen ei nykyään takaa työpaikkaa”, kerrotaan meksikolaisessa El Universal -lehdessä. Eräs Meksikossa äskettäin tehty tutkimus osoitti, että ”vuosina 1991–2000 joutui 40 prosenttia korkeasti oppineista ottamaan vastaan työtä, joka ei vastannut heidän koulutustaan”. Noin 750000 korkeakouluista valmistunutta tekee siis työtä, johon ei tarvita oppiarvoa. He ovat esimerkiksi ”puhelunvälittäjiä, autonkuljettajia, taikureita, klovneja [ja] baarimestareita”. Lehden mukaan vuoteen 2006 mennessä Meksikossa on arviolta 131000 johtotehtäviin koulutettua, 100000 kirjanpitäjää, 92000 tietokonesuunnittelijaa, 92000 peruskoulunopettajaa ja 87000 juristia enemmän kuin näillä aloilla on tarjolla työpaikkoja.

Kiinassa auto haastaa polkupyörän

Sitä mukaa kuin talous kasvaa Kiinassa, yhä useampi ihminen haluaa ajaa mieluummin autolla kuin polkupyörällä. Esimerkiksi Pekingissä polkupyörää käyttää pääasiallisena kulkuvälineenä ainoastaan 25 prosenttia asukkaista, kun vain kymmenen vuotta sitten heitä oli 60 prosenttia. Kanadalaisessa Toronto Star -lehdessä sanottiin: ”Yksistään Pekingissä autojen määrä kasvaa vuosittain 400000:lla.” Keskimääräinen ajonopeus onkin siellä ”vain 12 kilometriä tunnissa”. National Geographic -lehdessä kerrottiin Kiinasta, että vuonna 2003 ”vasta vaurastuneet akateemiset ihmiset hamusivat itselleen yli kaksi miljoonaa autoa – 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002”. Kiinalaisten turvautuminen työmatkoillaan yhä enemmän moottorivoimaan lihasvoiman sijasta merkitsee lehden mukaan sitä, että ”Kiina on voinut syrjäyttää Japanin maailman toiseksi suurimpana öljynkuluttajana”. Kiinassa on kuitenkin edelleen noin 470 miljoonaa pyörää.

Vastasyntyneille kannattaa lukea

”Pikkulapsille lukeminen vaikuttaa niin voimakkaasti heidän loppuelämäänsä, että asiantuntijat kehottavat vanhempia aloittamaan lukemisen jo muutaman tunnin ikäisille lapsille”, sanotaan The Toronto Star -lehdessä. Tri Richard Goldbloom, joka johti Kanadassa kaksi vuotta sitten vastasyntyneiden luku- ja kirjoitustaito-ohjelmaa, sanoo: ”Olemme oppineet ja havainneet muun muassa sen, että kun vauvalle luetaan, se tosiaan kiinnittää lukemiseen huomiota jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Se kuuntelee.” Tutkimusten mukaan pelkästään se, että lapselle annetaan kirjoja aivan varhaislapsuudesta lähtien, parantaa lapsen sanavarastoa ja lukutaitoa. Lehden mukaan ”tarkoituksena ei ole pakottaa pienokaisia opettelemaan lukemista vaan antaa heille runsaasti mahdollisuuksia olla tekemisissä laadukkaan kielen kanssa, jotta heille kehittyisi hyvä sanavarasto ja he alkaisivat tunnistaa kirjaimia ja äänteitä – ja lopulta oppisivat lukemaan”.

Suojelemattomia lajeja häviää

Perussa ilmestyvän El Comercio -lehden mukaan luonnonsuojelijat ovat onnistuneet suojelemaan kymmentä prosenttia maapallon pinta-alasta. Näistä kiitettävistä ponnisteluista huolimatta ”ainakin 300 lintu-, nisäkäs-, kilpikonna- ja sammakkolajia, joiden – – [katsotaan] olevan sukupuuton partaalla”, on täysin vailla luonnonsuojelualueiden tarjoamaa suojaa. Gustavo Fonseca, Conservation International -ympäristöjärjestön ohjelmista ja tieteenharjoituksesta vastaava varapuheenjohtaja, sanoo, että nykyiset suojelutavoitteet voivat olla ”poliittisesti houkuttelevia” mutta että ne eivät riitä. ”Meidän on keskityttävä suojelemaan varsinkin niitä alueita, joilla elää eniten uhanalaisia lajeja”, hän sanoo. Lehden mukaan uhanalaiset eläimet ovat vaarassa myös siksi, että näillä eläimillä käytävä kauppa on maailman suurinta laitonta liiketoimintaa huume- ja asekaupan jälkeen. Lähes puolet laittomilla markkinoilla myytävistä eläimistä on peräisin Etelä-Amerikan metsistä.

Varo terästettyjä juomia

Australiassa ”viisi ihmistä päivässä joutuu seksuaalisen väkivallan kohteeksi saatuaan pubissa, kerhossa tai yksityisissä juhlissa juomaa, jota on terästetty heidän tietämättään”, varoitetaan The Australian -lehdessä. Juomiin voidaan sekoittaa salaa alkoholia tai huumeita. Jotkin huumeet ovat värittömiä, mauttomia ja hajuttomia. Uhrit voivat menettää ajan ja paikan tajunsa, liikuntakykynsä tai tajuntansa. Jotkut ovat kuolleet. Australian rikostutkimusinstituutin tekemässä valtakunnallisessa tutkimuksessa ilmeni, että ”vuosittain terästettyä juomaa saa tietämättään noin 4500 ihmistä ja 40 prosenttia heistä joutuu seksuaalisen väkivallan kohteeksi”, lehdessä kerrotaan. Kun terästetyn juoman vaikutus haihtuu, ihminen ei ehkä edes muista, mitä on tapahtunut.

Otsonikerroksen korjautumisesta toivoa?

”Ilmakehässä olevien freonien eli CFC-yhdisteiden määrä on vihdoinkin alkanut vähentyä”, kerrotaan australialaisen CSIRO-tutkimusjärjestön (Australian Commonwealth Scientific and Industrial Research Organization) ECOS-lehdessä. Ilmakehässä olevat freonit vahingoittavat maapalloa suojaavaa otsonikerrosta. Freonien määrä kasvoi yläilmakehässä yli 50 vuoden ajan vuoteen 2000 saakka. Sen jälkeen freonien määrä on lehden mukaan vähentynyt ”lähes prosenttiyksikön verran vuodessa”, kertoo ECOS. Näin ollen ”otsoniaukko voisi sulkeutua tämän vuosisadan puoliväliin mennessä”. Nämä kemikaalit aiheuttavat kuitenkin edelleen tuhoa. Lehdessä sanotaan, että freonien määrän vähenemisestä huolimatta otsonikerroksen tämänvuotinen aukko kasvoi Etelämantereen yläpuolella ”lähes 29 miljoonan neliökilometrin suuruiseksi, kolme kertaa niin suureksi kuin on Australian pinta-ala”.