Yhteistyötä kaikkialla luonnossa

Luonnossa ”läheinen kanssakäyminen naapurien kanssa on yhtä tärkeää elossa säilymiselle kuin kasvaminen ja lisääntyminen”. (”Liaisons of Life”)

MERI oli tyyni ja rauhallinen, mutta ilman täytti kymmenien lintujen mekastus. Niiden levottomuus paljasti, että jotain tapahtui veden alla. Yhtäkkiä pintaan alkoi pulputa kuplia, joista vähitellen muodostui vaalea rengas. Tuokion kuluttua vedestä renkaan keskeltä syöksähti esiin kaksi suunnatonta, tummaa hahmoa: meren syvyyksistä nousi kaksi ryhävalasta hetuloiden reunustamat suut ammollaan. Pinnalla ne sulkivat jättimäiset leukansa, puhalsivat ilmaan höyrysuihkun ja sukelsivat takaisin veteen seuraavaa näytöstä varten.

Valaat saalistivat yhteistyössä massoittain krilliäyriäisiä saartamalla niitä väliinsä. Aivan kuin tanssien vedenalaista balettia nuo 40 tonnin painoiset nisäkkäät sukelsivat äyriäisten alapuolelle ja uivat pientä ympyrää päästäen samalla ilmaa sierainaukoistaan. Tällä kekseliäällä tavalla ne loivat krillien ympärille kuplaverkon. Sitten ne nousivat verkkonsa keskeltä kohtisuoraan ylös ja siivilöivät saaliin suihinsa.

Afrikan tasangoilla yhteistyötä tekevät usein paviaanit ja impalat. ”Näillä kahdella lajilla on yhteinen hälytysjärjestelmä”, kerrotaan Scientific American -lehdessä. Impaloiden  hyvä hajuaisti täydentää paviaanien tarkkaa näköä, ja saalistajien on vaikea yllättää niitä. Samantyyppinen kumppanuus vallitsee tarkkanäköisten strutsien ja tarkkakuuloisten seeprojen välillä.

Nämä esimerkit ovat vain muutamia niistä lukemattomista yhteistyön muodoista, joita elollisessa luonnossa esiintyy. Keskinäistä tukea annetaan kaikilla elämän tasoilla mikrobeista ihmisiin niin lajien sisällä kuin niiden välilläkin. Muutama tuhat vuotta sitten kuningas Salomo, ahkera luonnon havainnoija, tarkkaili pieniä muurahaisia ja kirjoitti: ”Mene muurahaisen luo, sinä laiskuri; katso sen teitä ja viisastu. Vaikka sillä ei ole käskijää, päällysmiestä eikä hallitsijaa, se valmistaa ruokansa jo kesällä; elonkorjuuaikana se on koonnut ruokavarastonsa.” (Sananlaskut 6:6–8.)

Muurahaiset ovat ahkerina ja järjestyksellisinä eläiminä yhteistyön malliesimerkkejä. Usein ne raahaavat pesään yhteisvoimin paljon itseään suurempia kappaleita. Eräät lajit jopa auttavat vahingoittuneita tai uupuneita tovereitaan takaisin pesän suojiin. Ei ihme, että Salomo valitsi juuri muurahaiset malliksi, jota jäljitellä.

Seuraavissa kirjoituksissa näemme, miten yhteistyö on luonnon kirjan keskeinen teema ja mahdollistaa elämän, myös ihmiselämän. Lisäksi luomme silmäyksen siihen, miten ihmiset riistävät luontoa saastuttamalla sitä ja hävittämällä lajeja sukupuuttoon. Antaako Luoja tämän suuntauksen jatkua loputtomasti?

[Kuva s. 3]

Yllä: Paviaaneilla ja impaloilla on yhteinen hälytysjärjestelmä

[Kuva s. 4]

Muurahaiset ovat yhteistyön malliesimerkkejä

[Kuva s. 4]

Tarkkanäköisten strutsien ja tarkkakuuloisten seeprojen välillä vallitsee kumppanuus