Tarkkailemme maailmaa

Ystävyys vaikuttaa sydämeen

”Ystävät ja kiinteät perhesiteet vähentävät sydän- ja aivohalvauksen riskiä”, sanotaan espanjalaisessa lääkärilehdessä Diario Médico. Kolesteroliarvoja, verenpainetta ja ruumiinpainoa on jo pitkään pidetty merkittävinä sydämen kuntoon vaikuttavina tekijöinä. Eräs tuore tutkimus, johon osallistui noin 500 rintakivuista kärsinyttä naista, osoitti kuitenkin, että huomiota olisi kiinnitettävä myös potilaan sukulaisista ja ystävistä muodostuvan verkoston laajuuteen ja laatuun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ”niillä, joiden ihmissuhteet olivat kaikkein huonoimmalla tolalla, riski kuolla [ennenaikaisesti] oli kaksi kertaa suurempi kuin seurallisemmilla naisilla”. Tutkimustyöhön osallistunut Carl J. Pepine lisää, että jo ”yksi tai kaksi läheistä ystävää vähensi [aivo- tai sydänhalvauksen] riskiä”.

 Hämmästyttävä sienieläin

Saksalainen Die Welt -sanomalehti kertoo, että Stuttgartin yliopiston tutkijat löysivät hiljattain vaalean, pallomaisen sienieläimen, jolla on hämmästyttäviä kykyjä. Se on hyvin pieni, mutta se pystyy liikkumaan omin neuvoin muutaman senttimetrin päivässä, joten se on tunnetuista sienilajeista kaikkein nopein. Rytmikkäiden supistusten tahdissa tuo eliö puristaa ruumiistaan vettä, jolloin sen tilavuus pienenee jopa 70 prosenttia. Vetäessään taas vettä sisäänsä se saa samalla ravinteita ja veteen liuennutta happea. Tutkijat havaitsivat, että supistukset voimistuivat huomattavasti, kun akvaarioon tuotiin pieniä äyriäisiä. Tutkija Michael Nickelin mukaan tämä on hyvin poikkeuksellista, koska tuolla sienellä ei ole hermostoa. Miten se näin ollen pystyy ohjaamaan liikkeitään tai havaitsemaan muut eliöt? Tutkijat jatkavat intensiivisesti tutkimuksiaan saadakseen tämän selville.

Krillit hupenevat etelänavalla

Krillit – katkarapujen näköiset pikkuäyriäiset, jotka ovat merten ravintoketjulle välttämättömiä – ovat vähentyneet etelänavalla 80 prosenttia 1970-luvun jälkeen, sanoo David Adam lontoolaisessa Guardian-lehdessä. Krillit käyttävät ravinnokseen jääpeitteen alapuolella eläviä leviä, mutta koska keskilämpötila on Antarktiksen niemimaan ympärillä noussut 2,5 astetta sitten 1950-luvun, on jää paikoin sulanut. Britannian Etelämantereen-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Angus Atkinson sanoo: ”Emme tiedä tarkkaan, miten jääpeitteen sulaminen liittyy lämpenemiseen, mutta arvelemme, että se voi olla syynä krillien määrän vähenemiseen.” Tutkimusryhmä kävi läpi yhdeksän alueella työskennelleen maan tieteelliset kalastustiedot vuosilta 1926–39 ja 1976–2003. Krillejä on heidän mukaansa enää vain noin viidennes 30 vuoden takaisesta määrästä.

Puhetta viheltäen

Kanariansaariin kuuluvan La Gomeran paimenet viestivät kielellä nimeltä silbo, joka perustuu vihellyksiin. Kaksi vokaalia ja neljä konsonanttia, jotka vihelletään eri korkeuksilla, muodostavat koodin, jota käyttämällä paimenet voivat kommunikoida hyvinkin pitkien etäisyyksien päästä. Äskettäin tutkijat vertasivat magneettikuvauksen avulla viiden espanjaa puhuvan ihmisen aivotoimintaa viiden espanjaa ja silboa puhuvan paimenen aivotoimintaan. Kävi ilmi, että kun paimenet käyttivät vihellyskieltä, ”heidän aivonsa lähettivät samoja signaaleja kuin jos he olisivat käyttäneet puhuttua kieltä”, kerrotaan espanjalaisessa sanomalehdessä El País. Siinä lainataan erästä tutkijaa: ”Tulokset antavat lisää näyttöä ihmisen monimuotoisen kielitaidon joustavuudesta.”

Käännöskustannukset kasvavat

Euroopan unioniin liittyi toukokuussa 2004 kymmenen uutta jäsenvaltiota, joten siihen kuuluu nyt kaikkiaan 25 maata. Laajeneminen on tuonut mukanaan kieleen liittyviä haasteita, ja tämä on puolestaan lisännyt kuluja. 25 jäsenvaltion käyttämät 20 kieltä ovat kaikki virallisen kielen asemassa, ja siksi asiakirjoja on käännettävä joka kielelle. Ranskalaisen uutislehden Valeurs Actuelles mukaan Euroopan komissio käänsi vuonna 2003, ennen laajenemista, 1416817 tekstisivua. Käännettävien sivujen määrä tulee kuitenkin nyt kasvamaan nopeasti. Yhdeksän uutta kieltä lisäävät mahdollisten kieliyhdistelmien määrän 110:stä 380:een (esimerkiksi maltasta suomeksi tai virosta kreikaksi). Pätevien kääntäjien ja tulkkien löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Kääntämiseen on nykyisin varattu 550 miljoonaa euroa, mutta menot tulevat nousemaan jyrkästi. Robert Rowe Euroopan komission käännöspalvelusta arvioi, että budjetti voi nousta 808 miljoonaan euroon.

Epäpyhää savua

Pienhiukkaset, joita kynttilöistä ja suitsutuksesta irtoaa poltettaessa, voivat vaarantaa niiden pappien ja seurakuntalaisten terveyden, jotka viettävät paljon aikaa kirkoissa, joissa on huono ilmanvaihto, kertoo The Sydney Morning Herald -lehti. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että hiukkaspitoisuus oli kahdessa kirkossa ”peräti 20 kertaa suurempi kuin se, mitä pidetään eurooppalaisten ilmanlaadun ohjearvojen mukaan turvallisena”, lehti sanoo. Pitoisuus oli vastaavan suuruinen kuin ”maanteillä, joilla kulkee 45000 autoa päivässä”. Yksi tutkijoista varoitti, että säännöllinen oleskelu tällaisessa huonossa sisäilmassa voi lisätä keuhkosyövän ja muiden keuhkotautien riskiä.

Muistomerkki sodassa käytetyille eläimille

The Times kertoo, että Lontoon keskustassa on paljastettu ”kansallinen muistomerkki niiden eläinten muistoksi, jotka ovat vuosisatojen saatossa palvelleet, kärsineet ja kuolleet brittien ja sen liittolaisten rinnalla”. Pronssiveistos esittää hevosta, koiraa ja kahta kuormattua muulia, ja niiden taustalla on kaareva kivimuuri, jossa on muiden sodissa palvelleiden eläinten korkokuvia. Esimerkiksi ensimmäisessä maailmansodassa kuoli arviolta kahdeksan miljoonaa hevosta sekä lukematon määrä muuleja ja aaseja. Guardian-lehden mukaan samassa sodassa sotilaat käyttivät kiiltomatoja voidakseen lukea karttoja yöaikaan. Laskuvarjokoira Rob teki yli 20 hyppyä Pohjois-Afrikkaan ja Italiaan, ja Cher Ami -niminen kyyhky ”kuljetti peräti 12 viestiä eikä koskaan pettänyt”, The Times kirjoittaa. Toisaalta tuossa sodassa kuoli erään lähteen mukaan arviolta 20000 kyyhkyä.