Tarkkailemme maailmaa

Maailman vanhin yliopisto?

Ryhmä puolalaisia ja egyptiläisiä arkeologeja on löytänyt paikan, jossa muinainen Aleksandrian yliopisto sijaitsi. Los Angeles Times -lehden mukaan he löysivät 13 samansuuruista luentosalia, joihin olisi mahtunut kaikkiaan jopa viisituhatta opiskelijaa. Lehden mukaan saleissa ”on porrastettuja penkkirivejä, jotka ovat huoneiden kolmella seinällä ja joista jotkut on liitetty yhteen U:n muotoon”. Keskellä on korotettu istuin, joka oli luultavasti luennoitsijaa varten. ”Koskaan aiemmin ei Välimeren alueelta ole löydetty kreikkalais-roomalaiselta paikalta tällaista luentosalien kokonaisuutta”, sanoo arkeologi Zahi Hawass, joka on Egyptin museoviraston johtaja. Hänen mukaansa kyse on ”ehkä maailman vanhimmasta yliopistosta”.

 Valkosipulijäätelöä

Valkosipulia on pitkään ylistetty sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi. Mariano Marcosin valtionyliopistossa Pohjois-Filippiineillä on kehitetty ”terveyssyistä” valkosipulijäätelö, kerrotaan Philippine Star -lehdessä. Uudesta tuotteesta toivotaan olevan apua sellaisista vaivoista kärsiville, joita valkosipulin sanotaan lievittävän. Näitä vaivoja ovat flunssa, kuume, korkea verenpaine, hengityselinsairaudet, reumatismi, käärmeenpuremat, hammassärky, tuberkuloosi, hinkuyskä, haavat ja jopa kaljuus. Saisiko siis olla valkosipulijäätelöä?

Pohjoisnavalla vallitsi kerran lämmin ilmasto

Eräs tiedemiehistä koostuva kansainvälinen retkikunta (Arctic Coring Expedition) on kairannut Jäämeren pohjaa Siperian ja Grönlannin välisellä alueella. He sanovat, että siellä on vallinnut joskus subtrooppinen ilmasto. Retkikunta on saanut apua kolmelta jäänmurtajalta, ja se on ottanut sedimenttinäytteitä lähes 400 metrin syvyydestä merenpohjan alapuolelta. Näytteissä olleet pienet merikasvien ja -eläinten fossiilit osoittavat, että meren lämpötila on aikoinaan ollut nykyisen –1,5 asteen sijasta noin +20 astetta. Tukholman yliopiston professori Jan Backman sanoi BBC News -uutispalvelulle, että ”Jäämeren altaan varhaishistoria on arvioitava uudelleen tältä tutkimusmatkalta kertyvän tieteellisen aineiston pohjalta”.

Digitaalisia kuvaruutuja kouluihin

Meksikossa yli 21000:ssa peruskoulun luokkahuoneessa perinteiset liitutaulut, liidut ja sienet on korvattu tietokoneeseen yhdistetyillä elektronisilla tauluilla, kerrotaan meksikolaisessa El Universal -lehdessä. Toistaiseksi näitä kaksi metriä leveitä ja metrin korkeita tauluja käytetään viides- ja kuudesluokkalaisten opetuksessa. Tarjolla on seitsemän digitaalista kirjaa, joita voidaan käyttää historian, luonnontieteiden, matematiikan, maantieteen ja eräiden muiden aineiden opetuksessa. Taululta voidaan näyttää myös videoita. Erään opettajan luokalla olevat oppilaat ovat ”käyneet Tikalin ja Palenquen pyramideilla, nähneet mayojen perinnäistapoja ja kuunnelleet [mayojen] musiikkia”. Mitä hyötyä tästä on ollut? ”Lapset ovat tarkkaavaisempia ja oppivat ja osallistuvat paremmin”, sanoo opettaja.

Miljoona itsemurhaa vuodessa

Lähes joka toiseen maailman väkivaltaisista kuolemista on syynä itsemurha. Vuosittain itseltään riistää hengen miljoona ihmistä. Vuonna 2001 tämä lukumäärä ylitti murhattujen ja sodissa kuolleiden yhteismäärän. Jokaista itsemurhaa kohti on 10–20 itsemurhayritystä. Tiedot julkaisi Genevessä päämajaansa pitävä Maailman terveysjärjestö (WHO). WHO:n raportti huomauttaa, että jokainen itsemurha vaikuttaa ”monien omaisten ja ystävien henkiseen tasapainoon, sosiaaliseen elämään tai taloudelliseen tilanteeseen”. Raportissa sanotaan, että itsemurhalta suojelevat ”vahva itsetunto”, ystävien ja perheen tuki, vakaat ihmissuhteet sekä uskonnollinen tai hengellinen sitoutuminen.

Pölymyrskyvaroitus

Maastoautojen käyttö aavikoilla ”on kymmenkertaistanut pölymyrskyjen määrän maapallolla sekä vahingoittanut ympäristöä ja ihmisten terveyttä”, kerrotaan lontoolaisessa The Times -lehdessä. Autot rikkovat aavikoiden hauraan pinnan, jolloin pölyhiukkaset lähtevät tuulen mukaan. ”Aavikoilla kulkee ristiin rastiin valtava määrä tällaisia autoja”, sanoo Oxfordin yliopiston professori Andrew Goudie. ”Ennen vanhaan Lähi-idän paimentolaiset kulkivat kameleilla, mutta nykyään he paimentavat laumojaan maastureilla.” Goudie varoittaa, että pölyn lisäksi ”myrskyt nostattavat ilmaan rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjä viljelymaasta ja kuivuneiden järvien pohjasta”. Lisäksi ilmaan joutuneet hiukkaset kuljettavat mukanaan allergeeneja ja itiöitä, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että Afrikassa syntyy samanlainen ilmiö kuin Yhdysvalloissa syntyi 1930-luvulla, jolloin myrskytuulet puhalsivat kuivuudesta kärsivien maa-alueiden yli ja aiheuttivat suuria pölymyrskyjä, jotka turmelivat preeria-alueita.

Varomattomia vuorikiipeilijöitä

Joka vuosi kuolee satoja vuorikiipeilijöitä. Joissakin tapauksissa syynä ovat putoavat kivet tai odottamattomat terveysongelmat, esimerkiksi sydänkohtaus. Saksalaisessa Leipziger Volkszeitung -lehdessä sanotaan kuitenkin, että yksi pääsyistä on kiipeilijöiden varomattomuus. Tämä ei ole vain nuorten ja kokemattomien ongelma. Zermattin vuoristo-opasyhdistyksen puheenjohtaja Miggi Biner sanoo: ”Useimmiten on kyse siitä, että kiipeilijät, niin kokeneet kuin kokemattomatkin, yliarvioivat omat kykynsä tai kiinnittävät liian vähän huomiota säähän ja muihin olosuhteisiin.” Matkapuhelinta mukanaan pitävät luottavat liikaa siihen, että hätätilanteessa on aina käytettävissä helikopteri, joka voi poimia heidät.

Oikukkaat hirmuaallot

On sanottu, että jossain päin maailmaa uppoaa kaksi suurta alusta keskimäärin joka viikko. Meren kynsissä on tuhoutunut jopa supertankkereita ja suuria konttialuksia. Moniin näistä onnettomuuksista uskotaan olevan syynä arvaamattomat jättiläisaallot. Kertomuksia jättiläisaalloista, jotka voivat upottaa suuria laivoja, on pidetty pelkkinä merimiesjuttuina. Nyt nämä kertomukset ovat kuitenkin saaneet tukea eräästä Euroopan unionin tutkimuksesta. Jättiläisaaltoja on etsitty tutkakuvien avulla, joita satelliitit ovat ottaneet valtameristä. Süddeutsche Zeitung -lehden mukaan tutkimuksen johtaja Wolfgang Rosenthal sanoo: ”Olemme todistaneet, että hirmuaallot ovat luultua yleisempiä.” Erään kolmiviikkoisen jakson aikana hänen ryhmänsä tunnisti niitä ainakin kymmenen. Aallot ovat lähes pystysuoria, ja ne voivat olla 40 metriä korkeita. Ne voivat kaatua aluksen päälle, vaurioittaa sitä pahasti ja jopa upottaa sen. Harvat alukset kestävät niitä. ”Seuraavaksi meidän on tutkittava, voidaanko niitä ennustaa”, Rosenthal sanoo.