”Maailman merkittävin elinkeino”

Joka vuosi yli 600 miljoonaa ihmistä matkustaa ulkomailla. Sadat miljoonat muut tekevät kotimaassaan työ- tai lomamatkoja. Matkailualaa – kun siihen lasketaan kuuluvaksi hotellit, lomakeskukset, lentoyhtiöt, matkatoimistot ja muut matkustajia palvelevat yritykset – sanotaankin ”maailman merkittävimmäksi elinkeinoksi”.

MATKAILUALAN vuosituotto on maailmassa arviolta kolme biljoonaa euroa. YK:n alainen Maailman matkailujärjestö kuvailee turismia maailmanlaajuiseksi rauhanliikkeeksi, vaikka yksittäiset turistit ehkä harvoin näkevät itsensä osana tällaista kokonaisuutta. Matkailujärjestön pääjohtaja Francesco Frangialli sanoi Lähi-idässä vuonna 2004 järjestetyssä korkean tason konferenssissa: ”Matkailu ja rauha kuuluvat erottamattomasti yhteen. Turismi panee liikkeelle niin suuria voimia, että ne voivat muuttaa näennäisen peruuttamattomiakin tilanteita ja tuoda sovinnon sinne, missä sitä pidettiin mahdottomana.”

Miten tämä merkittävä elinkeinoelämän haara sai alkunsa? Onko turismi myönteisesti vaikuttava voima maailmassa? Voivatko ”turismin liikkeelle panemat voimat” tosiaan saada aikaan jopa rauhan?

Matkailun kulta-aika

Modernin turismin siemenet kylvettiin länsimaissa pääosin 1800-luvulla. Kun teollinen vallankumous kasvatti keskiluokkaisten ihmisten määrää Euroopassa ja Yhdysvalloissa, yhä useammilla oli sekä rahaa että aikaa matkustella.

 Lisäksi joukkoliikenne kehittyi pitkin harppauksin. Nopeat junat kuljettivat matkustajia suurempien kaupunkien välillä, ja isot höyrylaivat veivät heitä mantereelta toiselle. Rautatieasemien ja satamien lähettyville perustettiin hotelleja palvelemaan kasvavaa liikennettä.

Vuonna 1841 englantilainen yrittäjä Thomas Cook oivalsi, mitä mahdollisuuksia piili näiden osatekijöiden yhdistämisessä. Hän alkoi ensimmäisenä järjestää haluttuihin lomanviettopaikkoihin pakettimatkoja, joihin sisältyi kuljetus, majoitus ja ohjelma. Brittiläinen valtiomies William Gladstone totesi 1860-luvulla, että Cookin järjestelmän ansiosta ”kokonaisten yhteiskuntaluokkien on ensimmäistä kertaa helppo päästä ulkomaille ja tutustua vieraisiin maihin siinä määrin, että he eivät suhtaudu niihin halveksuvasti vaan huomaavaisesti”.

1900-luvun nousukausi

Vaikka matkailu lisäsi vieraiden kansojen tuntemusta, se ei valitettavasti estänyt kahden maailmansodan puhkeamista 1900-luvun alkupuoliskolla. Sotia seuranneet yhteiskunnalliset muutokset ja tekniikan kehitys eivät kuitenkaan hävittäneet turismia vaan päinvastoin kiihdyttivät sen kasvua.

Lentäminen tuli nopeammaksi ja edullisemmaksi, maanteitä rakennettiin halki mantereiden, ja moottoriajoneuvot yleistyivät. Lomat ja turistimatkat olivat 1900-luvun puolivälissä jo normaali osa länsimaista elämäntyyliä ja useimpien yhteiskuntaluokkien ulottuvilla. Miljooniin talouksiin hankittiin televisio, ja silmiä hivelevät kuvat eksoottisista kohteista ruokkivat matkustushaluja.

1960-luvun alussa ulkomailla matkusti vuosittain 70 miljoonaa turistia. Luku oli 1990-luvun puoliväliin mennessä kivunnut yli 500 miljoonaan! Joka puolelle maailmaa on noussut lomakeskuksia palvelemaan ulkomaisia ja kotimaisia matkailijoita. Turismista ovat hyötyneet muutkin elinkeinot, sillä lomailijat syövät ja juovat paljon ja käyttävät rahaa monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin.

Nykyään turismi on tärkeä tulolähde yli 125 maassa. Maailman matkailujärjestö tähdensi tämän elinkeinon hyödyllisyyttä vuonna 2004 julkaistussa tiedotteessa sanoessaan, että turismi voi lievittää köyhyyttä luomalla pieniä ja keskisuuria matkailuyrityksiä. Samalla kun se luo uusia työpaikkoja, se voi lisätä ”tietoisuutta ympäristöstä, kulttuurista ja yhteiskunnasta”.

Miten turismi voi vaikuttaa tällä tavoin? Miten se voi hyödyttää ympäristöä?

Luontomatkailua luonnon suojelemiseksi

1980-luvun alussa jotkut tiedemiehet ja filmintekijät kiinnostuivat yhä enemmän sademetsien, koralliriuttojen ja niistä riippuvaisten eliöiden pelastamisesta. Heidän raporttinsa ja dokumenttinsa herättivät yleisön halun päästä tutustumaan noihin luonnonnähtävyyksiin. Pienet yritykset, joita syntyi tiedemiesten ja filmiryhmien palvelemiseksi, laajenivat voidakseen ottaa vastaan ekoturistien tulvan.

Ekomatkailu on saavuttanut suosiota nopeasti ja noussut matkailualan nopeimmin  kasvavaksi haaraksi. Luonnonnähtävyyksien markkinoiminen on osoittautunut hyvin tuottoisaksi. Journalisti Martha S. Honey selittää: ”Luontomatkailusta on useissa maissa tullut ala, joka tuo maahan eniten ulkomaista valuuttaa. Se ohittaa banaanit Costa Ricassa, kahvin Tansaniassa ja Keniassa sekä tekstiilit ja korut Intiassa.”

Turismista on siis tullut taloudellisesti arvokas kannustin suojella kasveja ja eläimiä. Honey kertoo: ”Keniassa yksi leijona on arviolta 7000 dollarin arvoinen vuosittaisissa matkailutuloissa laskettuna ja norsulauma 610000 dollarin arvoinen.” Havaijin koralliriuttojen arvioidaan tuottavan luontomatkailun välityksellä vuosittain 360 miljoonaa dollaria!

Ekomatkailun tunnuspiirteitä

Ekoturismia koskevassa YK:n ympäristöohjelman raportissa sanotaan: ”Monet matkailualan yritykset ovat huomanneet käteväksi käyttää julkaisuissaan termiä ’ekoturismi’, ja valtiot ovat viljelleet sitä mainostaessaan lomanviettopaikkojaan, mutta siitä huolimatta ne eivät ole yrittäneet soveltaa mitään ekoturismin tärkeimmistä perusperiaatteista.” (Ecotourism: Principles, Practices and Policies for Sustainability.) Mistä voi tietää, onko harkittavana oleva matka todella ekomatkailua?

Raportin kirjoittaja Megan Epler Wood kuvailee hyvää ekomatkaa seuraavasti: järjestäjä tarjoaa ennen matkaa tietoa kohteen kulttuurista ja luonnosta sekä ohjeita sopivasta pukeutumisesta ja käytöksestä; se esittää syvällisen läpileikkauksen alueen maantieteestä sekä yhteiskunnallisista ja poliittisista oloista ja järjestää mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa muutenkin kuin kaupallisissa tilanteissa; se huolehtii siitä, että kaikki puistojen pääsymaksut maksetaan täysimääräisinä; se tarjoaa ympäristöä säästävän majoituksen.

Ekomatkailun saavutuksia

Ekoturismi on usein muutakin kuin pelkkiä järjestettyjä luontoretkiä. Se on määritelty ”luontomatkailuksi, jonka tarkoituksena on lisätä alueen kulttuurin ja luonnon tuntemusta. Ekosysteemin koskemattomuutta pyritään varjelemaan ja paikalliselle väestölle tarjotaan ansiomahdollisuuksia, joiden johdosta luonnonvarojen suojelu on heille kannattavaa.” (Ecotourism Society.)

Onko ekoturismi saavuttanut nämä ylevät ihanteet? Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa toimiva Martin Wikelski sanoo: ”Ekoturismi edistää merkittävästi Galápagossaarten suojelua.” Ruandassa Afrikassa ekomatkailun  ansioksi luetaan se, että maan vuorigorillat ovat pelastuneet, sillä turismi on tarjonnut paikalliselle väestölle vaihtoehtoisen tulolähteen salametsästyksen sijaan. Eräissä muissa Afrikan maissa matkailutuloilla ylläpidetään luonnonsuojelualueita.

Ekoturismi on kautta maailman myötävaikuttanut ympäristön tilan kohenemiseen ja sosiaalisiin parannuksiin, ja matkailusta on kiistatta ollut paljon taloudellista hyötyä. Mutta onko turismi aina myönteinen voima? Miltä sen tulevaisuus näyttää?

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Ehdotuksia ulkomaanmatkailijoille *

Ennen lähtöä

1. Listaa tärkeät tiedot: passi- ja matkasekkitiedot sekä luottokorttien ja lentolippujen numerot. Ota lista mukaan ja jätä siitä kopio kotiin.

2. Tarkista, että sinulla on voimassa oleva passi ja viisumi. Hanki tarvittavat rokotukset.

3. Hanki matkavakuutus sairastumisen tai tapaturman varalta, sillä lääkärinhoito kiireellisissä tapauksissa tai sairaankuljetus ulkomailta voi maksaa tuhansia euroja. Jos sinulla on jokin sairaus, pyydä lääkäriltä mukaan sairautta ja mahdollista lääkitystä selittävä kirje. (Huom. Joihinkin maihin ei saa viedä mitä tahansa lääkkeitä. Tarkista asia kohdemaan suurlähetystöstä tai konsulaatista.)

Matkalla

1. Älä ota mukaan mitään sellaista, mitä sinulla ei ole varaa menettää.

2. Pidä passi ja muu arvokas lähellä kehoa; älä pidä niitä laukussa tai ulkotaskuissa. Ei ole viisasta antaa kaikkia asiapapereita yhden perheenjäsenen kannettavaksi.

3. Jos pidät lompakkoa taskussa, taskuvarkaiden voi olla vaikeampi napata sitä, jos sen ympärillä on kumilenkkejä.

4. Seuraa luottokorttiostoja ja noudata budjettiasi. Luottorajan ylittäminen voi joissakin maissa johtaa pidätykseen.

5. Varo sotilashenkilöiden ja armeijan rakennusten sekä satamien, rautateiden ja lentoasemien valokuvaamista. Joissakin maissa sitä pidetään turvallisuusriskinä.

6. Älä toimita tuntemattomien ihmisten paketteja.

Matkamuistot

1. Norsunluun, kilpikonnanluun, kasvien, turkisten ja eräiden muiden tuotteiden maahantuonti on monissa maissa kielletty, vaikka kyse olisi pienistä matkamuistoista.

2. Virheellisesti valmistettu lasitettu keramiikka voi aiheuttaa lyijymyrkytyksen, joten ole varovainen sen ostamisessa.

[Alaviite]

[Kuva s. 5]

Ekomatkailun suosio on kasvanut nopeasti