Miksi tarvitaan uusia energialähteitä?

”Jos tuntuu siltä, että öljynsaanti on nykyään ongelma, niin odottakaahan 20 vuotta. Tilanne tulee olemaan painajaismainen.” (Jeremy Rifkin, Suhdannekehityssäätiö, Washington, elokuu 2003)

PARINKYMMENEN vuoden kuluttua nuori Micah on riittävän vanha ajamaan autoa. Siihen mennessä maailman energiankulutuksen ”odotetaan kasvavan 58 prosenttia”, sanotaan Yhdysvaltojen hallituksen International Energy Outlook 2003 -raportissa (IEO2003). Ennakoitua lisäystä kutsuttiin New Scientist -tiedelehdessä ”rajuimmaksi energiankysynnän kasvuksi historiassa”. Voivatko perinteiset energialähteet tyydyttää kysynnän turvallisesti? Seuraavassa joitakin vakavoittavia tosiasioita.

KIVIHIILI

▪ Fossiilisista polttoaineista eniten on kivihiiltä, jonka arvioidaan riittävän tuhanneksi vuodeksi. Hiilivoimalat tuottavat lähes 40 prosenttia maailman sähköenergiasta. Suurin kivihiilenviejä on Australia, joka tuottaa kolmasosan maailmalla myytävästä kivihiilestä.

Eräässä tuoreessa Worldwatch-instituutin lehdistötiedotteessa kuitenkin sanottiin: ”Kivihiili on eniten hiiltä sisältävä fossiilinen polttoaine. Siitä vapautuu energiayksikköä kohti 29 prosenttia enemmän hiiltä kuin öljystä ja 80 prosenttia enemmän kuin maakaasusta. Sitä poltettaessa vapautuu noin 2,7 miljardia tonnia hiiltä, mikä on 43 prosenttia maailman vuotuisista hiilipäästöistä.” Ympäristövaikutusten lisäksi kivihiilen poltto vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Hiljattain julkaistussa Yhdistyneiden kansakuntien Global Environment Outlook -raportissa mainitaan yksi esimerkki: ”Kiinassa savu ja pienhiukkaset, joita syntyy kivihiiltä poltettaessa, aiheuttavat vuosittain 11 suuressa kaupungissa yli 50000 ennenaikaista kuolemaa ja 400000 kroonista keuhkoputkentulehdusta.”

 ÖLJY

▪ Maailma kuluttaa päivässä jo 75 miljoonaa barrelia eli tynnyriä öljyä. Maailman kaikista öljyvaroista, joita arvioidaan olleen noin kaksi biljoonaa barrelia, on kulutettu suunnilleen 900 miljardia barrelia. Nykyisellä tuotantovauhdilla öljyvarojen ennustetaan riittävän 40 vuodeksi.

Geologit Colin J. Campbell ja Jean H. Laherrère kuitenkin sanoivat vuonna 1998: ”Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa helposti saatava öljy ei enää pysty tyydyttämään kysyntää.” Nämä öljyalan asiantuntijat varoittivat: ”Yleensä oletetaan virheellisesti, että viimeinen tynnyrillinen öljyä voidaan nostaa maasta yhtä nopeasti kuin lähteistä nykyään barreleittain pulppuava öljy. Todellisuudessa vauhti, jolla lähde kuin lähde tai maa kuin maa voi tuottaa öljyä, saavuttaa aina huippukohdan, minkä jälkeen – kun öljystä on nostettu noin puolet – se alkaa vähitellen laskea kohti nollapistettä. Talouden kannalta katsottuna ei siis ole olennaista, milloin öljy loppuu maailmasta kokonaan, vaan se, milloin tuotanto alkaa vähetä.”

Milloin öljyntuotannon sitten odotetaan kääntyvän laskuun? Öljygeologi Joseph Riva sanoo, että öljyntuotantoon suunnitellut lisäykset ovat alle puolet siitä, mitä tarvittaisiin, jotta voitaisiin tyydyttää kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvioima öljynkysyntä vuonna 2010. New Scientist -lehdessä varoitetaan: ”Jos tuotantoluvut laskevat ja kysyntä samalla kasvaa, öljyn hinnat luultavasti joko nousevat jyrkästi tai vaihtelevat rajusti, mikä voi johtaa taloudelliseen kaaokseen, elintarvikkeiden ja muiden tavaroiden kuljetuksen vaikeutumiseen ja valtioiden välisiin sotiin vähäisistä öljyvaroista.”

Vaikka joidenkin analyytikkojen mielestä öljyvarojen hupeneminen on ongelma, toisista tuntuu, että riippuvuutemme öljystä ei voi loppua riittävän nopeasti. Jeremiah Creedon kirjoittaa Utne Reader -lehdessä: ”Mikään ei ole pahempaa kuin öljyn loppuminen, paitsi ehkä se, että öljy ei lopu. Öljyä polttamalla syntyy hiilidioksidia, jonka vuoksi ilmasto lämpenee, mutta silti talous- ja ympäristöasioita käsitellään yleensä erikseen.” Australian yleisradio (Australian Broadcasting Commission) kertoi, mihin vain yhden valtion riippuvuus öljystä on johtanut: ”Britannian 26 miljoonaa moottoriajoneuvoa aiheuttavat kolmanneksen sekä Britannian hiilidioksidipäästöistä (jotka johtavat ilmaston lämpenemiseen) että Britannian ilmansaasteista (jotka tappavat noin 10000 ihmistä vuodessa).”

 MAAKAASU

▪ Seuraavien noin 20 vuoden aikana ”maakaasun arvioidaan olevan nopeimmin kasvava pääasiallinen energialähde”, sanoo IEO2003-raportti. Maakaasu on puhtaimmin palava fossiilinen polttoaine, ja maapallon maakaasuvarojen uskotaan olevan suunnattomat.

Toisaalta ”kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka paljon maakaasua on, kunnes se on hyödynnetty”, sanoo maakaasun tuottajia ja myyjiä edustava järjestö Natural Gas Supply Association, joka toimii Washingtonista käsin. ”Jokainen arvio perustuu erilaisiin oletuksiin – –. On siksi vaikeaa saada täsmällistä vastausta kysymykseen, kuinka paljon maakaasua on.”

Maakaasun tärkein aineosa on metaani, joka on ”hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Metaani voi vangita lämpöä lähes 21 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi”, sanoo edellä lainattu järjestö. Tässä lähteessä sanotaan kuitenkin, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) ja maakaasun tutkimuslaitoksen (Gas Research Institute) tekemässä suuressa tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, ”että päästöjen vähentyminen lisääntyneen maakaasun käytön vuoksi painaa paljon enemmän vaa’assa kuin metaanipäästöjen lisääntymisestä johtuvat haittavaikutukset”.

YDINENERGIA

▪ ”Noin 430 ydinreaktoria tuottaa suunnilleen 16 prosenttia maailman sähköenergiasta”, kerrotaan Australian Geographic -lehdessä. IEO2003-raportissa sanottiin, että olemassa olevien reaktorien lisäksi ”helmikuusta 2003 lukien on Aasian kehitysmaissa rakennettu 17:ää maailman 35:stä valmisteilla olevasta reaktorista”.

Ydinvoimaan luotetaan edelleen, vaikka uhkana ovat ydinonnettomuudet, joista esimerkkinä voidaan mainita Tšernobylin onnettomuus entisessä Neuvostoliitossa. New Scientist -lehdessä kerrotaan, että ”Amerikan reaktoreita vaivaavat halkeamat ja korroosio” ja että maaliskuussa 2002 ohiolainen Davis-Bessen reaktori ”oli lähellä katastrofaalista sulamista” korroosio-ongelmien vuoksi.

Kun ajatellaan nykyisten energiavarojen rajallisuutta ja niihin liittyviä vaaroja, tulevatko ihmiset väistämättä tuhoamaan maapallon pyrkiessään tyydyttämään kyltymättömältä vaikuttavaa energiantarvettaan? On selvää, että tarvitaan puhtaita, luotettavia vaihtoehtoja. Onko tällaisia vaihtoehtoja tarjolla, ja onko meillä niihin varaa?