”Ne, joita sanotaan ’jumaliksi’”
”Ne, joita sanotaan ’jumaliksi’”
KUN apostoli Paavali paransi Lystrassa ramman miehen, ihmiset huudahtivat: ”Jumalat ovat tulleet ihmisten kaltaisiksi ja laskeutuneet meidän luoksemme!” He kutsuivat Paavalia Hermeeksi ja hänen toveriaan Barnabasta Zeukseksi. (Apostolien teot 14:8–14.) Efesoksessa hopeaseppä Demetrios varoitti, että jos Paavalin annetaan jatkaa saarnaamista, ”suuren jumalattaren Artemiin temppeliä ei pidetä enää missään arvossa” (Apostolien teot 19:24–28).
Ensimmäisen vuosisadan ihmiset palvoivat ”niitä, joita sanotaan ’jumaliksi’, joko taivaassa tai maan päällä”. Näin on myös nykyään. Paavali sanoikin: ”On monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’.” Hän kuitenkin selitti: ”Todellisuudessa on meillä yksi Jumala, Isä,” ja ”yksi Herra, Jeesus Kristus”. (1. Korinttilaisille 8:5, 6.)
Sanottiinko Jeesusta myös Jumalaksi?
Vaikka Jeesus ei koskaan väittänyt olevansa Jumala, hänestä käytetään Jesajan profetiassa Jehovan nimittämänä hallitsijana nimityksiä ”Väkevä Jumala” ja ”Rauhan Ruhtinas”. Profetiassa lisätään: ”Ruhtinasvallan runsaudella ja rauhalla ei ole loppua.” (Jesaja 9:6, 7.) Näin ollen Jeesus johtaa ”Ruhtinaana”, Suuren Kuninkaan Jehovan poikana, ”Jumalan, Kaikkivaltiaan,” taivaallista hallitusta (2. Mooseksen kirja 6:3).
Missä mielessä Jeesus sitten on ”Väkevä Jumala”, ja eikö apostoli Johannes sanonut Jeesusta itse Jumalaksi? Johanneksen 1:1 kuuluu vuoden 1938 kirkkoraamatun mukaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Joidenkuiden mielestä tämä tarkoittaa sitä, että ”Sana”, joka syntyi maan päälle Jeesus-lapseksi, on itse Kaikkivaltias Jumala. Onko asia näin?
Jos tämä jae tulkittaisiin siten, että Jeesus oli itse Kaikkivaltias Jumala, se olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä oli sanottu juuri edellä: ”Sana oli Jumalan tykönä.” Joku, joka on toisen ”tykönä”, ei voi olla sama kuin tuo toinen. Monissa raamatunkäännöksissä osoitetaankin, että Sana ei ole Kaikkivaltias Jumala, tekemällä näiden kahden välille selvä ero. Joissakin käännöksissä sanotaan: ”Sana oli jumala” (The Word was a God), ”Sana oli jumalallinen” (the Word was divine) ja ”Logos oli jumala” (ein Gott war der Logos). *
Johanneksen 1:1:ssä. Esimerkiksi, kun Paavali jäi henkiin myrkyllisen käärmeen purtua häntä, ihmiset sanoivat, että ”hän oli jumala” (Apostolien teot 28:3–6). On sekä kreikan kieliopin että Raamatun opetuksen mukaista sanoa, että Sana oli ”jumala”, ei Jumala (Johannes 1:1).
Ilmausta ”jumala” käytetään sellaisissa raamatunkohdissa, joissa on kreikassa samanlainen rakenne kuinPohditaanpa, miten Johannes ilmaisee evankeliuminsa ensimmäisessä luvussa, kuka ”Sana” on. Hän kirjoittaa: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme, – – ja me näimme hänen kirkkautensa, sellaisen kirkkauden kuin ainosyntyiselle pojalle [ei Jumalalle] kuuluu isältä.” ”Sana”, joka tuli lihaksi, asui siis maan päällä Jeesus-nimisenä miehenä, ja ihmiset näkivät hänet. Siksi hän ei voinut olla Kaikkivaltias Jumala, josta Johannes sanoi: ”Kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa.” (Johannes 1:14, 18.)
Miksi Tuomas sitten huudahti nähdessään ylösnousseen Jeesuksen ”Herrani ja Jumalani!”? Kuten edellä sanottiin, Jeesus on jumala siinä merkityksessä, että hän on jumalallinen, mutta hän ei ole Isä. Jeesus oli juuri sanonut Maria Magdaleenalle: ”Minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo ja oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.” On myös hyvä pitää mielessä, miksi Johannes kirjoitti evankeliuminsa. Kun Johannes oli kertonut Tuomaasta, hän selitti kolme jaetta myöhemmin, että hän kirjoitti evankeliuminsa, jotta ihmiset uskoisivat, että ”Jeesus on Kristus, Jumalan Poika”, ei Jumala (Johannes 20:17, 28, 31).
Kuka on ”tämän maailman jumala”?
On selvästikin monia jumalia. Kuten olemme havainneet, joitakin niistä mainitaan Raamatussa. Mutta kun ihmiset kauan sitten saivat todisteen Jehovan voimasta, he huudahtivat: ”Jehova on tosi Jumala! Jehova on tosi Jumala!” (1. Kuninkaiden kirja 18:39.) On toinenkin jumala, jolla on voimaa. Raamatussa puhutaan ”uskottomista, joiden mielet tämän maailman jumala on – – sokaissut” (2. Korinttilaisille 4:4, vuoden 1938 kirkkoraamattu).
Kuolemaansa edeltäneenä iltana Jeesus varoitti kolme kertaa opetuslapsiaan tästä jumalasta, jota hän sanoi ”tämän maailman hallitsijaksi”. Hän sanoi, että tämä voimakas hallitsija eli jumala ”tullaan heittämään ulos” (Johannes 12:31; 14:30; 16:11). Kuka tämä jumala on, ja mitä maailmaa hän hallitsee?
Hän on kapinallinen enkeli Saatana Panettelija. Raamattu nimittäin selittää, että kun Saatana kiusasi Jeesusta, hän näytti tälle ”kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ’Nämä kaikki minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja teet minulle palvontateon.’” (Matteus 4:8, 9.) Tarjous ei olisi ollut kiusaus, jos Saatana olisi tarjonnut Jeesukselle jotain sellaista, mikä ei kuulunut hänelle. Apostoli Johannes sanoikin: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Johanneksen kirje 5:19.)
Jeesus lupasi, kuten edellä tuli ilmi: ”Tämän maailman hallitsija tullaan heittämään ulos.” (Johannes 12:31.) Tämä maailma eli asiainjärjestelmä ja sen hallitsija hävitetään, kuten apostoli Johannes ennusti: ”Maailma on häviämässä.” Hän kuitenkin lisäsi: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johanneksen kirje 2:17.) Seuraavaksi perehdymmekin ainoan tosi Jumalan loistoisaan tarkoitukseen ja siihen, miten voimme hyötyä siitä.
[Alaviite]
^ kpl 7 James L. Tomanek, The New Testament; J. M. P. Smith ja E. J. Goodspeed, The Bible—An American Translation; Jürgen Becker, Das Evangelium nach Johannes.
[Kuva s. 8, 9]
Lystran asukkaat sanoivat Paavalia ja Barnabasta jumaliksi
[Kuva s. 8, 9]
Jeesus sanoi Maria Magdaleenalle: ”Minä nousen – – oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo”