Siellä ne menevät!

KIRPEÄ syksyinen päivä alkoi hämärtyä illaksi. Levollisen hiljaisuuden katkaisi pian hanhien äänekäs kaakatus. Siinä samassa parvi ilmestyi suoraan yläpuolelleni; parisenkymmentä hanhea lensi elegantein, voimakkain siiveniskuin suuressa auramuodostelmassa. Yksi hanhista kaarsi viehkeästi vasemmalle ja siirtyi taaimmaiseksi. Mahtava näky herätti uteliaisuuteni. Miksi hanhet lentävät muodostelmassa, ja mihin ne menevät?

Hanhet ovat vesilintuja ja ankkojen ja joutsenten lähisukulaisia. Maailmassa on nelisenkymmentä hanhilajia, ja eniten hanhia on Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajeista tunnetuimpia on kanadanhanhi, ja sen tunnusomaisia piirteitä ovat pitkä tumma kaula ja leuan alta poskille kulkeva valkoinen laikku. Kanadanhanhen suurikokoiseen alalajiin kuuluva uros voi painaa kahdeksan kiloa, ja sen siipien kärkiväli voi olla kaksi metriä. Tämä hanhi viettää kesänsä niinkin pohjoisessa kuin Alaskassa ja Pohjois-Kanadassa ja muuttaa sitten talvikuukausiksi etelään aina Meksikoon saakka.

Hanhet ajoittavat muuttonsa tarkkaan. Jos ne tulevat pohjoiseen liian aikaisin, vedet ovat vielä jäässä ja kasvillisuutta on niukalti. Siksi kanadanhanhilla on tapana edetä kohti pohjoista samassa tahdissa kevään kanssa. Saavuttuaan  määränpäähänsä ne muodostavat pareja, joista kukin asettuu omalle pesimäalueelleen.

Lentäessään aurassa hanhet näkevät toisensa ja pystyvät reagoimaan nopeasti, kun edessä oleva lintu muuttaa suuntaa, nopeutta tai korkeutta. Lisäksi jotkut asiantuntijat uskovat, että etummaisina lentävien hanhien synnyttämä ilmavirta vähentää tuulenpyörteitä ja helpottaa siten muiden matkantekoa. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että muuttomatkalla olevassa hanhiparvessa on tavallisesti lukuisia perhekuntia ja että aikuiset linnut vuorottelevat auran kärjessä.

Kanadanhanhet käyttävät usein samaa pesäpaikkaa vuodesta toiseen. Pesä on yleensä rakennettu yksinkertaisista aineksista, kuten tikuista, ruohosta ja sammalesta. Hanhet ovat yksiavioisia, eli puolisot pysyvät yhdessä koko ikänsä. Jos toinen kuolee, toinen saattaa ottaa uuden puolison, mutta yleensä se elelee yksikseen.

Naaras munii 4–8 munaa, joita se hautoo suunnilleen 28 päivää. Vanhemmat suojelevat pesäänsä ja perhettään kiihkeästi. Vaaran uhatessa ne käyttäytyvät melkoisen aggressiivisesti, ja saalistajat saavat osansa niiden voimakkaiden siipien iskuista.

Poikaset alkavat ilmoitella olemassaolostaan jo ennen kuoriutumista. Niiden piipityksestä voi heijastua niin tyytyväisyys kuin hätäkin. Aikuisetkin viestivät monenlaisin huudoin sekä keskenään että poikastensa kanssa. Tutkijat ovat havainneet, että kanadanhanhella on repertoaarissaan ainakin 13 erilaista huutoa.

Hanhet ovat selvästikin ”vaistonvaraisesti viisaita” (Sananlaskut 30:24). Kaikki kunnia tästä kuuluu tietysti kaiken Tekijälle, Jehova Jumalalle, jonka luomuksia myös taivaan siivekkäät olennot ovat (Psalmit 104:24).

[Tekstiruutu/Kuvat s. 17]

Tiedätkö?

● Hanhenpoikaset vanhempineen jättävät pesän heti poikasten kuoriuduttua. Tavallisesti perhe kuitenkin pysyttelee yhdessä.

● Tiibetinhanhen sanotaan lentävän muuttomatkallaan lähes yhdeksän kilometrin korkuisen Mount Everestin yli.

● Jotkin hanhilajit voivat lentää jopa yli 1 500 kilometriä pysähtymättä välillä lepäämään.

● Kun hanhet lentävät muodostelmassa, niiden siiveniskut ovat harvemmat ja sydämen lyöntitiheys on pienempi kuin samaa vauhtia lentävällä yksinäisellä hanhella.

[Lähdemerkintä]

Ylhäällä vasemmalla: U.S. Fish & Wildlife Service, Washington, D.C./Duane C. Anderson

[Kuvan lähdemerkintä s. 16]

Lentävät hanhet: © Tom Brakefield/CORBIS