Kuuden maanosan kohtauspaikka

TOISTA

Kuuden maanosan kohtauspaikka

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Ukrainasta

ONKO sinusta kiinnostavaa tarkkailla eläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä? Siinä tapauksessa kävisit varmasti mielelläsi yhdellä kertaa Aasiassa, Afrikassa, Australiassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Tämän mahdollistaa retki Askania-Novan luonnonsuojelualueelle Etelä-Ukrainaan. Sen tasangoilla vaeltelee kaikessa rauhassa laumoittain noiden kuuden maanosan eläimiä.

Luonnonsuojelualueen historia alkaa vuodesta 1883, jolloin saksalainen uudisasukas Friedrich Pfalz-Pfein päätti jättää palan koskematonta aroa luonnonpuistoksi. Hänellä oli jo alueella yksityinen eläintarha, jossa oli yli 50 lajiin kuuluvia lintuja ja nisäkkäitä. Vuonna 1887 alueelle perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Nykyään Askania-Novan luonnonsuojelualueeseen kuuluu kasvitieteellinen puutarha, noin 11000 hehtaaria luonnonvaraista aroa ja eläintarha.

Luonnonsuojelualueesta tulee ensimmäisenä näkyviin kasvitieteellinen puutarha. Tiedemiehet ovat tuoneet tänne vuosien varrella monenlaisia puita eri osista maailmaa, ja niitä on istutettu joka puolelle tätä parinsadan hehtaarin kokoista puutarhaa. Ilmasto on näillä tienoilla kuiva, joten puita ja pensaita varten on kaivettu kastelukanavia, joihin tulee vesi arteesisista kaivoista. Alkuperäinen puutarha ja kastelujärjestelmä saivat kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889.

Eläimiä kuudesta maanosasta

Varjoisasta puutarhasta siirrymme aurinkoiselle arolle. Aidattu alue on lähes 2500 hehtaarin laajuinen, ja eläinlajeja on viitisenkymmentä. Seurataanpa ensin eläimiä, jotka ovat lähtöisin Afrikasta.

Kafferipuhveli on suurriistan kuuluisimpia ja vaarallisimpia edustajia. Se on vaikuttava kooltaan – säkäkorkeus on noin 170 senttimetriä – ja lisäksi sillä on valtavat, metrin mittaiset sarvet. Urokset ovat arvaamattomia ja tunnetusti hyökkääviä, joten liian lähelle ei kannata mennä.

Huomiomme vangitsevat myös Kaakkois-Afrikasta kotoisin olevat hirviantiloopit. Ne ovat saaneet elää täällä rauhassa siitä lähtien, kun niitä tuotiin tänne vuonna 1892, sillä metsästäminen on alueella kielletty. Ne laiduntavat näköetäisyydellä pelkäämättä lainkaan katselijoita. Jotkin hirviantiloopit ovat jopa kesyyntyneet, ja niitä voidaan lypsää aivan kuten lehmiä. Niiden ravitsevaa, erittäin rasvaista maitoa käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin, esimerkiksi vatsahaavan hoitoon.

Suuri, lentokyvytön emu tulee Australiasta. Se on suurin lintu strutsin jälkeen: jotkin emut kasvavat 180 senttimetrin korkuisiksi ja painavat lähes 60 kiloa. Ne on erotettu verkkoaidalla muista eläimistä, mutta aitauksessa mahtuu hyvin juoksentelemaan vapaasti.

Emuun liittyy sellainen kiehtova seikka, että kuoriutumattomat poikaset reagoivat koirasemun ääneen. On esimerkiksi kerrottu, että kun koirasemun ääntä soitetaan nauhalta juuri ennen kuoriutumista, poikasten liike saa munat keinumaan edestakaisin. Emonsa ääneen poikaset eivät kuitenkaan reagoi. Mistä tämä johtuu?

Vaikka naaras munii munat, niitä hautoo koiras. Se huolehtii niistä noin 50 päivää, kunnes poikaset kuoriutuvat, ja alkaa sen jälkeen pitää huolta poikasista. Nämä siis tietävät jo ennen kuoriutumistaan, kuka niistä huolehtii. Munat eivät muuten ole mitään kananmunia: ne ovat tummanvihreitä ja suuria ja painavat jopa 700 grammaa!

Luonnonsuojelualueella on myös przewalskinhevosia, joita tuotiin tänne vuonna 1899 Mongolian aroilta. Lajin uskotaan kuolleen luonnonvaraisena sukupuuttoon 1960-luvulla metsästyksen ja laidunmaiden häviämisen vuoksi.

Eläintarhoissa ja -puistoissa elää nykyään noin 1100 przewalskinhevosta, ja näistä satakunta on Askania-Novassa. Tiedemiehet yrittävät palauttaa niitä takaisin luontoon. Vuosina 1992–93 Mongoliaan vietiin takaisin 21 hevosta.

Kaikkein runsaslukuisin laji alueella on Kiinasta ja Japanista lähtöisin oleva japaninhirvi. Tällä kauniilla, solakalla eläimellä on täplikäs selkä ja sarvet, jotka kohoavat arvokkaasti sen pienestä päästä.

Tasangoilla laiduntavat rauhallisesti myös gajaalit, jykevät, puolikesyt Intiasta tulleet nautaeläimet. Intiassa ne vaeltelevat päivät metsissä ja palaavat illan tullen kyliin. Askania-Novassa ei ole metsää sen enempää kuin kyliäkään, mutta gajaalit näyttävät viihtyvän näillä heinäaroilla muiden eläinten rinnalla.

Biisoni on mahtava voimaltaan ja kooltaan. Näitä jättiläisiä liikkui miljoonittain Pohjois-Amerikan preerioilla noin 150 vuotta sitten, mutta ne metsästettiin lähes sukupuuttoon. Täkäläinen lauma on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Biisonit ovat arolla kuin kotonaan kesät talvet.

Etelä-Amerikkaa edustaa nandu, kookas, lentokyvytön lintu. Se muistuttaa australialaista emua ja kasvaa 150 senttimetrin korkuiseksi ja 50 kilon painoiseksi. Emun tavoin nandukoiraatkin hautovat munia. Tyypillinen ero on siinä, että emukoiras tyytyy yhteen naaraaseen, kun taas nandukoiras parittelee useiden naaraiden kanssa. Samaan pesään saattaa munia 3–5 naarasta.

Saksanhirvi ja metsäkauris ovat eurooppalaista perua. Ne ovat sitkeitä eläimiä, jotka viihtyvät hyvin heinäarolla ja sietävät sekä kylmyyttä että kuumuutta. Täältä niitä siirretään täydennykseksi muille luonnonsuojelualueille eri puolille Eurooppaa sekä riistanhoitoalueille. Shetlanninponit tuotiin tänne Pohjois-Euroopasta vuonna 1960, ja niiden määrä on sittemmin kasvanut huomattavasti.

Askania-Novassa on myös seeproja, juovikasgnuita (suuria afrikkalaisia antilooppeja), aasianvilliaaseja ja saigoja (euraasialaisia antilooppeja) sekä valtava määrä erilaisia lintuja. Osa eläimistä on ulkona arolla ympäri vuoden, toiset taas viedään talveksi suojaan maatiloille.

Luonnonsuojelualueen hoito

Askania-Nova on nykyään Ukrainan tiedeinstituutin tutkimuskeskus. Henkilökunta tekee paljon työtä sen hyväksi, että aro säilyisi ennallaan ja eläimet sopeutuisivat uuteen elinympäristöönsä. Tiedemiehet pyrkivät myös parantamaan puiston eksoottisten ja harvinaisten eläinten kantaa.

Luonnonpuistoja on eri puolilla maailmaa – Pohjois- ja Etelä-Amerikan preerioilla ja pampoilla, Afrikan savanneilla, Australian pensastolla sekä Aasian ja Euroopan aroilla. Jokaisella niistä on omat erityispiirteensä ja ainutlaatuinen kasvi- ja eläinmaailmansa. Monia maanosia edustava Askania-Novan luonnonsuojelualue osoittaa, miten eri puolilta maailmaa tulleet eläimet voivat kotiutua uuteen ympäristöön ja elää rauhassa keskenään.

Monet ihmiset odottavat innokkaasti Raamatussa ennustettua aikaa, jolloin Jumalan valtakunta tuo rauhan paitsi ihmisten keskuuteen myös maapallon monenlaisten eläinten pariin (Jesaja 11:6–9; Hoosea 2:18; Apostolien teot 10:34, 35).

[Kartta s. 14]

(Ks. painettu julkaisu)

Askania-Novan luonnonsuojelualue

[Kuva s. 15]

Hirviantilooppi

[Kuva s. 15]

Kafferipuhveli

[Kuva s. 15]

Emu

[Kuva s. 16]

Japaninhirvi

[Kuva s. 16]

Przewalskinhevonen

[Kuva s. 16]

Biisoni

[Kuva s. 16, 17]

Luonnonsuojelualueella on myös monenlaisia lintuja

[Kuva s. 17]

Nandu

[Kuva s. 17]

Metsäkauris

[Kuva s. 17]

Saksanhirvi

[Kuva s. 17]

Kasvitieteellinen puutarha

[Kuvien lähdemerkinnät s. 15]

[Kuvien lähdemerkinnät s. 16]

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

HERÄTKÄÄ!