Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Alhambra – Granadan islamilainen jalokivi

Alhambra – Granadan islamilainen jalokivi

Alhambra – Granadan islamilainen jalokivi

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ESPANJASTA

”Miten paljon tähän romanttiseen rakennusryhmään liittyykään tarinoita ja perimätietoa, totta ja tarunomaista, kuinka monia sekä espanjalaisia että arabialaisia lauluja ja romansseja rakkaudesta, sodasta ja ritarillisuudesta!” (1800-LUVUN AMERIKKALAINEN KIRJAILIJA WASHINGTON IRVING)

NÄIDEN sanojen innoituksen lähteenä oli tarunomainen Alhambran palatsi Granadan kaupungissa Espanjassa. Se on palanen Arabiaa ja Persiaa Euroopan eteläreunalla. Tuon poikkeuksellisen kauniin linnoituksen rakensivat islaminuskoiset maurit, jotka vaikuttivat Espanjassa useita vuosisatoja. *

Arabiemiiri Zawí ben Zirí perusti itsenäisen Granadan kuningaskunnan 1000-luvulla. Se kesti viitisensataa vuotta ja nousi tuona aikana taiteelliseen ja kulttuuriseen kukoistukseen, ennen kuin katolinen hallitsijapari Ferdinand ja Isabella kukistivat muslimihallinnon Espanjassa vuonna 1492.

Maurilainen Granada koki huippukautensa sen jälkeen, kun kristikunnan armeijat valloittivat Córdoban vuonna 1236. Granadasta tuli islamilaisen Espanjan pääkaupunki, ja toisiaan seuraavat hallitsijat rakensivat sinne palatsikompleksin, jonka veroista Eurooppa ei ollut ennen nähnyt: Alhambran. Eräs haltioitunut kirjoittaja kuvaili sitä ”maailman – – ihmeellisimmäksi rakennukseksi”.

Alhambran ympäristö on yhtä majesteettinen kuin kompleksi itsekin. Sen taustalla kohoavat valtavina kulisseina Sierra Nevadan lumihuippuiset vuoret lähes 3500 metrin korkeuteen. Linnoitus itse seisoo pitkällä, puuston peittämällä Sabika-kukkulalla 150 metriä kaupungin yläpuolella. 1300-luvulla eläneen runoilijan Ibn Zamrakin mukaan kukkula katselee Granadaa kuin rakastunut mies vaimoaan.

Kaupunki kaupungissa

Nimi Alhambra tulee ’punaista’ merkitsevästä arabian sanasta, ja se viitannee maurien rakentamien tiilisten ulkomuurien väriin. Toiset taas pitävät enemmän arabihistorioitsijoiden selityksestä, jonka mukaan Alhambra rakennettiin soihtujen valossa. Heidän mukaansa muurit näyttivät tuossa yövalaistuksessa punertavilta.

Alhambra on paljon enemmän kuin palatsi. Sitä voisi kuvailla kaupungiksi Granadan kaupungissa. Suojassa valtavien vallien takana on puutarhoja, paviljonkeja, palatsikompleksi, Alcazaba (linnoitus) ja jopa pieni medina eli kaupunki. Maurien arkkitehtuuri ja linnan myöhemmät laajennokset muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa arabien siro, runsaasti yksityiskohtia sisältävä taide yhdistyy eurooppalaisen renessanssin koruttomampiin, hillittyihin linjoihin.

Kauniit yksityiskohdat on valmistettu menetelmällä, jonka tunsivat maurien lisäksi myös antiikin kreikkalaiset. Siinä kiveen luodaan ensin harmonisia, sopusuhtaisia ja yksinkertaisia muotoja ottaen huomioon kiven väri ja koostumus. Sitten nuo hienostuneet rakenteet koristellaan. Erään asiantuntijan sanoin ”maurit sovelsivat poikkeuksetta arkkitehtien tärkeintä periaatetta: on koristeltava rakennus eikä koskaan rakennettava koristeita”.

Tutkimusretki Alhambrassa

Alhambraan astutaan hevosenkengän muotoisen suuren kaariholvin alta, jota kutsutaan Oikeudenmukaisuuden portiksi. Nimi viittaa tuomioistuimeen, joka kokoontui sen holvissa muslimivallan aikana ja käsitteli vähäisempiä kanteita sitä mukaa kuin niitä esitettiin. Lähi-idässä oli normaali käytäntö jakaa oikeutta kaupunginporteilla, ja tapa mainitaan Raamatussakin. *

Alhambralle kuten muillekin arabipalatseille tyypillinen siro, yksityiskohtainen koristelu on stukkotyötä. Laastimaisesta kalkki-kipsiseoksesta muotoiltiin pitsimäisiä koristekuvioita, jotka toistuvat yhä uudelleen. Jotkin holvit on koristeltu symmetrisesti ryhmitetyillä syvennyksillä, stalaktiiteilla. Toinen koristetyyppi ovat monimutkaisiksi geometrisiksi kuvioiksi sommitellut lasitetut keramiikkalaatat, joiden arabialainen nimitys on zillij. Ne koristavat seinien alaosaa värikkäinä pintoina ja luovat täydellisen vastakohdan yläpuolella olevien stukkotöiden hillitylle värille.

Sisäpihoista huomattavimpia on Leijonapiha, jota on sanottu Espanjan arvokkaimmaksi näytteeksi arabialaisesta taiteesta. Eräässä paikallisessa opaskirjassa selitetään: ”Aidossa taideteoksessa on jotain, mitä on mahdotonta jäljitellä tai kopioida. – – Tällainen tunne herää tällä granadalaisella pihalla.” Täydellisen sopusuhtaiset kaarikäytävät ja sirot pylväät ympäröivät suihkukaivoa, joka lepää 12 marmorileijonan päällä. Piha on Espanjan kuvatuimpia kohteita.

Virkistävät puutarhat

Alhambrassa on myös lumoavan kauniita puutarhoja, suihkukaivoja ja vesialtaita. * Enrique Sordo sanoo kirjassaan Moorish Spain: ”Arabialainen puutarha on esimakua paratiisista.” Islamilaisuuden vaikutus näkyy kaikkialla. Espanjalainen García Gómez on kirjoittanut: ”Muslimien paratiisia kuvaillaan Koraanissa yksityiskohtaisesti reheväksi puutarhaksi, – – joka saa vetensä ihastuttavista puroista.” Alhambrassa vettä on käytetty säästelemättä; se oli erämaan paahtavaan kuumuuteen tottuneelle kansalle ylellisyyttä. Puutarhan suunnittelijat oivalsivat, että vesi voisi viilentää ilmaa ja ilahduttaa korvaa rauhoittavalla solinallaan. Nelikulmaiset altaat heijastavat taivaan kirkkautta ja tuovat pihoille avaruuden ja valon tuntua.

Viereisellä kukkulalla Cerro del Solilla on Generalife *, suojaisa maurilainen huvila puutarhoineen. Se on hieno näyte arabien maisemasuunnittelusta, ja sen puutarha lasketaan kuuluvaksi maailman kauneimpiin. Aiemmin sinne pääsi Alhambrasta suoraan siltaa pitkin, ja se lienee ollut paikka, jonne Granadan hallitsijat vetäytyivät lepäämään. Yksi pihoista johtaa Vesiportaille, missä kävijä voi antaa valon, värien ja lukemattomien eri tuoksujen täyttää aistit.

Maurin huokaus

Kun Granadan viimeinen maurilaiskuningas Boabdil (Muhammed XI) luovutti kaupungin Ferdinandille ja Isabellalle, hänen oli perheineen lähdettävä maasta. Tarina kertoo, että kaupungin ulkopuolella he pysähtyivät korkealla paikalla, joka nykyään tunnetaan nimellä El Suspiro del Moro eli Maurin huokaus. Kun he viimeisen kerran antoivat katseensa viipyä loisteliaassa punaisessa palatsissaan, Boabdilin äiti tokaisi pojalleen: ”Itke nyt kuin nainen sitä, mitä et kyennyt puolustamaan kuin mies.”

Jotkut niistä kolmesta miljoonasta turistista, jotka Alhambrassa käyvät vuosittain, nousevat tuolle samalle paikalle. Sieltä heidän eteensä levittäytyy sama näkymä kuin aikoinaan Boabdilille: Granadan kaupunki ja sen yläpuolella arabilinna kuin jalokivi kruunussa. Jos joskus matkustat Granadaan, sinäkin voit ymmärtää sen viimeisen maurilaiskuninkaan surumielisyyden.

[Alaviitteet]

^ kpl 4 Arabi- ja berberijoukot tunkeutuivat Espanjaan vuonna 711, ja seitsemässä vuodessa suurin osa niemimaasta oli muslimien hallinnassa. Kahdensadan vuoden kuluessa Córdobasta tuli Euroopan suurin ja todennäköisesti myös sivistynein ja hienostunein kaupunki.

^ kpl 13 Jumala esimerkiksi käski Moosesta: ”Sinun tulee asettaa itsellesi tuomareita ja päällysmiehiä kaikkien porttiesi sisäpuolelle, – – ja heidän on tuomittava kansaa vanhurskaalla tuomiolla.” (5. Mooseksen kirja 16:18.)

^ kpl 17 Arabit rakensivat kaikkialle Välimeren ympärille puutarhoja, joissa oli vaikutteita persialaisista ja bysanttilaisista puutarhoista.

^ kpl 18 Nimi juontuu arabian sanasta ”Jennat-al-Arif”, joka toisinaan käännetään ”korkealla sijaitseviksi puutarhoiksi”, joskin nimen todennäköisempi merkitys on ’arkkitehdin puutarha’.

[Kuva s. 15]

Alcazaba-linnoitus

[Kuva s. 16]

Leijonapiha

[Kuva s. 16, 17]

Generalifen puutarha

[Kuva s. 17]

Vesiportaat

[Kuvien lähdemerkintä s. 14]

Reunakoristeet: EclectiCollections

[Kuvien lähdemerkintä s. 15]

Kaikki kuvat ylintä lukuun ottamatta: Recinto Monumental de la Alhambra y Generalife

[Kuvien lähdemerkintä s. 16]

Kaikki kuvat: Recinto Monumental de la Alhambra y Generalife

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

Yllä olevat kuvat: Recinto Monumental de la Alhambra y Generalife; alakuva: J. A. Fernández/San Marcos