Raamatun näkökanta

Onko olemassa vain yksi tosi Jumala?

MOLEK, Astoret, Baal, Dagon, Merodak, Zeus, Hermes ja Artemis ovat jumalia ja jumalattaria, jotka mainitaan nimeltä Raamatussa (3. Mooseksen kirja 18:21; Tuomarit 2:13; 16:23; Jeremia 50:2; Apostolien teot 14:12; 19:24). Silti ainoastaan Jehovaa sanotaan siinä Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi. Voittolaulussa, jota Israelin kansa lauloi Mooseksen johdolla, sanottiin: ”Kuka jumalten joukossa on sinun kaltaisesi, oi Jehova?” (2. Mooseksen kirja 15:11.)

Raamattu asettaa Jehovan selvästi kaikkien muiden jumalten yläpuolelle. Mikä osa noilla vähäisemmillä jumalilla sitten on? Ovatko ne lukemattomat jumalat, joita aikojen saatossa on palvottu, todellisia jumaluuksia Kaikkivaltiaan Jumalan Jehovan alaisuudessa?

Mielikuvituksen tuotetta

Raamattu osoittaa, että Jehova on ainoa tosi Jumala (Psalmit 83:18; Johannes 17:3). Profeetta Jesaja kirjoitti muistiin Jumalan omat sanat: ”Ennen minua ei ollut muodostettu yhtään Jumalaa, eikä minun jälkeeni edelleenkään ole ollut ketään. Minä – minä olen Jehova, eikä minun lisäkseni ole ketään pelastajaa.” (Jesaja 43:10, 11.)

Muut jumalat eivät ole pelkästään vähäisempiä Jehovaan verrattuina, vaan useimpia niistä ei ole edes olemassa. Ne ovat vain ja ainoastaan ihmisen mielikuvituksen tuotetta. Raamattu sanoo, että ne ovat ”ihmiskätten tuotetta, – – jotka eivät voi nähdä eivätkä kuulla eivätkä syödä eivätkä haistaa” (5. Mooseksen kirja 4:28). Raamattu opettaa selvästi, että Jehova on ainoa tosi Jumala.

Raamattu varoittaakin vakavasti palvomasta mitään muuta jumaluutta kuin Jehovaa. Esimerkiksi Moosekselle annetuista kymmenestä käskystä ensimmäinen kielsi muinaista Israelia palvomasta mitään muuta jumalaa (2. Mooseksen kirja 20:3). Miksi tällainen käsky?

Sellaisen jumalan palvova kunnioittaminen, jota ei ole edes olemassa, on ensiksikin suuri loukkaus Luojaa kohtaan. Väärien jumalien palvojia kuvaillaan Raamatussa seuraavasti: ”[He] vaihtoivat Jumalan totuuden valheeseen ja osoittivat uskonnollista kunnioitusta ja suorittivat pyhää palvelusta luodulle ennemmin kuin Luojalle.” (Roomalaisille 1:25.) Näitä kuvitteellisia jumalia edustavat usein jumalankuvat, jotka on tehty metallista, puusta tai jostain muusta luonnonaineesta. Monet jumaluudet yhdistetään tiettyihin luonnonvoimiin, kuten ukkoseen, meriin tai tuuleen. On varmastikin räikeän epäkunnioittavaa Kaikkivaltiasta Jumalaa kohtaan palvoa valejumalia.

Väärät jumalat ja niiden kuvat ovat Luojan silmissä vastenmielisiä. Hän ilmaisee kuitenkin paheksuntansa ensi sijassa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat valmistaneet nuo väärät jumalat. Jumalan näkemys käy painokkaasti ilmi seuraavista sanoista: ”Kansakuntien epäjumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä. Suu niillä on, mutta mitään ne eivät voi puhua, silmät niillä on, mutta mitään ne eivät voi nähdä. Korvat niillä on, mutta ne eivät  voi kääntää korvaansa minkään puoleen. Sitä paitsi niiden suussa ei ole henkeä. Niiden tekijöistä tulee niiden kaltaisia, jokaisesta, joka luottaa niihin.” (Psalmit 135:15–18.)

Väärien jumalien palvontaa koskevaan Raamatun vakavaan varoitukseen on toinenkin syy: niiden palvominen olisi suurta ajan ja voimavarojen tuhlausta. Profeetta Jesaja totesi sattuvasti: ”Kuka on muovannut jumalan tai tehnyt pelkän valetun kuvan? Se on ollut täysin hyödytöntä.” (Jesaja 44:10.) Raamattu sanoo myös, että ”kaikki kansojen jumalat ovat arvottomia jumalia” (Psalmit 96:5). Väärät jumalat eivät ole mitään, ja olemattoman palvominen on yhtä tyhjän kanssa.

Jeesus, enkelit ja Paholainen

Joskus Raamatussa puhutaan todellisista persoonista jumalina. Mutta kun noita kohtia tutkitaan huolellisesti, käy ilmi, että sanalla ”jumala” ei tarkoiteta niissä jumaluutta. Raamatun alkukielissä ”jumalaa” vastaava sana tarkoitti myös joko mahtavaa persoonaa tai yksilöä, joka on olemukseltaan samanlainen kuin Jumala tai on läheisissä tekemisissä Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa.

Joissakin jakeissa puhutaan esimerkiksi Jeesuksesta Kristuksesta jumalana (Jesaja 9:6, 7; Johannes 1:1, 18). Tuleeko Jeesusta siis palvoa? Hän itse sanoi: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun on palvottava, ja yksin hänelle sinun on suoritettava pyhää palvelusta.” (Luukas 4:8.) Vaikka Jeesus on voimaltaan mahtava ja olemukseltaan Jumalan kaltainen, Raamattu ei selvästikään esitä häntä palvottavana kohteena.

Enkeleitäkin kuvaillaan ”jumalankaltaisiksi” (Psalmit 8:5; Heprealaisille 2:7). Raamattu ei kuitenkaan missään kohdassa kehota ihmisiä osoittamaan heille palvovaa kunnioitusta. Eräässä tilanteessa enkelin läsnäolo teki iäkkääseen apostoli Johannekseen niin voimakkaan vaikutuksen, että hän kumartui palvomaan häntä. Silloin enkeli sanoi: ”Varo! Älä tee sitä! – – Palvo Jumalaa.” (Ilmestys 19:10.)

Apostoli Paavali sanoi Paholaista ”tämän asiainjärjestelmän jumalaksi” (2. Korinttilaisille 4:4). Paholainen on ”tämän maailman hallitsijana” pyrkinyt edistämään lukemattomien väärien jumalien palvontaa (Johannes 12:31). Kaikenlainen ihmistekoisten jumalten palvominen on siis pohjimmiltaan Saatanalle osoitettua palvontaa. Hän ei kuitenkaan ole palvontamme arvoinen. Hän on omatekoinen hallitsija, vallananastaja. Hänet samoin kuin kaikki väärä palvonta hävitetään aikanaan. Siitä eteenpäin kautta ikuisuuden kaikki älylliset luomukset tunnustavat, että Jehova on elävä Jumala ja ainoa tosi Jumala (Jeremia 10:10).

OLETKO MIETTINYT?

▪ Mitä Raamattu opettaa epäjumalten palvonnasta? (Psalmit 135:15–18)

▪ Tulisiko Jeesusta ja enkeleitä palvoa jumalina? (Luukas 4:8)

▪ Kuka on ainoa tosi Jumala? (Johannes 17:3)

[Kuvat s. 28, 29]

Kuvat vasemmalta oikealle: Maria, Italia; mayojen maissin jumala, Meksiko ja Keski-Amerikka; Astoret, Kanaan; fetissi, Sierra Leone; Buddha, Japani; Chicomecóatl, Meksikon asteekit; Horus-haukka, Egypti; Zeus, Kreikka

[Lähdemerkintä]

Maissin jumala, Horus-haukka ja Zeus: kuvat otettu British Museumin luvalla