Corcovado – Costa Rican hiomaton jalokivi

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Costa Ricasta

”HIOMATON jalokivi.” Näin voitaisiin kuvailla Corcovadon kansallispuistoa, joka sijaitsee Osan niemimaalla Keski-Amerikassa, Costa Rican Tyynenmeren puoleisella etelärannikolla. Corcovado on kiehtova matkailukohde, sillä tämä lähes koskematon sademetsä on sanoin kuvaamattoman kaunis, se sijaitsee syrjäisellä paikalla ja siellä on hämmästyttävän monenlaisia puita, hyönteisiä, matelijoita ja nisäkkäitä.

Kauneudestaan huolimatta se on hiomaton jalokivi. Se sijaitsee yhdessä Keski-Amerikan suurimmista sademetsistä, eikä siellä ole ravintoloita, hotelleja tai matkamuistomyymälöitä. Siellä ei juuri näy merkkejä ihmisestä, ellei oteta lukuun puistonvartijoiden asemia ja pitkiä luontopolkuja, joita sanotaan eräässä matkaoppaassa parhaaksi polkuverkoksi, mitä luonnonpuistoiksi erotetuista sademetsistä voi löytää.

Metsästä puistoksi

1970-luvun alkupuolella alettiin pohtia vakavasti, pitäisikö tämä sademetsä muuttaa kansallispuistoksi. Tehtävä ei olisi helppo. Tarvittaisiin paljon työvoimaa ja rahaa. 1970-luvun puolivälissä saatiin kuitenkin tietää, että alueelle muutti uudisasukkaita. Lisäksi muuan metsäyhtiö, joka omisti suuria alueita metsästä, aikoi käynnistää laajat hakkuut. Metsässä harjoitettiin myös paljon riistanpyyntiä.

Eri puolilla maailmaa tiedemiehet ja biologit, jotka tajusivat metsän suojelemisen arvon, käyttivät vaikutusvaltaansa, ja 31. lokakuuta 1975 Costa Rican hallitus ilmoitti Corcovadon kansallispuiston perustamisesta. Sen jälkeen laajamittainen metsänhakkuu ja metsästys eivät ole enää olleet uhkana.

Jalokiven viisteitä

Corcovadon 54000 hehtaarin maa-alueella on monenlaisia kasvi- ja eläinlajeja. Puiston rajojen sisäpuolella on peräti kahdeksan erilaista ekosysteemiä. Niissä kasvaa ainakin 500 puulajia. Puiston suurin puu on eräs kapokkipuu, jonka halkaisija on kolme metriä ja korkeus yli 70 metriä.

Jos pitää lintujen tarkkailusta, Corcovadossa riittää katseltavaa, sillä alueen lintukanta käsittää lähes 400 lajia. Puistossa on esimerkiksi maan suurin puna-arojen kanta. Kun ne lentävät taivaalla, niiden upeat värit hehkuvat trooppisessa auringossa.

Jos taas maan pinnalla olevat lajit kiinnostavat enemmän, Corcovado ei tuota tällöinkään pettymystä. Siellä on nimittäin 116 sammakko- ja matelijalajia, joihin kuuluu esimerkiksi keihäskäärme. Sitä ei kuitenkaan pidä tutkia liian pitkään eikä liian läheltä, sillä tämä myrkkykäärme on tunnettu aggressiivisuudestaan. Eräs alueen sammakkolajeista on läpikuultava. Jos sen asettaa kirkkaalle lasialustalle, voi nähdä sen sisäelimet.

Corcovadossa voi viettää aikaa myös tarkkailemalla  puiston noin 140:tä nisäkäslajia. Siellä on jaguaareja, oselotteja, neljä apinalajia, kolme muurahaiskarhulajia sekä kaksi laiskiais- ja vyötiäislajia. Puistossa on lisäksi noin kymmenentuhatta hyönteislajia.

Shirley Ramirez Carvajal, Corcovadon luonnonhoito-ohjelmaa johtava biologi, kertoi Herätkää!-lehdelle, että jaguaareja ja muita eläimiä seurataan lähetinpantojen avulla. Näin tiedemiehet voivat tutkia niiden syömistapoja ja reviiriä. Näiden tietojen avulla puiston viranomaiset voivat ratkaista, tulisiko puiston rajoja laajentaa, jotta eläimillä olisi riittävästi syötävää. Puiston laajentaminen voi suojella eläimiä myös sisäsiitoksen geneettisiltä vaaroilta.

Corcovadossa on muutakin nähtävää kuin runsaslajinen luonto. Siellä on esimerkiksi Salsipuedesin luola, jossa säilytetään osaa englantilaisen purjehtijan ja tutkimusmatkailijan Sir Francis Draken omaisuudesta. Vain muutaman kilometrin  päässä Corcovadosta pohjoiseen on Drakenlahti, missä tämän tutkimusmatkailijan sanotaan nousseen maihin vuonna 1579 maailmanympäripurjehduksensa aikana.

Kerran tätä jalokiveä uhkasi kultakuume. Ensimmäinen ryntäys alkoi 1930-luvulla, kun alueelta löydettiin jopa kilon painoisia kultakimpaleita. Kultakuume alkoi uudestaan 1960-luvulla ja vielä kerran muutama vuosi puiston perustamisen jälkeen. Viimeksi mainitulla kerralla alueelle muutti satoja kullankaivajia. Hallitus kielsi kullankaivuun Corcovadossa vuonna 1986.

Kuten muissakin paikoissa, myös Corcovadossa on omat ongelmansa. Herätkää!-lehti keskusteli Corcovadon kansallispuiston varajohtajan Gerardo A. Chavesin kanssa, joka mainitsi, että jatkuvien rahavaikeuksien ja resurssien puutteen lisäksi huolta aiheuttavat salametsästys ja puiston rajojen ulkopuolella tapahtuva metsien hakkuu. Näihin ongelmiin on epäilemättä löydettävä lähiaikoina ratkaisu, jotta Corcovado voisi kukoistaa tulevaisuudessakin.

Corcovadon kansallispuisto on varmaankin turmeltumattomimpia alueita maapallolla. Epäilemättä tuhannet maapallon koskematonta luonnonkauneutta arvostavat kävijät antavat tulevina vuosina arvoa tälle Costa Rican hiomattomalle jalokivelle ja nauttivat siitä, aivan niin kuin kirjaimellisesta jalokivestä pidetään sen kauneuden ja kestävyyden vuoksi. Kristittyjä puisto muistuttaa siitä, miten kaunis koko maapallosta tulee, kun Jumala muuttaa sen maailmanlaajuiseksi paratiisiksi (Luukas 23:43).

[Kartta s. 14]

(Ks. painettu julkaisu)

Corcovadon kansallispuisto

[Kuva s. 15]

Sademetsää

[Lähdemerkintä]

Steve Pace

[Kuva s. 15]

Valkoisia ja punaisia sieniä

[Lähdemerkintä]

©kevinschafer.com

 [Kuva s. 16, 17]

Sademetsä ulottuu aivan rantaan asti

[Kuva s. 16, 17]

Punasininuolimyrkkysammakko

[Kuva s. 16, 17]

Patikoija vesiputouksen juurella

[Kuva s. 17]

Saimireita

[Kuva s. 17]

Oselotti

[Kuva s. 17]

Sinipäämomotti

[Kuva s. 17]

Laiskiainen

[Kuva s. 17]

Puna-ara

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

Ranta: Barbara Magnuson/Larry Kimball; sammakko: © Michael and Patricia Fogden; vesiputous: ©kevinschafer.com; kaikki muut valokuvat: Steve Pace