Matkapuhelin – ystävä vai vihollinen?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA AUSTRALIASTA

JOITAKIN vuosia sitten oli hieman haarhaanjohtavaa puhua ”matkapuhelimista”. Jos niitä halusi kuljettaa mukanaan, oli oltava vahvat lihakset tai sitten ne täytyi asennuttaa autoonsa, sillä niiden akut olivat hyvin raskaita. Ne olivat suurempia kuin kenkälaatikot, ja ne maksoivat tuhansia euroja.

Nykyään matkapuhelimia on jotakuinkin 1,35 miljardia. Joissakin maissa matkapuhelimen omistaa yli puolet väestöstä. Useimmat sopivat käteen, ja joskus niitä saa jopa ilmaiseksi. * Australialaisessa The Bulletin -lehdessä kerrotaan: ”Näitä laitteita on käytössä lähes yhtä paljon kuin TV-vastaanottimia ja kotitietokoneita yhteensä.” Yli 20 maassa matkapuhelimia on enemmän kuin lankapuhelimia. Muuan teollisuusalan asiantuntija sanoi matkapuhelimesta, että se ei ole vain tekniikan ihme vaan ”yhteiskunnallinen ilmiö”.

Millainen vaikutus matkapuhelimella on ollut yhteiskuntaan? Onko se ystävä vai vihollinen?

Lahja liike-elämälle

Matkapuhelinten kasvava menekki on lahja monille liikeyrityksille. Muuan suuryhtiö sanoi: ”Mitään tuotetta ei ole myyty kulutuselektroniikan alalla niin paljon kuin matkapuhelimia.” Toisin sanoen mihinkään muuhun elektroniseen laitteeseen ei ole käytetty rahaa yhtä paljon.

Esimerkiksi Australian 20 miljoonasta asukkaasta yli 15 miljoonalla on matkapuhelin. * Vain yhden tuossa maassa toimivan puhelinyhtiön asiakkaat soittivat eräänä äskeisenä vuonna matkapuhelimella 7,5 miljardia puhelua. Telealan yritykset ansaitsevat matkapuhelimilla miljardeja euroja vuodessa. On helppo ymmärtää, että suurpääoma pitää matkapuhelinta ystävänä.

Uusi kieli

Useat tällä huippumodernilla laitteella välitettävistä viesteistä eivät siirry eteenpäin puheena vaan kirjoitettuna tekstinä. Yhä useammat matkapuhelimen käyttäjät, varsinkin nuoret, hyödyntävät lyhytsanomapalvelua eli kirjoittavat tekstiviestejä. Tämän palvelun ansiosta he voivat kirjoittaa ja lähettää toisilleen lyhyitä, edullisia viestejä. Koska viestit on kirjoitettava matkapuhelimen pienillä näppäimillä, kirjoittajat käyttävät usein lyhennekieltä, jossa kirjain- ja numerolyhenteet vastaavat sanoja ja tavuja. Vaikka tekstiviestin kirjoittaminen  on hankalampaa kuin puhelimessa puhuminen, tekstiviestejä lähetetään kuukausittain kautta maailman noin 30 miljardia.

Mitä nämä viestit sisältävät? Eräs Britanniassa tehty tutkimus osoitti, että 42 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista käyttää tätä suosittua viestintätapaa flirttailuun, 20 prosenttia tapaamisten sopimiseen ja 13 prosenttia ystävyyssuhteen päättämiseen.

Jotkut yhteiskuntakriitikot pelkäävät, että tekstiviestien typistetty kirjoitusasu ja lauserakenne heikentävät nuorten kirjoitus- ja lukutaitoa. Toiset taas ovat eri mieltä. He sanovat, että tekstiviesti-ilmiö ”herättää uudessa sukupolvessa kiinnostusta kirjoittamiseen”. Erästä australialaista sanakirjaa valmistavan yrityksen edustaja sanoi Sun-Herald-lehdelle, että uudentyyppisen kielen kehittämiseen avautuu harvoin mahdollisuus ja että tekstiviestit ja Internet osoittavat nuorten kirjoittavan paljon enemmän kuin ennen. Hänen mukaansa uuden kirjoitustavan ja siihen liittyvien muotisanojen ja koodikielen oppiminen edellyttää heiltä kielen hallintaa ja kykyä ilmaista ajatuksiaan.

Haitallisia suuntauksia

Matkapuhelimesta voi siis olla hyötyä, kun ajatellaan yhteydenpitoa toisiin ja liikeyrityksen johtamista, mutta monista työntekijöistä se ei aina ole ystävä vaan pikemminkin orjapiiskuri, jonka vuoksi he kokevat olevansa kahlehdittuja toimistoon. Erään tutkimuksen mukaan 80 prosenttia mainosalan ja 60 prosenttia rakennusalan työntekijöistä ajattelee, että heidän on pakko olla aina joko työnantajansa tai asiakkaittensa käytettävissä. Se että ihmiset tuntevat painetta vastata matkapuhelimeen, ovatpa he missä tahansa tai tekevätpä he mitä hyvänsä, on erään tutkijan mukaan synnyttämässä ”häiriökulttuurin”. Tämän vuoksi insinöörit ovat suunnitelleet ravintoloihin ja teattereihin rakennusmateriaaleja, joita matkapuhelinsignaalit eivät läpäise. (Ks. tekstiruutua ”Ohjeita matkapuhelimen käytöstä”.)

Sen lisäksi että nämä kaikkialla läsnä olevat laitteet luovat puitteet häiritsevälle tunkeilulle, niistä voi tulla myös yhteiskunnan vihollisia. Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että on aivan yhtä vaarallista käyttää matkapuhelinta ajon aikana kuin ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Länsi-Australian yliopistossa toimivan tapaturmatutkimuskeskuksen professori Mark Stevenson selittää, että on huomattavasti vaikeampaa keskustella puhelimessa kuin keskustella jonkun toisen autossa olevan kanssa. Eräs äskeinen tutkimus osoitti, että joka viides australialainen autoilija lähettää tekstiviestejä ja joka kolmas soittaa tai vastaanottaa puheluja pitäen matkapuhelinta ajon aikana kädessään, vaikka se on vaarallista ja vaikka poliisi joissakin paikoissa sakottaa siitä.

Asiaton matkapuhelimen käyttö aiheuttaa vaaroja myös lentoliikenteessä. Vaikka uudempien lentokoneiden johdotus on suojattu matkapuhelinsignaaleilta,  jotkin käytössä olevat lentokoneet ovat alttiina häiriöille. New Scientist -tiedelehdessä kerrotaan: ”Britannian siviili-ilmailuviranomainen [CAA] teki kahden lentoyhtiön koneissa testejä, jotka vahvistivat, että matkapuhelimen säteily häiritsee lennon kannalta tärkeiden elektronisten laitteiden toimintaa.” Muuan CAA:n edustaja kiinnitti huomiota merkittävään vaaratekijään: ”Mitä kauempana matkapuhelin on tukiasemasta, sitä voimakkaampaa on siitä lähtevä säteily. Kun siis lentokone lähtee nousuun, matkapuhelinsignaali voimistuu ja häiriöiden määrä kasvaa tässä kriittisessä lennon vaiheessa.” Eräässä australialaistutkimuksessa ilmeni, että lentojen aikana on syntynyt useita ongelmatilanteita, koska matkustajat eivät varoituksista huolimatta ole sulkeneet elektronisia laitteitaan, muun muassa matkapuhelimiaan.

Matkapuhelimet ja syöpä

Voiko matkapuhelimista ja niiden signaaleja välittävistä tukiasemista lähtevä säteily aiheuttaa syöpää? Siitä kiistellään yhä. Jos matkapuhelimet olisivat terveyshaitta pienellekin osalle niiden käyttäjistä, kyseessä olisi suuri terveysriski, koska niitä käyttävät sadat miljoonat ihmiset. Siksi on pyritty lukuisien tieteellisten tutkimusten avulla selvittämään, miten matkapuhelinsäteily vaikuttaa elävään kudokseen. Mihin tuloksiin on tultu?

Eräs riippumaton matkapuhelinten vaikutuksia tutkiva asiantuntijaryhmä julkaisi raportin, jossa sanottiin: ”Asiantuntijaryhmä on sitä mieltä, että käytettävissä olevien todisteiden perusteella suuren yleisön ei tarvitse olla huolissaan matkapuhelinten käytöstä.” New Scientist -lehdessä sanottiin: ”Ihmisten viimeaikaisesta pelottelusta huolimatta valtaosa tähän mennessä kertyneestä todistusaineistosta antaa ymmärtää, että matkapuhelinten radiotaajuiselle säteilylle altistuminen ei vaikuta haitallisesti terveyteen. Haittavaikutuksiin viittaavia tutkimuksia on ollut vaikea toistaa.”

Matkapuhelinten terveyshaitoista on kuitenkin sitkeitä epäilyksiä, ja uusiin tutkimuksiin upotetaan miljoonia euroja. Ennen kuin asiasta päästään täyteen varmuuteen, edellä mainittu asiantuntijaryhmä suosittaa seuraavaa: ”Puhu – – [matka]puhelimessa mahdollisimman lyhyesti. Käytä puhelinta, jolla on alhaiset SAR-arvot. Käytä hands-free- ja muita laitteita, jos niiden on todettu vähentävän säteilymäärää.” Asiantuntijaryhmä suosittaa lisäksi, että ”alle 16-vuotiaita lapsia ei pitäisi kannustaa käyttämään matkapuhelinta”, koska lapset ovat kehittyvän hermojärjestelmänsä vuoksi aikuisia alttiimpia mahdollisille terveysriskeille, joita ei vielä tunneta.

Samalla kun matkapuhelimesta kiistellään herkeämättä, se vaikuttaa voimakkaasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Elektronisten sukulaistensa television ja tietokoneen tavoin matkapuhelin voi olla joko hyödyllinen renki tai ankara isäntä. Valta ratkaista, tuleeko siitä ystävä vai vihollinen, on kirjaimellisesti käyttäjän käsissä.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 19]

OHJEITA MATKAPUHELIMEN KÄYTÖSTÄ

1. Madalla ääntäsi, kun puhut julkisella paikalla. Puhelimen mikrofoni on hyvin herkkä, eivätkä ympärilläsi olevat ihmiset ole luultavasti kiinnostuneita yksityisasioistasi.

2. Sulje puhelin tai käytä äänetöntä värinähälytystä, kun olet kokouksessa, elokuvissa tai muussa julkisessa tapahtumassa tai ravintolassa.

3. Älä käsittele puhelinta ajon aikana.

[Kuva s. 18]

Joka kuukausi lähetetään noin 30 miljardia tekstiviestiä

[Kuva s. 20]

On aivan yhtä vaarallista käyttää matkapuhelinta ajon aikana kuin ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena