”Ystävällisen jättiläisen” monet kasvot

TOISTA

”Ystävällisen jättiläisen” monet kasvot

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITALIASTA

MAAILMASSA on vain muutama paikka, missä sama tulivuori tarjoaa henkeäsalpaavan näkymän niin maaseudulta, mereltä kuin kaupungistakin katsottuna. Jos tuo kaupunki sattuu olemaan Catania, katselet varmasti Euroopan korkeinta toimivaa tulivuorta Etnaa, joka kohoaa yli 3300 metrin korkeuteen Sisilian itärannikon puolenvälin tuntumassa.

Toimintaa jo muinaisista ajoista

Arabit, jotka hallitsivat Sisiliaa pitkän aikaa, antoivat vuorelle nimeksi ”Tulinen vuori”, ja Etna on totisesti ollut nimensä veroinen syytäessään sisuksistaan säännöllisesti valkohehkuista laavaa. Vanhimmat tunnetut kuvaukset Etnan toiminnasta ovat Pindarokselta ja Aiskhylokselta, jotka kirjoittivat vuonna 475 eaa. tapahtuneesta purkauksesta. Laava on useammin kuin kerran tarjonnut vaikuttavan näytöksen valuessaan tulisena käärmeenä rinnettä alas meren syliin. Näin tapahtui vuonna 396 eaa. sekä vuosina 1329 ja 1669. Tätä 1600-luvun purkausta pidetään kuuluisimpana sen uudella ajalla sattuneista purkauksista. Tuolloin Catanian kaupunginmuurien yli nousi parisen kilometriä leveä ja 25 kilometriä pitkä laavavirta, joka hautasi alleen yli 27000 ihmisen kodin ja täytti paikoin kaupungin sataman.

Kaikesta päättäen tulivuoren aktiivisuus kasvoi 1900-luvulla, jolloin sattui monta purkausta. Niistä rajuin tuhosi Mascalin kylän vuonna 1928. Muutaman viime vuoden aikana on ajoittain purkautuva laava ja tuhka aiheuttanut edelleen ongelmia ja herättänyt paikallisissa asukkaissa levottomuutta.

Grande Mamman profiili

Eräiden lähteiden mukaan Etnan pääkeila alkoi muotoutua viimeistään 170000 vuotta sitten, kun maan sisuksista purkautui magmaa eli sulaa kiviainesta. Pääkeilan rinteille on eri purkauksissa syntynyt noin 250 sivukraatteria. Ne muistuttavat hiukan äitinsä ympärille kerääntyneitä pikkulapsia, ja siksi tulivuorelle on annettu lempinimeksi Grande Mamma.

Kun Etnan ympäri tehdään kierros maanteitä tai maalauksellista rautatietä pitkin, näkymä vaihtuu jatkuvasti. Lumoavia maisemia tarjoavat Monti Rossi (Punaiset vuoret) lähellä Nicolosia, Silvestrin kraatterit sekä Giarresta ja Zafferanasta näkyvä laaja syvänne nimeltä Valle del Bove (Härkälaakso).

Tulivuoren geologinen historia ulottuu kauas menneisyyteen, joskaan kaikkia sen vaiheita ei tunneta. Catanian pohjoispuolella oleva rannikko on syntynyt meren alla ja rannikolla sattuneista magmapurkauksista. Osa rannikosta tunnetaan nimellä Riviera dei Ciclopi, Kyklooppien ranta, ja sille ovat tyypillisiä jyrkät, mustat laavakalliot. Niiden edustalla Aci Trezzan kohdalla merestä kohoaa erikoisen muotoisia kalliomuodostumia, joita kutsutaan nimellä faraglione.

Poikkeuksellista kotiseuturakkautta

Ulkopuolinen saattaa miettiä, pelkäävätkö Etnan juurella elävät ihmiset, että tulivuori purkautuu millä hetkellä hyvänsä. Kun vuori on rauhallinen, paikalliset tuskin muistavat sen olemassaoloa. ”Peto on tyyni”, kirjoitti ranskalainen kirjailija Guy de Maupassant 1800-luvulla Sisilian matkakirjaansa. ”Se nukkuu tuolla etäällä.” Jos taivaalle nousee savupatsas, asukkaat saattavat vilkaista vuorta. Mutta jos keskellä yötä kuuluu kuminaa tai parvekkeet ja tiet peittyvät tuhkaan tai sitä tunkeutuu sieraimiin ja silmiin, tilanne on toinen. Silloin Etnaa kohtaan ilmaistaan viisaasti kunnioittavaa pelkoa – etenkin jos rinteitä pitkin valuu punainen laavavirta hitaasti mutta vääjäämättömästi niellen kaiken tielleen sattuvan.

Tästä huolimatta lähiseudun asukkaat pitävät Etnaa ”ystävällisenä jättiläisenä”. Se on loppujen lopuksi vaatinut vain vähän uhreja, vaikka onkin aiheuttanut suurta tuhoa kaupungeille, viljelyksille ja viime aikoina myös lomakeskuksille. Tuhoisten purkausten jälkeen, kun ihmisten vaivannäön hedelmät ovat pyyhkiytyneet olemattomiin, sisukas väestö tarttuu taas työhön ja aloittaa kaiken alusta.

Italialainen runoilija Giacomo Leopardi kuvaili osuvasti tulivuoren juurella asuvien ihmisten kotiseuturakkautta. Hän vertasi heitä väriherneeseen, pensaaseen joka kasvaa usein tuliperäisillä alueilla. Sen keltaiset kukat ovat säteilevän kauniita eivätkä suostu taipumaan, ennen kuin laavavirta tavoittaa ne. Kun purkaus on ohi ja kiviaines on jäähtynyt, väriherne alkaa taas kasvaa, vahvana ja lannistumattomana, ja palaa kärsivällisesti takaisin työhön.

Muutostilassa

Tulivuorten tutkijoiden mukaan ”ystävällinen jättiläinen” näyttää olevan muutostilassa. Etna ei ole lähimenneisyydessä ollut luonteeltaan räjähtävä, mutta nyt tuohon ”toimivaan mutta vaarattomana pidettyyn tulivuoreen suhtaudutaan yhä epäluuloisemmin”, kirjoittaa Focus-lehti. Ranskalaiset ja italialaiset tutkijat varoittavat, että se on ”hitaasti muuttumassa effusiivisesta (hidas laavavirta, rauhallisia kaasupurkauksia) eksplosiiviseksi [räjähtäväksi] tulivuoreksi”. Italian geofysiikan ja vulkanologian laitoksen Catanian osastolla toimiva tutkija Paola Del Carlo sanoo: ”Sekä effusiivinen että eksplosiivinen toiminta on 30 viime vuoden aikana voimistunut selvästi, ja on vaikea ennustaa tarkasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”

Ainutlaatuinen näkymä

Vaikka Etna herättää pelkoa ja vaatii kunnioitusta, se tarjoaa ainutlaatuisen näkymän. Talvella se verhoutuu valkoiseen ja kesällä tummanruskeaan. Yleensä se kohoaa horisontissa rauhallisena, mutta toisinaan se järisyttää maata ja sydämiä tai valaisee yötä hehkuvan punaisella valolla. Aina se kuitenkin todistaa Hänen voimastaan, joka on sen luonut (Psalmit 65:6; 95:3, 4). Jos sinulla on joskus tilaisuus matkustaa kauniiseen Sisiliaan, älä unohda Etnaa. Voit nähdä sen kaukaa savupatsaineen. ”Älä huolestu, jos kuulet jyrinää”, paikalliset kiiruhtavat sanomaan. ”Etna se vain tuolla tervehtii.”

[Kartta s. 15]

(Ks. painettu julkaisu)

ITALIA

SISILIA

Etna

[Kuva s. 14]

Piirros Etnasta vuodelta 1843

[Lähdemerkintä]

Culver Pictures

[Kuva s. 15]

26. heinäkuuta 2001

[Kuva s. 15]

28. heinäkuuta 2001, taustalla Catania

[Kuva s. 15]

30. lokakuuta 2002

[Kuva s. 15]

12. syyskuuta 2004

[Kuva s. 16]

”Faraglione”-kallioita

[Kuva s. 17]

Paikallisille Etna on ”ystävällinen jättiläinen”

[Kuvien lähdemerkinnät s. 15]

[Kuvien lähdemerkinnät s. 16]

HERÄTKÄÄ!