Raamatun näkökanta

Tukeeko Raamattu naisten syrjintää?

KOLMANNELLA vuosisadalla elänyt teologi Tertullianus kuvaili naisia ”paholaisen portiksi”. Toiset ovat vähätelleet naisten arvoa miehiin verrattuna perustellen kantaansa Raamatulla. Tällaisten väitteiden johdosta monet luulevat, että Raamattu antaa tukea naisten syrjimiselle.

Elizabeth Cady Stanton, 1800-luvulla Yhdysvalloissa elänyt naisten oikeuksien esitaistelija, uskoi, että ”Raamattu ja kirkko ovat olleet suurimmat esteet naisten vapautumiselle”. Hän sanoi Raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta: ”En tiedä mitään muuta kirjaa, joka yhtä perinpohjaisesti opettaisi naisten alistamista ja halventamista.”

Joillakuilla on nykyäänkin näin voimakas kanta, ja monilla on sellainen käsitys, että Raamatussa jotkin kohdat tukevat naisten syrjintää. Onko asia näin?

Naiset Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa

”Mieheesi on sinun halusi, ja hän hallitsee sinua.” (1. Mooseksen kirja 3:16.) Kriitikkojen mukaan tämä  oli Jumalan Eevalle langettama tuomiopäätös ja se osoitti Hänen hyväksyvän naisten alistamisen. Tosiasiassa Jumala ei kuitenkaan ilmoita tässä tarkoitustaan vaan toteaa ainoastaan realistisesti, millaisia surullisia seurauksia koituisi synnistä ja Jumalan suvereeniuden hylkäämisestä. Naisten huono kohtelu on suoranainen seuraus ihmiskunnan langenneesta tilasta; se ei ole Jumalan tahto. Miehet ovat tosiaan monissa kulttuureissa hallinneet vaimoaan, usein ankaralla kädellä. Se ei kuitenkaan ollut Jumalan tarkoitus.

Niin Aadam kuin Eevakin tehtiin Jumalan kuvaksi. He saivat Jumalalta myös saman tehtävämääräyksen lisääntyä, täyttää maa ja alistaa se valtaansa. Heidän oli määrä työskennellä yhdessä rinta rinnan. (1. Mooseksen kirja 1:27, 28.) Tuolloin alussa kumpikaan ei selvästikään hallinnut toista julmasti. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1:31:ssä sanotaan: ”Jumala katsoi kaikkea, minkä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää.”

Joissakin Raamatun kertomuksissa Jumalan kantaa tilanteeseen ei mainita lainkaan. Niissä saatetaan pelkästään selostaa historian tapahtumia. Kertomus siitä, miten Loot tarjosi tyttäriään sodomalaisille, esitetään ottamatta kantaa teon hyväksyttävyyteen tai ilmoittamatta Jumalan näkemystä siitä (1. Mooseksen kirja 19:6–8). *

Tosiasiassa Jumala vihaa kaikenlaista riistoa ja kaltoinkohtelua (2. Mooseksen kirja 22:22; 5. Mooseksen kirja 27:19; Jesaja 10:1, 2). Raiskaus ja prostituutio tuomittiin Mooseksen laissa (3. Mooseksen kirja 19:29; 5. Mooseksen kirja 22:23–29). Aviorikos kiellettiin, ja siitä oli rangaistuksena kuolemantuomio molemmille osapuolille (3. Mooseksen kirja 20:10). Laki ei suinkaan syrjinyt naisia vaan päinvastoin korosti heidän arvoaan ja suojeli heitä siltä riistolta, joka oli hyvin yleistä naapurikansojen keskuudessa. Pystyvää juutalaisvaimoa kunnioitettiin ja arvostettiin suuresti (Sananlaskut 31:10, 28–30). Se että israelilaiset eivät osoittaneet kunnioitusta naisia kohtaan Jumalan lakien mukaisesti, oli heidän oma vikansa, ei Jumalan tahto (5. Mooseksen kirja 32:5). Lopulta Jumala tuomitsi tuon kansakunnan ja rankaisi sitä sen räikeästä tottelemattomuudesta.

Merkitseekö alamaisuus syrjintää?

Mikään yhteisö ei voi toimia kunnolla, ellei siinä vallitse järjestys. Järjestys vaatii päätäntävallan käyttöä. Vaihtoehtona on kaaos. ”Jumala [ei] ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.” (1. Korinttilaisille 14:33.)

Apostoli Paavali selittää, millainen johtoasemaa koskeva järjestely perheissä tulisi olla: ”Kristus on jokaisen miehen pää, mutta mies on naisen pää, kun taas Jumala on Kristuksen pää.” (1. Korinttilaisille 11:3.) Jokainen yksilö Jumalaa lukuun ottamatta on jonkin korkeamman vallan alainen. Onko Jeesus syrjitty siksi että hän on alamainen jollekulle? Ei tietenkään. Se että johdon ottaminen seurakunnassa ja perheessä on Raamatun mukaan miesten vastuu, ei merkitse, että naisia syrjittäisiin. Jotta perheet ja seurakunnat voisivat hyvin, sekä naisten että miesten tulee hoitaa oma osansa rakkaudellisesti ja kunnioittavasti. (Efesolaisille 5:21–25, 28, 29, 33.)

Jeesus kohteli naisia aina kunnioittavasti. Hän ei noudattanut niitä syrjintää edistäviä perinteitä ja sääntöjä, joita fariseukset opettivat. Hän puhui ei-juutalaisten naisten kanssa (Matteus 15:22–28; Johannes 4:7–9). Hän opetti naisia (Luukas 10:38–42). Hän esitti periaatteita, jotka suojelivat naisia hylätyksi tulemiselta (Markus 10:11, 12). Ehkä kaikkein mullistavinta tuona aikana oli se, että Jeesuksen lähimpiin ystäviin kuului naisiakin (Luukas 8:1–3). Jeesus, joka heijasti täydellisesti kaikkia Jumalan ominaisuuksia, osoitti, että molemmat sukupuolet ovat yhtä arvokkaita Jumalan silmissä. Varhaiskristittyjen keskuudessa sekä miehet että naiset saivat pyhän hengen lahjan (Apostolien teot 2:1–4, 17, 18). Voideltujen keskuudessa, joilla on odote palvella kuninkaina ja pappeina Kristuksen kanssa, ei ole minkäänlaista erotusta sukupuolten välillä, kun heidät on herätetty kuolleista taivaaseen (Galatalaisille 3:28). Raamatun Tekijä, Jehova, ei syrji naisia.

[Alaviite]

[Kuva s. 18]

Toisin kuin monet aikalaisensa Jeesus kohteli naisia kunnioittavasti