Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Kallista vettä

”Tämä on nykyajalle ominainen ilmiö”, sanotaan saksalaisessa Natur+Kosmos -lehdessä. ”Aikaansa seuraavat opiskelijat pitävät aina mukanaan pullotettua merkkivettä. New Yorkissa trendikkäät ihmiset tapaavat vesibaareissa. Viiden tähden hotelleissa, joissa asiakkaita palvelevat tarjoilijat, on tarjolla valikoima kansainvälisiä kivennäisvesimerkkejä, joilla on laatuluokitus, jota muutoin käytetään vain parhaimmista vuosikertaviineistä.” Tällainen vesi ei ole halpaa. ”Ihmiset maksavat paljon kivennäisvedestä, jota he kuljettavat mukanaan design-pulloissa”, lehdessä sanotaan. Joissakin hotelleissa litra alkuperältään hienoa vettä voi maksaa jopa 62 euroa. Vaikka merkkitietoiset kuluttajat korostavat yksilöllisyyttään juomalla tietyntyyppistä pullovettä, siitä ei välttämättä ole ihmiselle hyötyä. Joidenkin tuotteiden luvataan kohentavan henkistä ja fyysistä kuntoa, terveyttä ja ulkonäköä, mutta monien asiantuntijoiden mielestä ne eivät ole sen parempia kuin tavallinen vesi. Edellä mainitussa lehdessä sanotaan, että esimerkiksi Saksassa vesijohtovesi on vähintään yhtä hyvää kuin toiselta puolelta maapalloa tuotava mineraalivesi. Eikä vesijohtovettä tarvitse pullottaa eikä kuljettaa tuhansia kilometrejä.

Dieettivihjeitä Ranskasta

”Ranskalaiset syövät paljon tyydyttyneitä rasvoja”, sanotaan UC Berkeley Wellness Letter -julkaisussa. ”Silti he ovat laihempia ja paljon harvemmin ylipainoisia kuin amerikkalaiset. Heidän sydäntautikuolleisuutensa on puolet pienempi kuin amerikkalaisten ja alhaisempi kuin missään muussa [Euroopan unionin] maassa.” Mistä ristiriita johtuu? Edellä mainitun julkaisun mukaan syynä voi olla se, että ranskalaiset ”syövät vähemmän kaloreja”. Pariisin ja Yhdysvalloissa sijaitsevan Philadelphian ravintoloissa tehty tutkimus osoitti, että ranskalaiset annokset olivat huomattavasti pienempiä. Keittokirjoissakin oli eroa. Esimerkiksi sopiviksi katsotut liha-annokset olivat ranskalaisissa keittokirjoissa pienempiä. ”Ehkä merkittävin havainto oli se, että ranskalaiset syövät pienempiä annoksiaan paljon pitempään”, julkaisussa sanottiin. ”Ranskalainen käyttää syömiseen päivittäin keskimäärin lähes tunti 40 minuuttia, mutta amerikkalainen hotkaisee jokapäiväisen leipänsä (ja mitä muuta hän sitten syökin) vain tunnissa.” Mitä tästä opimme? Tarkkaile kalorien määrää. Syö kohtuullisesti ravitsevaa ruokaa. Varaa syömiseen aikaa, jotta ehdit nauttia siitä. Jos tarjottava annos on suuri, jaa se toisen kanssa tai vie puolet kotiin. ”Tee kodin ateriahetkistä miellyttäviä.”

Kirjat vaativat huolenpitoa

Kirjojen ”pahimpia vihollisia ovat aika ja kosteus”, sanotaan meksikolaisessa Día Siete -lehdessä. Lehden mukaan kirjat voi pitää hyvässä kunnossa pyyhkimällä niistä pölyt vähintään kerran vuodessa. Pölyjä pyyhittäessä kirjaa tulee kuitenkin puristaa tiukasti, jotta pölyä ei pääsisi sivujen väliin. Kosteassa ympäristössä voidaan kosteutta torjua siten, että kullekin sivulle sirotellaan hiukan talkkia ja kirja pannaan muutamaksi päiväksi painon alle, minkä jälkeen talkki harjataan pois. Jos johonkin kohtaan tulee hometta, home voidaan varovasti kaapia pois partaterällä ja kohta voidaan lopuksi puhdistaa spriillä. Kun kirjaa ottaa hyllystä, sitä ei pidä vetää selän yläosasta, vaan on parasta tarttua kirjaan kahdella sormella selän keskikohdalta, erottaa se kummallakin puolella olevista kirjoista liikuttelemalla sitä edestakaisin ja vetää se sitten varovasti ulos. Hyvin suuret kirjat ovat vaarassa vaurioitua oman painonsa vuoksi, varsinkin jos ne ovat vanhoja. Tämä voidaan välttää asettamalla ne kirjahyllyyn lappeelleen.

Unitaarit katoamassa?

Lontoolaisessa The Times -lehdessä kerrotaan, että unitaarinen liike, Britannian vanhimpiin kuuluva kirkkokunta ”pienenee vääjäämättä ja katoaa muutamassa vuosikymmenessä”. Britanniassa liikkeeseen kuuluu alle kuusituhatta jäsentä. Puolet heistä on yli 65-vuotiaita. Ennustuksen liikkeen katoamisesta esitti pappi Peter Hughes, jolla on korkea asema unitaarisessa kirkossa. Hän otti esimerkiksi Liverpoolin vanhimman seurakunnan: ”Sillä ei ole ollut pappia sitten vuoden 1976, ja unitaarinen liike on siellä käytännöllisesti katsoen kuollut.” The Times -lehdessä sanotaan, että nimitystä unitaari on käytetty Britanniassa vuodesta 1673 lähtien. ”Monista Englannin presbyteereistä tuli 1700-luvulla unitaareja, koska he hylkäsivät uskon kolminaisuuteen, kun käytiin Englannin kirkon kriisiin johtanutta teologista kiistaa Kristuksen jumaluudesta.” Lehdessä lisätään: ”Mutta nyt, kun on luvallista omaksua kolminaisuusopin vastaisia käsityksiä ja monet kirkot eivät puutu ’uskovaisten’ vapaamielisiin näkemyksiin perinteisistä opeista, unitaariselle liikkeelle ei ole samanlaista tarvetta kuin ennen.”

Ikä kutistaa

Yleensä ihmiset lyhenevät iän myötä. ”Tämä johtuu pitkälti painovoimasta”, kerrotaan australialaisessa The Daily Telegraph -lehdessä. Painovoiman vaikutuksesta ihmisen pituus vaihtelee päivän mittaan. Ihminen palaa täyteen pituuteensa nukkuessaan. ”Kun sitten ruumiimme vanhenee ja heikkenee, kasaan painuminen alkaa olla pysyvämpää”, lehdessä sanotaan. ”Vanhetessa lihaskudoksen ja rasvan määrä vähenee. Se kuuluu luonnostaan ikääntymiseen ja liittyy paljolti hormonaalisiin muutoksiin. Selkänikamat voivat alkaa rappeutua ja painua kokoon, minkä vuoksi selkäranka lyhenee yli 2,5 senttimetriä.” Yksi todennäköinen syy kasaan painumiseen on luukato.

Kaksikieliset lapset

”Kun lapsia kasvatetaan kärsivällisesti ja hienotunteisesti, monikielisyydestä voi olla paljon hyötyä heille itselleen, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle”, sanotaan meksikolaisessa Milenio-lehdessä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ”kahta kieltä puhuvat lapset menestyvät koulussa paremmin kuin vain yhtä kieltä puhuvat”. Jotkut vanhemmat ovat huolissaan siitä, että heidän lapsensa sekoittavat samaan lauseeseen kahden kielen sanoja tai soveltavat erehdyksessä yhden kielen sääntöjä toiseen. ”Tällaiset kieliopilliset ’virheet’ ovat kuitenkin merkityksettömiä, ja ne korjautuvat nopeasti”, sanoo professori Tony Cline, lasten kielenkehitykseen erikoistunut psykologi. Jos lapselle opetetaan molempien vanhempien kieltä syntymästä lähtien, hän omaksuu kielet luonnostaan ja oppii aikanaan käsittelemään kumpaakin kieltä erikseen.