Alkoholin liikakäyttö ja terveys

”Santé!” ”Salute!” ”Za vaše zdorovje!” ”Chuc suc khoe!” Oltiinpa Ranskassa, Italiassa, Venäjällä tai Vietnamissa, samanlainen toivotus kajahtaa ilmoille, kun ystävät juovat yhdessä maljat ”terveydeksi”. Tosiasiassa miljoonat ihmiset maailmassa juovat kuitenkin itsensä hautaan.

ALKOHOLIN liikakäyttö on monitahoinen ongelma, johon sisältyy riskikäyttö, haitallinen käyttö ja riippuvuus. Maailman terveysjärjestö määrittelee riskikäytön juomatavaksi, johon liittyy fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten haittojen riski. Riskikäyttäjä nauttii alkoholia enemmän kuin terveysviranomaiset suosittelevat tai laki sallii. Alkoholin  haitallinen käyttö eli väärinkäyttö on juomista, joka aiheuttaa jo fyysisiä tai psyykkisiä haittoja mutta ei ole vielä johtanut riippuvuuteen. Riippuvuudessa alkoholista ei enää kyetä pidättymään. Alkoholiriippuvaisella on pakonomainen tarve saada alkoholia. Hän jatkaa juomista siitä johtuvista ongelmista huolimatta, ja alkoholin puute aiheuttaa hänelle vieroitusoireita.

Alkoholinkäytön riskit uhkaavat kaikkia ikään, sukupuoleen ja kansallisuuteen katsomatta. Miten alkoholi vaikuttaa elimistöön, ja miten liiallinen juominen vaarantaa terveyden? Mitä pidetään turvallisena alkoholin kulutuksena?

Vaarallista aivoille

Useimmat alkoholijuomat sisältävät etanolia, joka on hermostomyrkky, eli se voi vahingoittaa tai tuhota hermostoa. Humalatila onkin eräänlainen myrkytystila. Suurina määrinä etanoli aiheuttaa kooman tai kuoleman. Esimerkiksi Japanissa opiskelijoiden harrastama ikkinomi, tapa juoda nopeasti yhteen menoon, johtaa vuosittain useisiin kuolemantapauksiin. Elimistö pystyy kyllä muuttamaan etanolia vaarattomiksi aineiksi, mutta ei hetkessä. Jos alkoholia nautitaan nopeammin kuin elimistö pystyy käsittelemään sitä, etanolia pääsee kertymään elimistöön ja se alkaa vaikuttaa havaittavasti aivotoimintaan.

Puhe, näkö, koordinaatio, ajatustoiminta ja käytös ovat kaikki aivojen hermosoluissa tapahtuvien erittäin monimutkaisten kemiallisten reaktioiden tulosta. Etanoli muuttaa näitä reaktioita heikentäen tai voimistaen eräiden välittäjäaineiden toimintaa (välittäjäaineet välittävät signaaleja hermosolusta toiseen). Silloin tiedonkulku aivoissa muuttuu, eivätkä aivot toimi enää normaalilla tavalla. Liikaa juoneen puhe alkaa sammaltaa, näkö hämärtyy, liikkeet muuttuvat  kömpelöiksi ja estot vähenevät. Nämä ovat päihtymystilan normaaleja oireita.

Alkoholin pitkäaikainen käyttö johtaa siihen, että aivot sopeutuvat alkoholiin voidakseen torjua etanolin myrkyllisen vaikutuksen ja toimia tavalliseen tapaan. Näin sietokyky kasvaa, jolloin sama määrä alkoholia ei enää vaikuta yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Riippuvuudesta on kyse, kun aivot ovat sopeutuneet alkoholiin siinä määrin, etteivät ne pysty toimimaan kunnolla ilman sitä. Elimistö vaatii silloin alkoholia säilyttääkseen kemiallisen tasapainonsa. Ilman alkoholia aivojen kemia on täysin poissa tasapainosta, ja henkilöllä ilmenee vieroitusoireita, kuten ahdistuneisuutta, vapinaa ja jopa kouristuksia.

Sen lisäksi että alkoholi muuttaa aivojen kemiaa, liikakäyttö voi johtaa solujen surkastumiseen ja tuhoutumiseen, jolloin aivojen koko rakenne muuttuu. Mikäli alkoholista pidätytään, osittainen toipuminen on mahdollista, mutta jotkin vauriot näyttävät olevan peruuttamattomia. Tämä heikentää entisestään muistia ja muita kognitiivisia eli tiedollisia toimintoja. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että pitkäaikaisen alkoholinkäytön lisäksi aivoja voivat vahingoittaa myös suhteellisen lyhyet liiallisen käytön jaksot.

Maksasairaudet ja syöpä

Maksalla on tärkeä osa ruoansulatuksessa, tartuntojen torjumisessa, veren virtauksen säätelemisessä ja haitallisten aineiden kuten alkoholin poistamisessa elimistöstä. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö vahingoittaa maksaa kolmessa vaiheessa. Ensin etanolin hajottaminen hidastaa rasvojen pilkkomista, minkä johdosta rasvoja kertyy maksaan liikaa. Tällöin puhutaan rasvamaksasta. Seuraavaksi kehittyy krooninen maksatulehdus eli hepatiitti. Sen lisäksi että alkoholi voi jo yksin aiheuttaa hepatiitin, se näyttää myös heikentävän elimistön kykyä vastustaa hepatiitti B- ja hepatiitti C -viruksia. * Hoitamattomana  tulehdus alkaa tuhota soluja. Vahinkoa pahentaa se, että alkoholi ilmeisesti laukaisee niin sanotun apoptoosin eli geenien ohjaaman solujen kuoleman.

Viimeinen vaihe on kirroosi. Jatkuvan tulehduksen ja solutuhojen noidankehä johtaa peruuttamattomasti maksan sidekudostumiseen. Se ei enää ole pehmeän huokoinen vaan kova ja kyhmyinen. Lopulta sidekudos estää veren normaalin virtauksen, jolloin maksa lakkaa toimimasta ja tuhoutuu.

Alkoholi vaikuttaa maksaan vielä eräällä salakavalalla tavalla: maksan kyky hoitaa osansa syöpää aiheuttavien aineiden torjumisessa heikkenee. Maksasyövän ohella alkoholi lisää merkittävästi suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syövän riskiä. Lisäksi alkoholin vaikutuksesta tupakan syöpää aiheuttavat aineet läpäisevät suun limakalvot helpommin, mikä lisää tupakoitsijoiden syöpäriskiä. Päivittäin juovat naiset saavat rintasyövän keskimääräistä todennäköisemmin. Erään tutkimuksen mukaan naisilla, jotka joivat vähintään kolme annosta päivässä, riski oli 69 prosenttia suurempi kuin raittiilla naisilla.

Sikiövauriot

Alkoholin väärinkäytön traagisimpia seurauksia on sen vaikutus sikiöön. ”Alkoholi on kehittyvälle sikiölle paljon vaarallisempaa kuin mikään muu päihde”, kirjoittaa International Herald Tribune -lehti. Kun raskaana oleva nainen juo, hänen kohdussaan oleva lapsikin saa alkoholia, ja sen myrkylliset vaikutukset ovat erityisen tuhoisia kehittyvälle sikiölle. Alkoholi vaurioittaa peruuttamattomasti sikiön keskushermostoa. Hermosolut eivät kehity kunnolla. Soluja kuolee. Jotkin solut päätyvät väärään paikkaan.

Sikiön alkoholioireyhtymä (FAS) on yleisin syy vastasyntyneiden henkiseen jälkeenjääneisyyteen. Sen oireita ovat heikko älyllinen kehitys, puheongelmat, kehityksen viivästyminen, käytöshäiriöt, hidas kasvu, yliaktiivisuus sekä kuulo- ja näköongelmat. Tyypillisiä ovat myös poikkeavat kasvonpiirteet.

Niilläkin lapsilla, joiden äidit ovat odotusaikana nauttineet alkoholia kohtuullisesti, voi olla muun muassa käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. ”Lastaan voivat vahingoittaa muutkin äidit kuin alkoholistiäidit”, huomauttaa professori Ann Streissguth,  joka työskentelee Washingtonin yliopistossa sikiövaiheen päihdeyksikössä. ”Riittää kun juo tarpeeksi ja on raskaana.” Erään lääketieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisemassa raportissa sanotaan: ”Alkoholinkäyttö on haitallista koko odotusajan. Ei voida osoittaa mitään annosrajaa, jonka alapuolella juominen olisi turvallista.” (L’Institut national de la santé et de la recherche médicale, Alcool—Effets sur la santé.) Raskaana olevien tai raskautta suunnittelevien naisten voisikin olla viisainta pidättyä alkoholinkäytöstä kokonaan. *

Turvallinen juominen

Edellä mainittujen terveysriskien luettelo ei ole tyhjentävä. Nature-tiedelehdessä sanottiin vuonna 2004, että ”pienetkin alkoholimäärät lisäävät loukkaantumisriskiä ja noin 60 sairauden todennäköisyyttä”. Mikä näin ollen olisi turvallista juomista? Miljoonat ihmiset maailmassa nauttivat nykyään turvallisesti alkoholia silloin tällöin. Avainasia on kohtuus. Mikä sitten on kohtuullista? Useimmat varmastikin pitävät omaa kulutustaan kohtuullisena ja saattavat ajatella, että jolleivät he humallu eivätkä tule alkoholista riippuvaisiksi, heillä ei ole ongelmaa. Silti joka neljännen eurooppalaisen miehen alkoholinkulutus ylittää riskirajan.

Eri lähteissä esitetyn määritelmän mukaan kohtuullisen juomisen raja on miehillä 20 grammaa puhdasta alkoholia eli kaksi annosta päivässä ja naisilla 10 grammaa eli yksi annos päivässä. Ranskalaiset ja brittiläiset terveysviranomaiset ovat asettaneet miehille ”järkeväksi rajaksi” kolme annosta päivässä ja naisille kaksi. * Yhdysvaltain alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin tutkimuslaitos suosittelee lisäksi, että 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat rajoittavat alkoholin kulutuksensa yhteen annokseen päivässä. * Jokainen reagoi alkoholiin kuitenkin yksilöllisesti. Joillekin nämäkin määrät voivat olla liikaa. Esimerkiksi eräässä tutkimusraportissa todettiin: ”Kohtuulliset alkoholimäärät voivat olla haitallisia niille, joilla on mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä.” (10th Special Report to the U.S. Congress on Alcohol and Health.) Ikä, sairaudet ja ruumiinrakenne vaikuttavat asiaan. (Ks. tekstiruutu ”Riskit pienemmiksi”.)

Millaista apua on tarjolla niille, jotka käyttävät alkoholia liikaa? Sitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 5]

YHDET VIELÄ?

Autolla ajamista alkoholin vaikutuksen alaisena on rajoitettu miltei yhtä kauan kuin autoja on ollut olemassa. Ensimmäisenä lakeja sääti Tanska vuonna 1903.

Kun alkoholia juodaan tyhjään mahaan, veren alkoholipitoisuus on korkeimmillaan noin puoli tuntia juomisen jälkeen. Toisin kuin yleensä luullaan, kahvi, raitis ilma tai liikunta ei nopeuta alkoholin palamista. Siihen auttaa ainoastaan aika. On myös muistettava, että normaaliannoksessa viiniä, olutta tai väkeviä on kaikissa yhtä paljon alkoholia. *

Vähäinenkin alkoholimäärä voi heikentää ajokykyä. Alkoholi vaikuttaa näköön: liikennemerkit näyttävät pienemmiltä, ja perifeerinen näkö sekä kyky arvioida etäisyyksiä ja nähdä tarkasti etäällä olevia kohteita heikkenevät. Tietojen käsittely, refleksit ja koordinaatio hidastuvat.

Jos alkoholia nauttinut joutuu onnettomuuteen, hänen vammansa ovat todennäköisemmin vakavampia kuin jos hän ei olisi juonut. Myös mahdollisuudet selviytyä kiireellisestä leikkauksesta huononevat, koska alkoholi heikentää sydämen toimintaa ja verenkiertoa. ”Vastoin yleistä käsitystä suurin osa alkoholin vuoksi [tieliikenteessä] kuolleista on juopuneita kuljettajia”, sanotaan erään lääketieteellisen tutkimuslaitoksen raportissa (L’Institut National de la santé et de la recherche médicale, Alcool: Dommages sociaux, abus et dépendance). Siinä esitetään seuraavat suositukset:

▪ Älä juo, jos aiot ajaa.

▪ Älä mene alkoholia nauttineen kuljettajan kyytiin.

▪ Älä anna ystävien tai vanhempien ajaa alkoholin vaikutuksen alaisina.

[Alaviite]

[Kuvat]

Seuraavissa annoksissa on suunnilleen yhtä paljon alkoholia:

Pullollinen keskiolutta (0,33 l, alkoholia 5 %)

Yksi annos väkeviä (viskiä, giniä, vodkaa) (4 cl, alkoholia 40 %)

Lasillinen viiniä (14 cl, alkoholia 12 %)

Pieni lasillinen väkevää viiniä (7 cl, alkoholia 25 %)

[Tekstiruutu s. 6]

JOHTUUKO ALKOHOLIRIIPPUVUUS GEENEISTÄ?

Pyrkiessään kehittämään alkoholismin hoitoja tutkijat ovat yrittäneet ymmärtää, mikä osa perimällä on sen synnyssä ja kehittymisessä. Tutkimuksissa onkin löydetty useita geenejä, jotka näyttävät vaikuttavan siihen, miten ihminen reagoi alkoholiin. Alkoholismin taustalla on silti muitakin tekijöitä. Vaikka joillakin ihmisillä olisikin perinnöllinen taipumus riippuvuuteen, he eivät väistämättä ajaudu siihen. Myös ympäristötekijöillä on osansa. Riskitekijöitä ovat puutteellinen kasvatus, runsas alkoholinkäyttö kotona tai toveripiirissä, ristiriitatilanteet toisten kanssa, psyykkiset vaikeudet, masennus, aggressiivisuus, elämyshakuisuus, korkea alkoholin sietokyky ja jokin muu päihderiippuvuus. Muun muassa nämä seikat voivat myötävaikuttaa alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

RANSKA:

Alkoholin liikakäyttäjiä on tutkimusten perusteella noin viisi miljoonaa, ja heistä pari kolme miljoonaa on alkoholiriippuvaisia

PORTUGALI:

Puhtaan alkoholin kulutus henkeä kohti on maailman suurimpia. Lissabonissa ilmestyvän Público-lehden mukaan alkoholi on aiheuttanut kymmenelle prosentille väestöstä ”vakavaa vahinkoa”

SUOMI:

Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2004 noin 10,3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohti. Kulutus jakautuu kuitenkin hyvin epätasaisesti, sillä kymmenesosa käyttäjistä juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. (Päihdelinkki-verkkosivusto)

YHDYSVALLAT:

”Noin 14 miljoonaa amerikkalaista eli 7,4 prosenttia väestöstä täyttää alkoholin väärinkäytön tai alkoholismin diagnostiset kriteerit.” (10th Special Report to the U.S. Congress on Alcohol and Health)

[Tekstiruutu s. 8]

RISKIT PIENEMMIKSI

Seuraavat riskirajat ovat Maailman terveysjärjestön mielenterveys- ja päihderiippuvuusosaston julkaisemia. Riskirajan alittaminen ei merkitse, ettei riskejä olisi lainkaan. Ihmiset reagoivat alkoholiin yksilöllisesti.

▪ Korkeintaan kaksi annosta * alkoholia päivässä

▪ Vähintään kaksi alkoholitonta päivää viikossa

Jo yksi tai kaksi annosta voi seuraavissa tilanteissa olla liikaa:

▪ Autolla ajettaessa tai käytettäessä konetta

▪ Raskaus- ja imetysaikana

▪ Joidenkin lääkekuurien aikana

▪ Tietyissä sairauksissa

▪ Jos juominen ei pysy hallinnassa

[Alaviite]

[Lähdemerkintä]

Lähde: Brief Intervention for Hazardous and Harmful Drinking

[Tekstiruutu/Kuva s. 9]

ONKO ALKOHOLI HYVÄKSI SYDÄMELLE?

Tutkijat arvelevat, että punaviinissä olevat aineet (polyfenolit) ehkäisevät verisuonten ahtautumista.

Alkoholin katsotaan myös lisäävän niin sanotun hyvän kolesterolin määrää veressä. Lisäksi se vähentää veritulppia aiheuttavien aineiden määrää.

Hyödyt näyttävät liittyvän pieniin alkoholimääriin, jotka nautitaan pitkin viikkoa; runsaalla kertajuomisella ei ilmeisesti ole näitä vaikutuksia. Jos päivässä juodaan enemmän kuin kaksi annosta, verenpaine saattaa nousta. Runsas juominen lisää aivohalvauksen riskiä ja voi aiheuttaa sydämen laajentuman ja rytmihäiriöitä. Nämä ja muut kohtuuttomasta juomisesta johtuvat terveysriskit kumoavat kaikki myönteiset vaikutukset, joita alkoholilla voi olla sydämeen ja verenkiertoon. Liika on aina liikaa.

[Kaavio/Kuva s. 7]

ALKOHOLIN TERVEYSHAITTOJA

Aivot

Solutuhoja, muistin heikkenemistä, masennusta, aggressiivista käytöstä

Näkö, puhe ja koordinaatio heikkenevät

Kurkunpää-, suu-, rinta- ja maksasyöpä

Sydän

Sydänlihaksen heikkoutta, mahdollisesti sydämen vajaatoimintaa

Maksa

Rasvojen kertyminen, maksan suureneminen ja lopulta sidekudostuminen (kirroosi)

Muita riskejä

Vastustuskyvyn heikkeneminen, haavaumia, haimatulehdus

Raskaana olevat naiset

Riski saada epämuodostunut tai kehitysvammainen lapsi

[Kuva s. 8]

”Alkoholi on kehittyvälle sikiölle paljon vaarallisempaa kuin mikään muu päihde”