Raamatun näkökanta

Suosiiko Jumala joitakin kansoja?

MONET uskovat, että heidän oma kansansa on Jumalan erityissuosiossa. Mutta miten he perustelevat sen? Jotkut voivat viitata saavutuksiin, joihin heidän maansa on historian varrella yltänyt, esimerkiksi sotilaallisiin voittoihin tai talouskasvuun. He voivat myös mainita menestyksekkäitä ohjelmia, joiden tarkoituksena on ollut ruokkia nälkäisiä, suojella vähäosaisia tai ajaa oikeutta ja kaikkien tasapuolista kohtelua. Toisten mielestä taas Jumalan suosiosta todistaa heidän kotimaansa luonnonkauneus.

Omasta kotimaasta ollaan ylpeitä kaikissa kansoissa. Mutta tukeeko Raamattu sellaista käsitystä, että Jumala suosisi jotain tiettyä kansaa?

Tärkeä piirre Jumalassa

Vastaus on selvä, jos ymmärrämme erään tärkeän piirteen Kaikkivaltiaasta Jumalasta: hän on puolueeton. Raamattu kuvailee tätä ominaisuutta painokkaasti. Esimerkiksi Apostolien tekojen 10:34:ssä sanotaan suoraan: ”Jumala ei ole puolueellinen.” Raamatussa todetaan myös, että hän ”ei kohtele ketään puolueellisesti” ja että ”Jehovan, meidän Jumalamme, yhteydessä ei ole epävanhurskautta eikä puolueellisuutta” (5. Mooseksen kirja 10:17; 2. Aikakirja 19:7). Jumala vihaa puolueellisuutta. Hän jopa yhdistää sen epävanhurskauteen.

Eikö Jumala kuitenkin suosinut muinaista Israelia? Eikö se ollut osoitus puolueellisuudesta? Jumala kyllä antoi tuolle kansalle erityisaseman Raamatun aikoina, ja hän suojeli sitä joissakin sen konflikteissa toisten kansojen kanssa. Lisäksi Raamattu sanoo Jumalasta: ”Hän kertoo sanansa Jaakobille, säännöksensä ja oikeudelliset päätöksensä Israelille. Hän ei ole tehnyt niin millekään muulle kansakunnalle.” (Psalmit 147:19, 20.) Mutta osoittaako tuo suhde Israeliin, että hän olisi puolueellinen? Ei osoita. Tarkastellaanpa kolmea perustetta.

Ensinnäkin Jumala valitsi Israelin siunatakseen kaikkia kansakuntia. Hän teki liiton tuon kansan esi-isän Abrahamin kanssa ja sanoi: ”Sinun siemenesi välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä.” (1. Mooseksen kirja 22:17, 18.) Jumala oli tekemisissä Israelin kanssa siinä tarkoituksessa, että se tuottaisi ”siemenen”, jonka välityksellä ”kaikki maan kansakunnat” – ei vain yksi kansa – voisivat saada suuria siunauksia.

Toiseksi Jumala ei koskaan rajoittanut siunauksiaan pelkästään Israelin kansan piiriin. Hän antoi puolueettomasti muiden kansojen jäsenille mahdollisuuden liittyä hänen valittuun kansaansa palvomaan häntä (2. Aikakirja 6:32, 33). Monet tekivätkin niin, ja heitä siunattiin. Yksi tunnettu tapaus oli moabilainen Ruut (Ruut 1:3, 16).

Kolmanneksi Jumalan erikoissuhde maalliseen Israeliin oli tilapäinen. Israel tuotti ennustetun ”siemenen” vuonna 29, kun Jeesus Kristus voideltiin Messiaaksi (Galatalaisille 3:16). Jeesuksen maanmiehet eivät kuitenkaan tunnustaneet häntä Messiaaksi. Hän sanoi heille: ”Katso! Teidän huoneenne jätetään hylättynä teille.” (Matteus 23:38.) Jumalalla ei ole sen jälkeen ollut mitään tekemistä yksittäisten maallisten valtioiden tai niiden konfliktien kanssa. Hänen siunauksensa ovat puolueettomasti kaikkien ihmisten ulottuvilla. Otetaanpa tästä muutama esimerkki.

 Jumalan lahjat tarjolla kaikille

Jeesuksen Kristuksen lunastusuhri on Jumalan suurin lahja ihmisille (Roomalaisille 6:23). Se tarjoaa keinon vapautua synnistä ja kuolemasta, niin että jokaisella meistä on mahdollisuus periä ikuinen elämä. Tämä lahja on tarkoitettu ”jokaiseen heimoon ja kieleen ja kansaan ja kansakuntaan” kuuluville ihmisille (Ilmestys 5:9). Jumalan tahto on, että kaikki Jeesukseen uskovat saisivat ikuisen elämän (Johannes 3:16).

Hyvä uutinen Jumalan valtakunnasta tuo monia siunauksia niille, jotka ottavat sen vastaan (Ilmestys 14:6, 7). Se antaa tulevaisuudentoivon, ja lisäksi siihen sisältyy viisaita neuvoja, joita noudattamalla voi elää onnellisempaa elämää jo nyt. Jehova on puolueettomasti huolehtinut siitä, että ”tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille”. (Matteus 24:14; 28:19, 20; Apostolien teot 16:10.) Tämä hyvä uutinen on Raamatussa, kirjassa joka on käännetty kokonaan tai osittain yli 2300 kielelle. Jehova on rakkaudellisena Isänä saattanut ”ikuisen elämän sanat” lähes jokaisen ihmisen ulottuville (Johannes 6:68; Joosua 1:8).

Nämä ja monet muut Jumalan lahjat ovat tarjolla kaikille, kuuluvatpa he mihin kansakuntaan, rotuun tai kieliryhmään tahansa. Hänen suosionsa ja siunauksensa saaminen ei siis riipu syntymäpaikastamme eikä etnisestä taustastamme.

Ketkä ovat Jumalan suosiossa?

Mitä meidän tulisi tehdä päästäksemme Jumalan suosioon? Apostoli Pietari vastaa: ”Jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.) Pelkkä passiivinen kiinnostus Jumalaa kohtaan ei selvästikään riitä. Meidän täytyy kasvattaa vilpitöntä rakkautta häntä kohtaan ja pelkoa sitä kohtaan, ettemme miellytä häntä. Meidän tulisi myös ”toteuttaa vanhurskautta” eli pyrkiä aktiivisesti tekemään sitä, mikä on hyvää Jumalan silmissä.

Tätä voidaan valaista kuvauksella. Monissa maissa on varsin kattava koulujärjestelmä, mutta opetuksesta hyötyvät vain ne, jotka tosiaan menevät tunneille ja paneutuvat opiskeluun. Vastaavasti Jumalan suosio on tarjolla kaikille, mutta meidän täytyy tehdä oma osamme. Siihen sisältyy se, että luemme Raamattua säännöllisesti, ilmaisemme uskoa Kristuksen lunastusuhriin ja elämme Raamatun periaatteiden mukaisesti. Jos todella etsimme Jehovaa, olemme matkalla kohti hyväksyttyä asemaa hänen edessään. (Psalmit 105:3, 4; Sananlaskut 2:2–9.)

[Kuva s. 15]

Jumala on saattanut ”ikuisen elämän sanat” kaikkien kansojen ulottuville