Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Teetä kiinalaisittain

Teetä kiinalaisittain

Teetä kiinalaisittain

MILLAISENA sinä haluat juoda teesi? Britanniassa, missä minä vartuin, teehen sekoitettiin maitoa ja joskus sokeria ja se oli väkevä, voimakastuoksuinen juoma. Meillä olikin tapana sanoa äidille pilke silmäkulmassa, että hänen valmistamassaan teessä lusikkakin kellui pinnalla! Hänen käyttämäänsä mustaa teetä sanottiin intianteeksi, koska se oli peräisin Intiasta tai Sri Lankasta. Kotona oli aina myös purkillinen kiinanteetä, joka sekin oli mustaa mutta eri makuista ja tuoksuista. Itse en pitänyt teestä ollenkaan, vaikka äiti lorautti sitä aina vähän maitoni sekaan.

Myöhemmin sain maistaa aivan erilaista teetä. Eräs japanilainen ystävä kutsui minut kylään ja tarjosi pienistä, korvattomista kupeista vaaleanvihreää juomaa, joka ei maistunut lainkaan siltä teeltä, jonka minä tunsin. Tästä teestä pidin kovasti! Mukanani ollut ystävä sai kuitenkin isännän hämmästymään, kun hän pyysi teehensä maitoa ja sokeria. Isäntä selitti, että ne eivät kuulu japanilaiseen teenjuontiin. Kun myöhemmin asuin Japanissa, huomasin ilokseni, että ystäville ja vieraille tarjottiin aina paljon japanilaista teetä.

Sittemmin muutin Taiwaniin. Mietin, joisivatko useimmat kiinalaiset siellä samanlaista teetä kuin äiti tarjosi. Olin hyvin iloinen nähdessäni, että Taiwanissakin juodaan vihreää teetä, joskin sen maku on hieman erilainen kuin Japanissa. Sitten on vielä oolongtee eli wulong, joka myös on suosittu teelaatu. Miten näitä kolmea erilaista teetä tuotetaan, ja miksi niissä on kussakin eri maku?

Teen alkuperä

Teepensas, Camellia sinensis, kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa ja voi saavuttaa jopa yhdeksän metrin korkeuden. Kuten latinalaisesta nimestä voi arvata, teepensaalle on läheistä sukua kaunis koristekamelia (Camellia japonicus), jolla on tummanvihreät, kiiltävät lehdet ja ihastuttavat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punaiset kukat. Kamelian kiinankielinen nimi onkin cha hua ’teekukka’.

Mutta mistä tee sellaisena kuin me sen tunnemme, on lähtöisin? The Encyclopedia Americana -tietosanakirjan mukaan ensimmäinen luotettava maininta teestä on vuonna 273 kuolleen kiinalaisen virkamiehen elämäkerrassa, joskin muuan kasvi, joka mainitaan eräässä Kungfutsen (noin 551–479 eaa.) toimittamassa teoksessa, saattaa olla teepensas. Ensimmäinen englanninkielinen viittaus teehen on vuodelta 1615, jolloin sen mainitsi Englannin Itä-Intian kauppakomppanian edustaja R. Wickham. 1700-luvun puolivälissä Thomas Garway – nimellä Garraway’s tunnetuksi tulleen lontoolaisen kahvilan omistaja – osti huomattavan suuren tee-erän.

Teepensaita viljellään monissa maissa. Hollantilaiset veivät teen Jaavaan vuonna 1826 ja britit – kuuluisat teen ystävät – veivät sen Intiaan vuoden 1836 vaiheilla. Kun Sri Lankan kahvipensaat kuolivat sienitautiin 1870-luvulla, niiden tilalle istutettiin teepensaita.

Teenviljelyä Taiwanissa

Taiwan ei ole mikään suuri saari, mutta silti siitä on tullut merkittävä teentuottaja. Tunnettua viljelyaluetta on erityisesti vuoristoseutu Nantoun ympärillä, sillä korkealla kasvaa parempilaatuista teetä. Lähdetäänpä käymään viljelmillä noilla kauniilla vihreillä vuorilla.

Vierailemme LuGussa (Peuralaakso) sijaitsevassa osuuskunnassa, jossa on myös teemuseo. Emme aiemmin tienneetkään, että oolongtee ja vihreä tee kierretään rullalle ennen kuivatusta. Ennen vanhaan lehdet käärittiin pussiin, jota sitten pyöritettiin jaloilla. Nykyään rullauksen hoitaa tietysti kone. Nyt ymmärrämme, miksi pieni määrä teelehtiä avautuu kannussa ja täyttää sen, kun päälle kaadetaan kuumaa vettä. Meille on yllätys, että hyvä tee on melko kallista. Saamme maistaa aromikasta oolongteetä, joka maksaa noin 30 euroa puolelta kilolta. Hiukan kalliimpi teelaatu saattaa maksaa vajaat 40 euroa ja kilpailuissa menestynyt laatu lähes tuhat euroa puolelta kilolta.

Teelaadut

Useimmat länsimaalaiset tuntevat edelleen parhaiten mustan teen. Idässä sitä kutsutaan värinsä mukaan punaiseksi teeksi. Tämän laadun valmistuksessa nahistuneiden, rullattujen lehtien annetaan hapettua (fermentoitua) täysin, ja lopuksi ne kuivataan.

Erittäin suositun oolongteen annetaan poiminnan jälkeen hapettua luonnollisesti suurissa, matalissa koreissa. Kun haluttu hapettumisaste on saavutettu, lehtiä käännellään pannuilla noin 120 asteen lämmössä, jolloin hapettuminen pysähtyy. Näin saadaan hyvänmakuista teetä, joka nautitaan ilman sokeria, maitoa tai sitruunaa.

Vähiten hapettunut teelaatu on vihreä tee. Japanissa, Intiassa ja Sri Lankassa lehdet steriloidaan höyryssä, jotta hapettuminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi, kun taas Kiinassa käytetään tähän tarkoitukseen kuivaa, kuumaa ilmaa. Vihreä tee juodaan sellaisenaan.

Kiinalainen tapa juoda teetä

Meidät on kutsuttu teelle Tsain perheeseen. Suuri pöytä on puun kannosta leikattu kaunis, paksu levy, joka on hiottu hyvin kiiltäväksi. Isäntämme Tsai Sheng Hsienin edessä on tarjotin, jolla on sähkölevy ja vesipannu. Ihmettelemme mielessämme teekannun pientä kokoa – se on selvästi alle 10 senttimetrin korkuinen – ja kahdenlaisia pieniä kuppeja. Pian niiden käyttötapa selviää. Kannun ja kuppien päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, joka valuu tarjottimen ylemmän tason rei’istä sen alaosaan. Sitten kannuun annostellaan sopiva määrä teelehtiä – juuri sen verran että pohja peittyy – ja niille kaadetaan kuumaa vettä. Sen jälkeen vesi kaadetaan pois. Isäntämme selittää, että tämän vaiheen tarkoituksena on huuhdella teelehdet ja ”avata” niiden tuoksu.

Sitten kannuun lisätään vettä. Kun tee on hautunut vajaan minuutin, isäntä tyhjentää kannun sisällön pieneen tarjoilukannuun. Siitä hän kaataa tulikuumaa teetä kapeisiin ”aromikuppeihin”, jotka ovat kupeista korkeampia ja halkaisijaltaan vain pari senttimetriä. Seuraavaksi hän kaataa niiden sisällön varsinaisiin juomakuppeihin asettamalla juomakupit alassuin aromikuppien päälle ja kääntämällä parin ylösalaisin. Sitten hän kehottaa meitä nuuhkimaan aromia tyhjennetyistä aromikupeista. ”Ihana tuoksu!” kuuluu mielipiteemme.

Tartumme varovasti korvattomiin, tulikuumiin juomakuppeihin yläreunasta ja maistamme teetä. Todella hyvää! Ymmärrämme nyt, että kiinalaiset haluavat nauttia sekä teen tuoksusta että sen mausta. Heti kun olemme tyhjentäneet pienet kuppimme, ne täytetään uudelleen. Maku heikkenee aavistuksen verran kuudennen tai seitsemännen kupin jälkeen, jolloin isäntä heittää teelehdet pois. ”Haluaisitteko maistaa vielä toisenlaista teetä?” hän kysyy. Nukkumaanmenoaika on jo niin lähellä, että kieltäydymme kohteliaasti. Teessä oleva kofeiini voi virkistää aika tavalla, ja nukahtaminen saattaa olla vaikeaa, jos juomme monta kupillista tätä ensiluokkaista oolongteetä.

Teetä teehuoneessa

Emme ole koskaan käyneet teehuoneessa, joten päätämme lisätä senkin kokemuksen seikkailuumme teen maailmassa. Joihinkin teehuoneisiin kuuluu viehättävä puutarha, josta asiakkaat voivat nauttia siemaillessaan teetä. Toiset huoneet taas sijaitsevat vuorenrinteillä, ja kauniit näkymät lisäävät teehetken nautintoa.

Päätämme ajaa Taipeita ympäröiville vuorille erääseen ihastuttavaan teehuoneeseen, jossa on hyvin kiinalainen tunnelma. Toisessa kerroksessa lattian poikki mutkittelee vesikanavia, joissa uiskentelee kultakaloja. Ylitämme kanavat astinkiviä pitkin päästäksemme pieneen paviljonkiin juomaan teemme. Lisäkkeeksi on tarjolla makeita papukeksejä (sokerin kanssa survottuja punaisia tai valkoisia papuja), meloninsiemeniä, kuivattua tofua (soijajuustoa), riisikakkuja sekä säilöttyjä ja kuivattuja hedelmiä. Valitsemme meloninsiemeniä, kuivattua mangoa sekä teelehtien kanssa säilöttyjä luumuja. Pikkupalojen makeus täydentää hyvin teen makua. Kun kuppeihimme kaadetaan teetä, voimme melkein kuvitella olevamme muinaisessa Kiinassa!

Teenjuonnista monenlaista etua

Monien kiinalaisten mielestä teen juominen aterialla tai sen jälkeen edistää ruoansulatusta. Tämän uskotaan ehkäisevän jossain määrin painonnousua. Siinäpä erinomainen hyöty, jos niin on! Tutkijat ovat lisäksi viime aikoina esittäneet, että vihreä tee pienentäisi syövän riskiä. Oolongteestä ja vihreästä teestä on sekin etu, että niistä jää suuhun miellyttävän makea maku.

Kun nyt olet oppinut teestä uusia asioita, sinun ei ehkä olekaan enää niin helppo sanoa, millaisena haluat juoda teesi. Saatat haluta kokeilla jotain erilaista ja juoda teetä kiinalaisittain. (Lähetetty.)

[Kuva s. 21]

Oolongteetä

[Kuva s. 21]

Teenpoimijoita

[Lähdemerkintä]

Taiwan Tourism Bureau