Paineita nykypäivän nuorten elämässä

NUORUUS voi parhaassakin tapauksessa olla kuohuvaa aikaa. Murrosiässä mielen valtaavat uudenlaiset tunteet, jotka voivat olla hyvinkin voimakkaita. Opettajien ja toisten nuorten odotukset aiheuttavat päivittäin painetta. Television, elokuvien, musiikkiteollisuuden ja Internetin vaikutus tuntuu hellittämättömänä. Eräässä Yhdistyneiden kansakuntien raportissa nuoruutta kuvailtiinkin ”siirtymäkaudeksi, jolle ovat tyypillisiä stressi ja huolet”.

Valitettavasti nuoret ovat usein liian kokemattomia käsittelemään stressiä ja huolia myönteisellä tavalla (Sananlaskut 1:4). Ilman viisasta ohjausta he voivat helposti ajautua tuhoisiin käyttäytymistapoihin. Eräässä YK:n raportissa sanotaan esimerkiksi: ”Tutkimusten mukaan huumeita aletaan usein käyttää murrosiässä tai nuorena aikuisena.” Sama pätee muuhunkin vahingolliseen käyttäytymiseen, kuten väkivaltaisuuteen ja irrallisiin suhteisiin.

Jos vanhemmat luulevat, että tällaista tapahtuu ainoastaan ”köyhien” tai tiettyjen etnisten ryhmien keskuudessa, todellisuus valkenee heille usein ikävänä yllätyksenä. Tämän ajan nuorten ongelmat eivät tunne taloudellisia, yhteiskunnallisia tai rodullisia rajoja. ”Jos kuvittelet, että ’nuorisorikollinen’ tarkoittaa johonkin vähemmistöryhmään kuuluvaa 17-vuotiasta poikaa, joka asuu köyhien kaupunginosassa ja jonka varaton äiti elää sosiaaliavustusten varassa, et ole kiinnittänyt huomiota viime aikojen kehitykseen”, kirjoittaa Scott Walter. ”Tämän päivän ongelmanuori voi olla valkoihoinen, hän saattaa asua keski- tai yläluokan asuinalueella, hän voi olla (paljonkin) alle 16-vuotias, ja hän voi aivan yhtä hyvin olla tyttö.”

Miksi niin monet nuoret ovat vaarassa? Eikö nuorten elämässä ollut ennenkin samanlaisia haasteita ja kiusauksia? Kyllä, mutta nykyään elämme aikakautta, jota Raamatussa kuvaillaan ”kriittisiksi ajoiksi, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Jotkin nuoriin vaikuttavat olosuhteet ja paineet ovat juuri tälle ajalle ominaisia. Luodaanpa niihin lähempi silmäys.

Muutoksia perhe-elämässä

Esimerkiksi perhe-elämässä on tapahtunut muutoksia. ”Useamman kuin joka kolmannen amerikkalaisen lapsen vanhemmat eroavat ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta”,  kirjoittaa Journal of Instructional Psychology -lehti. Tilastot ovat samanlaisia muissakin länsimaissa. Vanhempien avioliiton hajoaminen on nuorille usein kipeä asia. Edellä mainitussa lehdessä jatketaan: ”Niiden lasten, joiden perhe on hiljattain hajonnut, on yleensä vaikeampi täyttää koulussa odotukset, joita heihin kohdistuu oppiaineissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä, verrattuna lapsiin, jotka tulevat ehjistä perheistä tai vakiintuneista yksinhuoltaja- tai uusperheistä. – – Vanhempien avioero vaikuttaa usein myös lapsen henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon.”

Perhe-elämää on muuttanut myös se, että yhä useammat naiset ovat astuneet työelämään. Eräs nuorisorikollisuutta käsitellyt japanilainen tutkimus osoitti, että lapsista on vaikeampi pitää huolta niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä, kuin perheissä, joissa toinen vanhemmista on kotona.

On selvää, että monet perheet tarvitsevat kahdet ansiotulot jo pelkästään hankkiakseen elämän välttämättömyydet. Kahdella palkalla voidaan myös tarjota lapsille korkeampi elintaso. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa: Miljoonat lapset palaavat koulusta tyhjään kotiin. Kun vanhemmat sitten tulevat kotiin, he ovat usein väsyneitä ja työpaikan ongelmien rasittamia. Tämä johtaa siihen, että monet nuoret saavat heiltä vähemmän huomiota. ”Meidän perhe ei vietä aikaa yhdessä”, suree eräs nuori.

Monet tarkkailijat pelkäävät, että tämä suuntaus ei tiedä hyvää nuorille. ”Kuluneiden 30 vuoden aikana syntyneet kasvatustrendit tuottavat sulkeutuneita, oppimishäiriöisiä lapsia, joilla ei ole kiinteitä siteitä muuhun perheeseen ja joita on mahdotonta kontrolloida”, esittää lääkäri Robert Shaw. ”Yhteiskunta korostaa materialistisia arvoja ja yhä parempia suorituksia,  ja tällaisessa ilmapiirissä vanhemmilta menee työhön ja rahan kuluttamiseen niin paljon aikaa, etteivät he ehdi tehdä lastensa kanssa kaikkea sitä, mitä vahvojen tunnesiteiden syntyminen edellyttäisi.”

Nuorten hyvinvoinnin uhkana on myös se, että jos heidän vanhempansa käyvät työssä, he viettävät paljon aikaa omin päin. Ilman vanhempien riittävää valvontaa ongelmien todennäköisyys kasvaa.

Muuttuvat näkemykset kurista

Kuria koskevien näkemysten muuttuminen on sekin vaikuttanut nykypäivän nuoriin. Tri Ron Taffel sanoo kiertelemättä, että monet vanhemmat ”luopuvat vallastaan”. Tällöin nuoret joutuvat kasvamaan ilman sääntöjä ja suuntaviivoja, jotka ohjaisivat heidän käytöstään.

Joissakin tapauksissa vanhempien asenteeseen näyttävät vaikuttavan heidän omat kielteiset lapsuudenkokemuksensa. He haluavat olla lastensa ”kavereita”, eivät mitään kurinpitäjiä. ”Olin turhan hölläkätinen”, myöntää eräs äiti. ”Omat vanhempani olivat todella tiukkoja, ja siksi halusin kasvattaa lapseni eri tavalla. Se oli virhe.”

Miten pitkälle jotkut vanhemmat menevät? USA Today -lehti kertoo: ”Tuore selvitys, johon osallistui lähes 600 vieroitushoidossa olevaa nuorta New Yorkissa, Texasissa, Floridassa ja Kaliforniassa, osoitti, että 20 prosenttia oli käyttänyt huumeita vanhempiensa kanssa ja noin 5 prosenttia oli saanut huumeita (yleensä marihuanaa) ensimmäisen kerran omalta äidiltään tai isältään.” Miten vanhemmat voivat tehdä jotain näin vastuutonta? Eräs äiti tunnusti: ”Sanoin tyttärelleni, että minusta olisi parempi, jos hän kokeilisi niitä kotona, jotta voin pitää häntä silmällä.” Toiset vanhemmat taas ilmeisesti ajattelevat, että päihteiden käyttö yhdessä lasten kanssa lähentää heitä toisiinsa.

Median hyökkäys

Median vaikutus on voimakas. Tutkija Marita Mollin mukaan eräässä selvityksessä kävi ilmi, että nuoret viettävät Yhdysvalloissa keskimäärin 4 tuntia 48 minuuttia päivässä television tai tietokoneen ääressä.

Onko tämä välttämättä paha asia? Eräässä Science-lehden artikkelissa kerrottiin, että ”kuusi suurta akateemisen alan liittoa Yhdysvalloissa”, muun muassa Yhdysvaltain lääkäriliitto, tuli yksimielisesti siihen tulokseen, että median esittämä väkivalta on yhteydessä joidenkin lasten aggressiiviseen käytökseen. ”Asiantuntijoiden yksimielisyydestä huolimatta”, Science kirjoittaa, ”maallikot eivät näytä saavan julkisen sanan välityksellä viestiä siitä, että median esittämä väkivalta lisää yhteiskunnan väkivaltaisuutta.”

Hyvä esimerkki ovat musiikkivideot. Vanhemmat ovat usein tyrmistyneitä nähdessään, miten peittelemättömästi ja yksityiskohtaisesti niissä joskus kuvataan seksiä. Voivatko tällaiset videot tosiaan vaikuttaa nuorten käytökseen? Erään tutkimuksen mukaan, johon osallistui 500 korkeakouluopiskelijaa, ”väkivaltaa kuvaavat laulujen sanat lisäävät aggressiivisia ajatuksia ja tunteita”. Eräässä toisessa  tuoreessa tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 500 tyttöä, kävi ilmi, että ”nuoret, jotka käyttävät enemmän aikaa seksiä ja väkivaltaa sisältävien gangsta-rap-musiikkivideoiden katseluun, käyttäytyvät todennäköisemmin itsekin samalla tavalla”. He löivät opettajaa, joutuivat pidätetyiksi ja harrastivat seksiä monien partnereiden kanssa muita todennäköisemmin.

Tietokoneet

Nuorten ajatusmaailmaa on viime vuosina alkanut muovata merkittävästi myös tietokone. ”Kotitietokoneiden määrä on muutamassa vuosikymmenessä noussut jyrkästi”, kirjoittaa Pediatrics-lehti. Yhdysvalloissa ”kahdessa kolmesta perheestä, joissa on kouluikäinen (6–17-vuotias) lapsi, on tietokone – –. Niiden 3–17-vuotiaiden lasten määrä, joiden kotona oli tietokone, kasvoi 55:stä 65:een prosenttiin vuosina 1998–2000.” Tietokoneita on entistä enemmän monissa muissakin maissa.

Nuori pääsee käyttämään tietokonetta ilman omaakin konetta. Eräs tutkija esittää, että ”noin 90 prosenttia 5–17-vuotiaista käyttää tietokoneita ja heistä 59 prosenttia käyttää Internetiä”. Nuorilla on siis ennennäkemätön mahdollisuus saada informaatiota eri asioista, mikä on myönteistä, jos konetta käytetään vastuuntuntoisesti ja aikuisen valvonnassa. Mutta valitettavasti monet vanhemmat antavat lastensa käyttää tätä viestintä täysin vapaasti.

Tämän vahvistaa tutkija Moll kirjoittaessaan vuonna 2001 tehdystä tutkimuksesta, joka koski Internetin käyttöä. Selvityksen mukaan ”71 prosenttia vanhemmista luuli tietävänsä ’paljon tai riittävästi’ lastensa Internetin käytöstä. Kun lapsilta kysyttiin samaa asiaa, heistä 70 prosenttia sanoi, että vanhemmat tiesivät heidän Internetin käytöstään ’hyvin vähän tai eivät mitään’.” Tutkimuksessa  kävi ilmi, että ”30 prosenttia 9–10-vuotiaista lapsista sanoi käyvänsä suljetuilla tai vain aikuisille tarkoitetuilla keskustelukanavilla. Ongelma pahenee iän myötä: samalla tavalla ilmoitti toimivansa 58 prosenttia 11–12-vuotiaista, 70 prosenttia 13–14-vuotiaista ja 72 prosenttia 15–17-vuotiaista. – – Internetin kotikäyttöä koskeneessa brittiläisessä tutkimuksessa selvisi, että joka seitsemäs vanhemmista myönsi olevansa täysin tietämätön siitä, millä verkkosivuilla heidän lapsensa käyvät.” (Phi Delta Kappan -lehti.)

Käyttäessään Internetiä ilman valvontaa nuoret saattavat joutua kosketuksiin pornografian kanssa. Sen käyttöön liittyy muitakin vaaroja. Edellä mainittu Taffel sanoo: ”Lapsemme hankkivat ystäviä koulussa ja verkossa – ja viettävät sen johdosta aikaa lasten kanssa, joita emme useinkaan edes pääse tapaamaan.”

Tämän ajan nuoret ovat selvästikin alttiina sellaisille paineille ja ongelmille, joista aiemmat sukupolvet eivät tienneet mitään. Ei ole yllättävää, että monet nuoret käyttäytyvät huolestuttavalla tavalla. Voidaanko heitä auttaa?

[Huomioteksti s. 6]

”Kuluneiden 30 vuoden aikana syntyneet kasvatustrendit tuottavat sulkeutuneita, oppimishäiriöisiä lapsia, joilla ei ole kiinteitä siteitä muuhun perheeseen ja joita on mahdotonta kontrolloida.” (LÄÄKÄRI ROBERT SHAW)

[Kuva s. 6, 7]

Yhä useampien naisten astuminen työelämään on muuttanut perhe-elämää

[Kuva s. 7]

Nuoret joutuvat helposti vaikeuksiin jäädessään ilman valvontaa

[Kuva s. 8]

Tutkijoiden mukaan väkivaltaisten musiikkivideoiden ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä vallitsee yhteys

[Kuva s. 9]

Tiedätkö millä verkkosivuilla lapsesi käyvät?