Tarkkailemme maailmaa

Valkoisia krokotiileja

”Orissassa sijaitsevan Bhitarkanikan kansallispuiston työntekijät ovat löytäneet vuotuisen krokotiilien laskennan yhteydessä 15 harvinaista valkoista krokotiilia”, kerrotaan intialaisessa The Hindu -lehdessä. Valkoiset krokotiilit ovat erittäin harvinaisia, eikä niitä ”löydy mistään muualta maailmasta”. Herkeämättömän salametsästyksen vuoksi alueen suistokrokotiilit olivat vähällä kuolla sukupuuttoon 1970-luvulla, mutta Orissan osavaltio käynnisti puistossa Yhdistyneiden kansakuntien tuella krokotiilien lisääntymishankkeen. Mangrovepuiden ja ravinnon runsaus, vesien saasteettomuus ja ihmisen toiminnasta johtuvien haittavaikutusten väheneminen ovat tuottaneet tuloksia. The Hindu -lehden mukaan puistossa on nyt noin 1500 krokotiilia, myös harvinaisia valkoisia yksilöitä.

 Tupakka, köyhyys ja sairaudet

”Maailman terveysjärjestö (WHO) varoittaa, että lähes 84 prosenttia tupakoijista elää köyhissä maissa, missä tupakoinnista ja köyhyydestä on tullut noidankehä”, sanotaan espanjalaisessa Diario Medico -lehdessä. Lisäksi kaikissa maissa ”ne, jotka tupakoivat eniten ja kärsivät eniten siitä johtuvista ongelmista, kuuluvat väestön köyhimpään osaan”. Tupakoinnista on tullut maailman ”neljänneksi merkittävin sairauksille altistava riskitekijä”, vaikka se onkin vähentynyt useimmissa teollisuusmaissa. Espanjassa tupakointiin kuolee vuosittain jo 60000 ihmistä, ja siitä onkin tullut siellä ”sairauksien, vammaisuuden ja ennenaikaisten kuolemantapausten ensisijainen syy”.

Lampaat muistavat kasvot

”Olemme havainneet, että lampaat voivat tunnistaa ainakin 50 muun lampaan naaman ja kymmenen ihmisen kasvot”, kirjoittaa neurobiologi Keith Kendrick New Scientist -lehdessä. Kendrick havaitsi ryhmänsä kanssa, että kun lampaat olivat katselleet näiden 60:n naamoja ja kasvoja muutaman viikon ajan, ne muistivat ne ”ainakin kaksi vuotta”. Lisäksi lampaat kykenivät ihmisten tavoin ”havaitsemaan ilmeisiin liittyviä tunnetiloja”. Lehdessä kerrottiin, että lampaat ”osaavat erottaa toisistaan ihmisten ilmeitä ja kykenevät huomaamaan muutokset levottomien lampaiden naamoilla. Ne myös pitävät enemmän hymyilevistä kuin vihaisista ihmiskasvoista.” Tutkijat havaitsivat, että ”lampaat saattavat luokitella niistä huolehtivien ihmisten kasvot samaan tapaan kuin hyvin tutut lauman jäsenet”. Kendrick sanoi: ”Ystävällisistä ihmisistä tulee käytännössä kunnialampaita. Tämä viittaa siihen, että lampaat tuntevat läheisyyttä paimeneensa.”

Australian kasvihuonekaasut

”Asukasta kohden laskettuna ovat australialaisten kasvihuonekaasupäästöt teollisuusmaiden suurimmat”, sanoo Australia Institute -tutkimuslaitos. Vuonna 2001 Australia tuotti asukasta kohti 27,2 tonnia hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Erään tuon tutkimuslaitoksen raportin mukaan näin suuri luku johtuu siitä, että Australia luottaa sähköntuotannossaan kivihiileen ja kuljetusalalla moottoriajoneuvoihin ja tuottaa lisäksi alumiinia. Seuraavaksi eniten kasvihuonekaasuja tuottavat asukasta kohti Kanada (22 tonnia) ja Yhdysvallat (21,4 tonnia). Vähiten freoneja tuotti asukasta kohti vuonna 2001 Latvia: 0,95 tonnia. Vaikka Australiassa on suhteellisen vähän asukkaita, sen kasvihuonekaasupäästöt ”olivat suuremmat kuin monien merkittävien Euroopan maiden, kuten Italian ja Ranskan (joissa on kolme kertaa enemmän asukkaita kuin Australiassa)”, raportissa kerrottiin.

Satakielen laulu ja liikennemelu

”Kun melu kasvaa, satakieli laulaa lujempaa”, kerrottiin saksalaisessa Berliner Zeitung -lehdessä. Eräässä tutkimuksessa, jota johti Berliinin avoimen yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Henrik Brumm, kävi ilmi, että laulut, joilla linnut ilmaisevat reviirinsä ja houkuttelevat naaraita, vaihtelivat voimakkuudeltaan melutason mukaan 14 desibeliä. Brumm sanoi: ”Tämä ei kuulosta paljolta, mutta se vastaa viisi kertaa suurempaa äänenpainetta, mikä merkitsee sitä, että paineen on oltava linnun keuhkoissa viisi kertaa suurempi.” Hiljaisemmissa paikoissa linnunlaulun voimakkuudeksi rekisteröitiin 75 desibeliä, mutta vilkasliikenteisillä paikoilla 89 desibeliä. Lehden mukaan ”tutkija oli yllättynyt varsinkin siitä, että linnut näyttävät mukautuvan tilanteeseen päivittäin. Viikonloppuisin, jolloin ei ole työpaikkaliikennettä, linnuilla oli tapana laulaa hiljaisemmin kuin arkipäivinä.”

Rikoksia puolalaisissa kouluissa

Vuonna 2003 Puolan ”kouluissa tehtiin 20000 varkautta”, kerrotaan puolalaisessa Zwierciadło-lehdessä. Lehdessä lisätään: ”80 prosenttia [puolalaisista] koululapsista ei pidä koulustaan, koska he tuntevat olonsa yksinäiseksi ja heidän on vaikea tulla toimeen opettajiensa ja muiden oppilaiden kanssa.” Mistä ongelmat johtuvat? ”Koulut eivät elä tyhjiössä. Ne heijastelevat sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”, sanoo mielenterveysalan ammattilainen Wojciech Eichelberger. ”Me luomme sen normien ja arvojen maailman, joka muovaa kouluja.” Eichelberger ehdottaa lääkkeeksi ongelmaan sitä, että vanhemmat viettäisivät aikaa lastensa kanssa ja viestittäisivät näin lapsilleen, että nämä ovat heille tärkeitä.

Paineita ulkonäöstä

”Oma ulkonäkö aiheuttaa paineita nuorille, varsinkin tytöille, yhä varhaisemmalla iällä, mikä voi vaikuttaa vakavasti terveyteen”, sanotaan kanadalaisessa Globe and Mail -lehdessä. 10–14-vuotiailta tytöiltä tiedusteltiin heidän suhtautumistaan syömiseen, ja tiedusteluun vastasi 2200 nuorta. Lehdessä kerrotaan: ”Tytöistä oli ylipainoisia alle seitsemän prosenttia, mutta yli 31 prosenttia luonnehti itseään ’liian lihavaksi’ ja 29 prosenttia sanoi laihduttavansa parhaillaan.” Miksi terveet tytöt haluavat pudottaa painoaan? Lehden mukaan tämä johtuu pitkälti siitä esimerkistä, jonka aikuiset antavat laihduttamalla alituisesti ja tekemällä pilaa ylipainoisista. ”Myös media vaikuttaa merkittävästi teini-ikäisten käyttäytymiseen tarjoamalla esikuviksi langanlaihoja ihmisiä.” Torontolaisen lastensairaalan tutkija, tri Gail McVey sanoo, että lasten yhtä hyvin kuin vanhempien ja opettajien on ymmärrettävä, että ”painon lisääntyminen on normaalia ja välttämätöntä kasvuiässä”.