Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Tervetuloa Jehovan järjestöön”

”Tervetuloa Jehovan järjestöön”

”Tervetuloa Jehovan järjestöön”

Eräs perhe Suomessa alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, mikä kirvoitti vastustusta monelta taholta. ”Rahanne viedään”, heitä varoiteltiin. ”Menetätte talonne.” Eräänä kesänä heidän piharakennuksensa, jossa oli kiinteistön lämpökeskus, tuhoutui tulipalossa.

Tämä oli tietenkin vakava menetys, etenkin kun vakuutus kattoi vaivoin materiaalit. Tulipalo tuntui vahvistavan pahaenteisiä varoituksia. ”Kyllä se löi mielen maahan”, kertoo perheen isä. Hän ja hänen vaimonsa eivät kuitenkaan pyörtäneet päätöstään mennä kasteelle vain kolmen viikon kuluttua tulipalosta.

Seurakunta näki tässä tilaisuuden noudattaa Raamatun kehotusta: ”Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanoin tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1. Johanneksen kirje 3:18.) Päätettiin järjestää talkoot rakennuksen kunnostamiseksi. Jehovan todistajien haaratoimisto antoi käytännön neuvoja siitä, miten edetä. Sitten laadittiin piirustukset, hankittiin rakennusluvat, kartoitettiin materiaalien tarve ja kyseltiin vapaaehtoisia.

Noin kuukausi tulipalon jälkeen tartuttiin toimeen. Eräänä keskiviikkona purettiin hiiltyneitä rakenteita, pääosin paikallisten todistajien voimin. Perjantaina oltiin jo uuden rungon kimpussa, ja nyt väkeä oli paikalla myös muista seurakunnista. Niinpä kun perheen isä oli käymässä kylällä ja muuan kunnan virkailija kysyi, oliko vahingoittuneen rakennuksen katolla pressuja sateen varalta, tämä saattoi ylpeänä vastata: ”Ei ole pressuja mutta on 30 miestä!”

Talkoot huipentuivat lauantaina, jolloin paikalla hääri viitisenkymmentä ystävää. Kaikki olivat iloisia saadessaan olla mukana. Muuan naapuri, joka itsekin oli ojentanut auttavan kätensä, sanoi: ”Minä oikein mietin eilen illalla, että olette te erikoista väkeä! Välitätte toisistanne ja autatte toisianne.”

Saman päivän iltana urakka oli ohi. Upouusi rakennus oli selkeä vastaus ennakkoluuloisille varoituksille, joita perhe oli saanut kuulla. Eräs seurakunnan vanhin kuvailee hetkeä, kun hän ja perheen isä katselivat työn jälkiä: ”Oli hienoa ottaa uutta veljeä hartioista kiinni ja sanoa: ’Tervetuloa Jehovan järjestöön.’”

[Kuva s. 31]

Palon jäljiltä

[Kuva s. 31]

Talkoot