Home – ystävä ja vihollinen!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA RUOTSISTA

Jotkin homeet ovat hengenpelastajia, toiset tappajia. Jotkin homeet parantavat juustojen ja viinien makua, toiset voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Jotkin homeet kasvavat kaatuneiden puunrunkojen päällä, toiset leviävät kylpyhuoneessa ja kirjoissa. Homeita on oikeastaan kaikkialla. Tätä lausetta lukiessasi niiden itiöitä voi jopa kulkeutua sieraimiisi.

JOS sinusta tuntuu vaikealta uskoa, että homeet ovat läsnä kaikkialla, jätä leipäviipale johonkin, vaikka jääkaappiinkin. Ennen pitkää siihen ilmaantuu nukkamaista peitettä – hometta.

Mitä on home?

Homeet ovat sieniä, joita on yli satatuhatta lajia. Sieniin kuuluvat muun muassa tavalliset sienet, härmä- ja ruostesienet sekä hiivat. Vain noin sadan sienen tiedetään aiheuttavan sairauksia ihmisille ja eläimille. Monilla muilla niistä on tärkeä osa ravintoketjussa, sillä ne hajottavat kuollutta orgaanista ainetta kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jotkin sienet elävät symbioosissa kasvien kanssa ja auttavat niitä imemään ravintoa maaperästä. Osa niistä on loisia.

Homeen elämä alkaa mikroskooppisena itiönä, joka lentää tuulen mukana. Jos itiö laskeutuu sopivalle ravintoalustalle, jonka lämpötila ja kosteuspitoisuus ovat oikeat, se alkaa itää ja muodostaa rihmoja eli hyyfejä. Niistä muodostuu möyheä rihmasto, joka on sitä hometta, joka voidaan nähdä paljaalla silmällä. Home voi muistuttaa myös likatahraa, esimerkiksi silloin kun sitä muodostuu kylpyhuoneen kaakeleiden väliseen saumauslaastiin.

Home osaa lisääntymisen taidon. Tavallisessa leipähomeessa (Rhizopus stolonifer) on pieniä mustia pisteitä, jotka ovat itiöpesäkkeitä. Yhdessä pesäkkeessä voi olla 50 000 itiötä, joista jokainen kykenee tuottamaan satoja miljoonia uusia itiöitä muutamassa päivässä! Ja jos olosuhteet vain ovat sopivat, hometta voi kasvaa aivan yhtä hyvin kirjassa, saappaassa tai tapetissa kuin kaatuneen puunrungon päällä.

Miten homeet ”syövät”? Homeet toimivat tavallisesti päinvastoin kuin eläimet ja ihmiset, jotka ensin syövät ravintonsa ja sitten sulattavat sen. Kun orgaaniset molekyylit ovat liian isoja tai monimutkaisia syötäväksi, homeet erittävät entsyymejä, jotka pilkkovat molekyylit yksinkertaisemmiksi osiksi, ja sitten imevät itseensä nämä osat. Homeiden täytyy myös elää ravinnossaan, koska ne eivät voi liikkua paikasta toiseen ruokaa etsimässä.

 Homeet voivat tuottaa mykotoksiineja eli sienimyrkkyjä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisiin ja eläimiin. Ihminen voi altistua niille hengitysilman, ruoan tai ihokontaktin välityksellä. Homeista ei kuitenkaan ole pelkästään pahaa sanottavaa, sillä joillakin homeilla on hyvin hyödyllisiä ominaisuuksia.

Home ystävänä

Tiedemies Alexander Fleming havaitsi sattumalta vuonna 1928, että vihreä home pystyy tappamaan bakteereja. Tämä bakteereja tuhoava home, jolle annettiin myöhemmin nimeksi Penicillium notatum, oli vaaraton ihmisille ja eläimille. Tämän havainnon ansiosta kehitettiin penisilliini, jota on sanottu ”nykylääketieteen merkittävimmäksi hengenpelastajaksi”. Fleming ja kaksi hänen tutkijatoveriaan, Howard Florey ja Ernst Chain, saivat työstään vuonna 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon. Sittemmin homeista on saatu lääkkeitä esimerkiksi verihyytymien, migreenin ja Parkinsonin taudin hoitoon.

Homeet hivelevät myös makunystyröitä. Ajatellaanpa esimerkiksi juustoja. Kuinkahan moni tietää, että Brien, Camembertin, tanskalaisen Danablun, Gorgonzolan, Roquefortin ja Stiltonin omaperäinen maku on eräiden pensselihomeiden ansiota? Homeet näyttelevät tärkeää osaa myös salamin, soijakastikkeen ja oluen valmistuksessa.

Sama pitää paikkansa viinistä. Kun tietynlaisten rypäleiden pinnalla kasvaa sopiva määrä jalohometta (Botrytis cinerea) ja rypäleet korjataan oikeaan aikaan, niistä voidaan valmistaa erinomaisia jälkiruokaviinejä. Jalohomeen vaikutuksesta rypäleissä oleva sokeri tiivistyy, mikä parantaa rypäleiden makua. Viinikellarissa maun viimeistelee Cladosporium cellare -home. Unkarilaiset viininviljelijät sanovatkin: ”Missä on jalohometta, siellä on hyvälaatuista viiniä.”

Homeesta tulee vihollinen

Homeiden vahingollisistakin ominaisuuksista on pitkä kokemus. Assyrialaiset harjoittivat 500-luvulla eaa. eräänlaista biologista sodankäyntiä, kun he myrkyttivät Claviceps purpurea -homeella vihollistensa kaivoja. Keskiajalla samainen home, jota muodostuu toisinaan rukiin pinnalle, aiheutti monille ihmisille epileptisiä kohtauksia, polttavaa tunnetta sisuksissa, kuolioita ja hallusinaatioita. Tälle sairaudelle, jota nykyään sanotaan torajyvämyrkytykseksi, annettiin nimeksi Antoniuksen tuli, koska monet uhrit tekivät pyhiinvaellusmatkan ihmeparannuksen toivossa ”pyhän” Antoniuksen pyhäinjäännösten luo.

 Voimakkain syöpää aiheuttava aine on aflatoksiini, homeiden tuottama myrkky. Eräässä Aasian maassa se tappaa vuosittain 20 000 ihmistä. Tätä kuolettavaa yhdistettä on käytetty nykyaikaisessa biologisessa sodankäynnissä.

Kun jokapäiväisessä elämässä altistuu tavallisille homeille, oireet ovat kuitenkin lähinnä kiusallisia eivätkä mikään vakava terveysuhka. ”Useimmat homeet eivät ole vaarallisia, vaikka nenä voikin ne haistaa”, sanotaan UC Berkeley Wellness Letter -julkaisussa. Yleensä homeet vaikuttavat haitallisesti niihin, joilla on keuhkosairaus – esimerkiksi astma – allergia, kemikaaliyliherkkyys tai heikentynyt immuunijärjestelmä, sekä maanviljelijöihin, jotka altistuvat suurille homeitiömäärille. Homeitiöille voivat olla herkempiä myös pienet lapset ja vanhukset.

Kalifornian terveysviranomaiset sanovat, että homeet voivat aiheuttaa hengityselinvaivoja (esimerkiksi vinkuvaa hengitystä, hengitysvaikeuksia ja hengenahdistusta), nenäontelon ja nenän sivuonteloiden tukkoisuutta, silmien ärsytystä (silmät kirveltävät, vetistävät tai punoittavat), kuivaa yskää, nenän ja kurkun ärsytystä sekä erilaisia iho-oireita.

Rakennusten homeongelmat

Joissakin maissa on tavanomaista, että kouluja suljetaan ja että ihmiset muuttavat pois kodeistaan tai toimistorakennuksista homevaurioiden korjaamisen takia. Vuoden 2002 alkupuolella Tukholman vasta avattu nykytaiteen museo täytyi sulkea homeongelman vuoksi. Korjaustyöt maksoivat noin neljä miljoonaa euroa. Miksi ongelma on yleistynyt viime aikoina?

Syitä on lähinnä kaksi: rakennusten materiaalit ja tekotapa. Rakentamisessa on käytetty viime aikoina materiaaleja, jotka ovat alttiimpia homeelle. Esimerkiksi voidaan ottaa kipsilevy. Siinä on kipsinen ydin, jonka molemmilla puolilla on kartonkipinnat. Ytimeen voi kerääntyä kosteutta. Jos siinä on kosteutta pitkään, homeitiöt voivat itää ja kasvaa, koska ne voivat käyttää ravinnokseen kartonkia.

Talot rakennetaan nykyään myös eri lailla. Rakennukset eivät olleet ennen 1970-lukua niin tiiviitä eivätkä niin hyvin eristettyjä kuin siitä eteenpäin. Muutokset johtuivat siitä, että energiaa haluttiin säästää estämällä lämpöä karkaamasta ulos tai pääsemästä sisään ja vähentämällä ilman virtausta. Kun siis vettä pääsee sisään, se jää sinne pitemmäksi aikaa, mikä lisää homeen kasvua. Onko tähän ongelmaan ratkaisua?

Tehokkain tapa ratkaista homeongelma tai ainakin pienentää sitä on pitää huolta siitä, että paikat ovat puhtaita ja kuivia ja että ilmankosteus pysyy pienenä. Jos johonkin kohtaan kertyy kosteutta, se pitää heti saada kuivaksi, ja sitten on tehtävä tarvittavat muutokset tai korjaukset, jotta vettä ei kertyisi uudestaan. On esimerkiksi tärkeää huolehtia siitä, että katto ja räystäskourut ovat puhtaat ja hyvässä kunnossa. On myös hyvä varmistaa, että maa viettää talosta poispäin, jotta perustuksen ympärille ei kertyisi vettä.

”Jos kosteus pysyy aisoissa, homekin pysyy aisoissa”, sanoo muuan asiantuntija. Homeen ei-toivotuilta puolilta voi välttyä yksinkertaisten keinojen avulla. Hometta voitaisiin jossain mielessä rinnastaa tuleen. Siitä voi olla haittaa, mutta myös paljon hyötyä. Kaikki riippuu siitä, miten sitä käytetään ja miten hyvin se pidetään kurissa. Tietysti meillä on vielä paljon opittavaa homeista. Meille voi kuitenkin vain olla etua siitä, että hankimme tietoa Jumalan hämmästyttävistä luomisteoista.

[Tekstiruutu/Kuva s. 14, 15]

HOME RAAMATUN AIKOINA?

Raamatussa puhutaan ”spitaalista”, joka voi ”tarttua johonkin taloon” eli itse rakennukseen (3. Mooseksen kirja 14:34–48). On esitetty, että tämä ”spitaali”, josta käytetään myös nimitystä ”pahanlaatuinen spitaali”, oli jonkinlaista ruostetta tai hometta, mutta tästä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Jumalan laissa käskettiin talonomistajia poistamaan ”tartunnan” saaneet kivet, kaapimaan talo puhtaaksi sisäpuolelta ja viemään epäilyttävä aines kaupungin ulkopuolelle ”epäpuhtaaseen paikkaan”. Jos talo sai uuden ”tartunnan”, koko talo piti julistaa epäpuhtaaksi, minkä jälkeen se purettiin ja hävitettiin. Nämä Jehovan yksityiskohtaiset ohjeet osoittivat, että hän rakasti syvästi kansaansa ja oli kiinnostunut heidän fyysisestä hyvinvoinnistaan.

[Kuva s. 13]

Homeista on valmistettu lääkkeitä, jotka ovat pelastaneet monta ihmishenkeä

[Kuva s. 15]

Kipsilevy ja muovitapetti voivat kerätä kosteutta, mikä edistää homeen kasvua