Tarkkailemme maailmaa

Rotat avuksi

Metallinilmaisimet, joita on jo pitkään käytetty maamiinojen etsintään, ”ovat hitaita ja hankalia, koska ne reagoivat jokaiseen metallikappaleeseen, joka sitten tarkastetaan”, sanoo eteläafrikkalainen sanomalehti The Citizen. ”Nyt näyttämölle on astunut jättiläishamsterirotta: se on viimeisin ase sodassa niiden yli sadan miljoonan maamiinan poistamiseksi, jotka ovat hajallaan noin 60 maassa ja jotka tappavat tai vammauttavat arviolta 50 ihmistä päivittäin.” Tätä isokokoista jyrsijää käytetään metallinilmaisimien ja koirien ohella paikantamaan jalkaväkimiinoja, joita on edelleen Mosambikissa jo vuonna 1992 päättyneen sisällissodan jäljiltä. Reportaasin mukaan ”maamiinat ovat tuon taistelun salakavalia jäänteitä, jotka yhä silpovat ja surmaavat mosambikilaisia, muun muassa maaseutualueiden lapsia, jotka ovat syntyneet kauan sen jälkeen kun aseet vaikenivat”. Jättiläishamsterirottaa tavataan suuressa osassa Afrikkaa, se kesyyntyy helposti ja on suosittu lemmikki.

 Ylä- vai alamäkeen?

Onko terveysvaikutuksissa eroa, jos kävelee jyrkkää rinnettä ylös- tai alaspäin? Tutkijoiden mukaan sillä voi joissakin suhteissa olla merkitystä. Eräässä Alpeilla suoritetussa tutkimuksessa 45 vapaaehtoista käveli kahden kuukauden ajan ylös erästä vuorenrinnettä, jonka kaltevuuskulma oli 30 astetta, ja tuli köysiratavaunussa alas. Sitten kahden kuukauden ajan he tekivät päinvastoin. Tutkimus osoitti, että vaikka reippailu kumpaankin suuntaan auttoi alentamaan pahaa LDL-kolesterolia, niin ”kävely ylämäkeen alensi tehokkaammin veren rasva- eli triglyseridiarvoja, [kun taas] kävely alamäkeen laski tuntuvammin verensokereita ja paransi huomattavammin glukoosin sietokykyä”, sanotaan julkaisussa Tufts University Health & Nutrition Letter. Kävely alamäkeen voi siksi tehdä hyvää diabeetikoille ja olla vähän helpompaa aloitteleville kuntoilijoille. Kaupunkilaiset voivat harrastaa kuntokävelyä korkeissa rakennuksissa menemällä hissillä ylös ja tulemalla sitten portaita pitkin alas tai jäämällä pois autosta mäen päällä ja hyppäämällä taas kyytiin mäen alla. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: kävely alamäkeen rasittaa enemmän polvia.

Merenpohja kuhisee elämää

Census of Marine Life -nimisen laajan kansainvälisen tutkimushankkeen kohteena ovat valtameret, merenpohjat mukaan lukien. Tähän mennessä ”meren eliöstöä koskevat tiedot ovat rajoittuneet miltei yksinomaan pinnan tuntumaan, enintään 200 metrin syvyyteen”, selitetään espanjalaisessa El País -sanomalehdessä. Koska useimpien valtamerten pohjat ovat 5–11 kilometriä merenpinnan alapuolella, 95 prosenttia merenpohjasta on edelleen tutkimatta. Biologit käyttävät tässä vaikeassa eliöiden laskentatehtävässä monimutkaisia laitteita, joiden avulla he pystyvät paikantamaan ja kuvaamaan lajeja niiden luonnollisessa elinympäristössä, koska joidenkin luontokappaleiden ominaispiirteet muuttuvat huomattavasti, kun eläimet nostetaan pintaan. Eräs 50-henkinen biologityöryhmä arvelee löytävänsä meren syvyyksistä miljoonia uusia lajeja. Projektipäällikkö Pedro Martínez Arbizu huomauttaa, että merenpohjasta Angolan edustalta löytyi neliömetrin alueelta 500 lajia. Näistä ”90 prosenttia on luonnontieteelle uusia, niistä täytyy laatia kuvaus, ja ne täytyy nimetä”, hän sanoi.

Suklaa hengenvaarallista koirille

Suklaa ”saa koirat oksentamaan ja kouristelemaan” ja ”voi tappaa [ne], jos ne syövät sitä riittävästi”, varoittaa uutispalvelu BBC News. Suklaa sisältää teobromiinia, joka on myrkyllistä koirille ja vaikuttaa niiden sydämeen, munuaisiin ja keskushermostoon. Selonteon mukaan ”200 grammaa tummaa suklaata voi olla kuolettava annos 25-kiloiselle koiralle, esimerkiksi labradorinnoutajanartulle”. Vain 30 grammaa tavallista taloussuklaata voi tappaa pienen koiran. Kaupoissa myytävä koiransuklaa on kuitenkin turvallista.

Autovarkauksien uhrit

Autovarkauksista on tullut tuottoisaa liiketoimintaa Méxicon kaupungissa, sanoo El Universal -lehti. Joka päivä keskimäärin 80 autoa varastetaan ja myydään uudelleen. Erään syyttäjän mukaan yksin ajavat miehet näyttävät olevan suosituimpia uhreja, koska varkaat ajattelevat, että naiset kirkuvat herkemmin tai heillä on useammin mukanaan lapsia, mikä vaikeuttaa ryöstöä. 85 prosenttia kiinni saaduista rikoksentekijöistä on 18–25-vuotiaita nuoria. Tavallisesti varkaat pakottavat kuljettajan ulos autosta hänen ollessaan pysähtyneenä liikennevaloihin, törmäävät tahallaan autoon, jolloin kuljettajan on pakko tulla ulos, tai hyökkäävät kuljettajan kimppuun, kun hän on avaamassa autotallin ovea. Sanomalehti suosittaa, etteivät kuljettajat tekisi vastarintaa vaan että he pysyisivät rauhallisina – varsinkin jos on kyseessä aseellinen ryöstö – ja painaisivat mieleensä mahdollisimman paljon tietoa rikollisista. Uhrien on helpompi saada ajokkinsa takaisin, jos he muistavat autonsa rekisterinumeron ja värin ja ilmoittavat nämä ja muut asiaankuuluvat tiedot heti poliisille.

Teini-ikäiset kuljettajat

Vanhemmat, jotka ovat halunneet rajoittaa teini-ikäisten lastensa autoilua, saavat nyt tukea Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Se ”osoittaa, että riskikäyttäytymistä estävä aivojen alue ei ole täysin kehittynyt ennen kuin ihminen on 25-vuotias”, kerrotaan The Miami Herald -lehden kansainvälisessä painoksessa. Aiemmin luultiin, että aivot ovat täysin kehittyneet viimeistään 18. ikävuoteen mennessä, jolloin aistit ja refleksit ovat herkimmillään. Kuitenkin erään vakuutuslaitoksen (Insurance Institute for Highway Safety) tilastotietojen mukaan ”teini-ikäiset joutuvat neljä kertaa todennäköisemmin kolariin kuin vanhemmat kuljettajat ja kuolevat onnettomuudessa kolme kertaa todennäköisemmin”, mikä osoittaa, että heidän huomionsa hajaantuu helposti ja he ovat taipuvaisia ottamaan riskejä ajaessaan.

Varoitus hampaiden valkaisuaineista

Erään Guadalajarassa Meksikossa sijaitsevan sairaalan (Hospital Civil Fray Antonio Alcalde) palveluksessa olevat hammaslääketieteen asiantuntijat varoittavat, että hampaiden valkaisuaineet voivat aiheuttaa vaurioita ja vihlontaa, kertoo Méxicossa ilmestyvä Milenio-sanomalehti. Ne saattavat vioittaa hammasta ”pinnalta tai syvältä”, eikä niiden valkaisutehokaan välttämättä ole kehuttava. Näiden asiantuntijoiden mukaan terveiden hampaiden värisävy voi vaihdella oranssista harmaaseen. Vaikka ihmisiä on kannustettu ajattelemaan, että valkoiset hampaat ovat ”kauneimmat ja terveimmät”, valkoisuus ei välttämättä ole merkki siitä, että jollakulla on hyvät hampaat, toteaa spesialisti Rocío Liliana Hernández.