Tosi rakkautta vaikea löytää

Neuvonantajista ei ole pulaa, kun puhutaan romanttisesta rakkaudesta. Opastusta tarjoavat erilaiset terapeutit ja kouluttajat, ja aihetta käsitellään usein television keskusteluohjelmissa.

INTERNETISSÄ on lukuisia sivustoja, joiden tekijät väittävät tietävänsä, miten rakkaus voidaan löytää. He lupaavat paljastaa ”jännittäviä, uskomattomia salaisuuksia”, ja tietolähteinä käytetään monenlaisia ”parisuhde-eksperttejä” ja ”rakkaustohtoreita” psykoterapeuttien, psykologien ja astrologien ohella.

Rakkaus myös myy hyvin. Sitä käsitellään kirjoissa ja lehdissä, ja joskus niissä luvataan suuria. Esimerkiksi eräs kirja väittää kertovansa, ”miten voit saada kenet tahansa rakastumaan sinuun”. Toinen tarjoutuu opettamaan, miten voi löytää ”täydellisen partnerin yhdessä ainoassa kuukaudessa”. Tuntuuko kuukausi liian pitkältä? Silloin voi lukea kirjan, joka paljastaa, miten ikuisen rakkauden sytyttämiseen menee ”korkeintaan 90 minuuttia”.

Neuvoista saa usein maksaa pitkän pennin. Monet maksavat vielä kaksinkertaisen hinnan. Ensin he maksavat neuvoista rahalla, ja jos ne sitten osoittautuvat huonoiksi, kuten usein käy, he maksavat tunne-elämän puolella, kun asiat eivät sujukaan odotusten mukaisesti.

On kuitenkin olemassa yksi lähde, jonka neuvot eivät koskaan petä. Se käsittelee rakkautta rehellisesti esittämättä mielikuvituksellisia väitteitä tai katteettomia lupauksia. Sen neuvot eivät ole miltään osin vanhentuneet, vaikka ne esitettiin jo kauan sitten. Ne heijastavat verratonta viisautta ja rakkautta. Ehkä sinulla jo on tämä ainutlaatuinen lahja: Raamattu. Olipa elämäntilanteemme tai taustamme millainen tahansa, Raamattu opettaa meille sen, mitä meidän on tarpeen tietää rakkaudesta. Ja sen neuvot ovat ilmaisia.

Voimmeko Raamatun avulla saada hyvät suhteet  kaikkiin ihmisiin? Emme, sillä jotkut eivät lämpene ystävyydellemme, yritimmepä kuinka paljon tahansa. Eikä aitoa rakkautta voi herättää väkisin (Laulujen laulu 8:4). Mutta kun noudatamme Raamatun ohjausta, meillä on paremmat mahdollisuudet saada läheisiä ihmissuhteita, vaikka niiden luominen saattaa vaatia aikaa ja vaivannäköä. Tätä rakkauden puolta käsitellään seuraavassa kirjoituksessa, mutta nyt katsomme ensin, miksi tosi rakkautta on yhä vaikeampi löytää nykyään.

”Rakkaus kylmenee”

”Asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa suuressa profetiassaan Jeesus kertoi ennalta meidän aikamme olosuhteista ja suuntauksista. Hän sanoi, että maailmassa olisi paljon laittomuutta ja sotia – jotain aivan muuta kuin rakkautta. Hän jatkoi, että ”monet – – kavaltavat toisensa ja vihaavat toisiaan” ja että ”useimpien rakkaus kylmenee”. (Matteus 24:3–12.) Eikö maailma olekin tullut kylmemmäksi ja aito rakkaus harvinaisemmaksi jopa perheiden keskuudessa?

Tämän lisäksi apostoli Paavali esitti ”viimeisten päivien” ihmisistä eräänlaisen sosiaalisen profiilin – läpileikkauksen heidän keskeisistä ominaisuuksistaan. Hän kirjoitti: ”Ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia.” (2. Timoteukselle 3:1–4.) Nämä piirteet ovat nykyään monissa maissa hyvin yleisiä.

Tunnetko sinä vetoa ylpeisiin tai kiittämättömiin ihmisiin? Viihdytkö niiden seurassa, jotka ovat uskottomia tai jotka panettelevat sinua tai kavaltavat tai pettävät sinut? Haluatko ystävystyä sellaisten kanssa, jotka rakastavat itseään, rahaa tai nautintoja? Itsekeskeiset ihmiset antavat ahneuden ja omien halujensa sanella, millaiset suhteet heillä on toisiin, ja siksi heidän kiinnostuksensa toisia kohtaan on todennäköisesti itsekästä. Raamattu antaa viisaan neuvon: ”Näistä käänny pois.” (2. Timoteukselle 3:5.)

Viimeisinä päivinä elävistä ihmisistä sanottiin myös, että he olisivat ”vailla luonnollista kiintymystä” tai, kuten eräässä toisessa käännöksessä sanotaan, he ”eivät tunne normaalia kiintymystä perhettään kohtaan”. Yhä useammat lapset joutuvat elämään tällaisessa kodissa. Heidän tietonsa rakkaudesta ovat monesti peräisin mediasta. Mutta antaako media rakkaudesta oikean kuvan, jonka pohjalta voimme luoda parempia ihmissuhteita?

Haavekuvia vai tosi rakkautta?

Media vaikuttaa jossain määrin useimpiin meistä. Eräs tutkija kirjoittaa: ”Meitä ympäröivät pienestä pitäen seksiin, rakkauteen ja romantiikkaan liittyvät haaveelliset tarinat ja syvään juurtuneet stereotypiat, joita populaarikulttuuri tarjoaa elokuvien ja television, kirjojen ja lehtien, radion ja musiikkiäänitteiden, mainosten ja jopa uutisten välityksellä.” Hän jatkaa: ”Massamedia kuvaa seksiä,  rakkautta ja romantiikkaa yleensä tavalla, joka luo tai vahvistaa epärealistisia odotuksia, eivätkä useimmat meistä pysty täysin sivuuttamaan niitä. Ne tekevät meistä tyytymättömiä todellisiin kumppaneihimme ja itseemme.” (Sex, Love, & Romance in the Mass Media.)

Kirjat, elokuvat ja laulut eivät tavallisesti anna rakkaudesta oikeaa kuvaa. Niiden tarkoitushan on ensisijaisesti viihdyttää, ei opettaa. Siksi kirjoittajat tehtailevat jos jonkinlaisia mielikuvituksellisia romanttisia tarinoita, jotka myyvät hyvin. Valitettavasti on helppoa sekoittaa tällaiset kuvitelmat todellisuuteen. Kun sitten tosielämä onkin toisenlaista, ihmiset monesti pettyvät ihmissuhteissaan. Miten siis voimme erottaa haaveet todellisuudesta ja mediarakkauden aidosta rakkaudesta? Verrataanpa niitä keskenään.

Rakkausromaanit ja todellisuus

Rakkaustarinoista on monia muunnelmia kirjoissa, elokuvissa ja näytelmissä, mutta perusrakenteeltaan ne ovat melko samanlaisia. The Writer -lehti kirjoittaa: ”Suuri osa rakkausromaaneista noudattaa edelleen vakiintunutta kaavaa. Siihen on syynsä. Tarina, jossa poika tapaa tytön, menettää hänet ja saa hänet takaisin, on hyväksi havaittu, ja sillä riittää lukijoita, sijoitettiinpa se mihin miljööseen tai aikakauteen tahansa.” Eritelläänpä tätä suosittua juonikuviota hieman tarkemmin.

Poika tapaa tytön: komea prinssi kohtaa kauniin naisen, ja rakkaus syttyy. Muuan menestyskirjailija antaa seuraavan neuvon niille, jotka haluaisivat ryhtyä kirjoittamaan rakkausromaaneja: ”Lukijalle pitäisi olla selvää heti – – [pääparin] ensimmäisestä katsekontaktista asti, että nämä kaksi kuuluvat yhteen.”

Ajatus rakkaudesta ensi silmäyksellä perustuu siihen käsitykseen, että tosi rakkaus on pelkkä vastustamaton tunne, joka ottaa ihmisen valtaansa, kun hän tapaa sen oikean. Sellainen rakkaus vain sattuu kohdalle, eikä se vaadi työtä eikä toisen tuntemista. Aito rakkaus on kuitenkin paljon enemmän kuin tunne. Siihen kyllä liittyy tunteita, mutta pohjimmiltaan se on vahva side, johon sisältyy myös periaatteita ja arvoja. Se ei koskaan lakkaa kasvamasta, jos sitä vain ruokitaan ja vaalitaan oikein. (Kolossalaisille 3:14.)

Lisäksi tutustuminen toiseen ihmiseen vie oman aikansa. Olisi epärealistista uskoa, että täydellisen kumppanin voi tunnistaa ensi silmäyksellä, ja tavallisesti sellainen kuvitelma johtaa pettymykseen. Jos vielä nopeasti päätellään, että kyse on tosi rakkaudesta, päinvastaiseen vaihtoehtoon viittaavat todisteet saattavat jäädä huomaamatta. Sopivan puolison valintaan tarvitaan jotain muuta kuin voimakas intuitiivinen varmuus, joka syntyy rakastumisen huumassa. Ei siis ole syytä hätäillä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että huono puolison valinta voi vaikuttaa kielteisesti työkykyyn, henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja jopa elinajanodotteeseen.

Poika menettää tytön: Paha kreivi sieppaa kaunottaren ja pakenee linnasta. Prinssi aloittaa vaarallisen takaa-ajon saadakseen naisen takaisin. Amerikan rakkausromaanikirjailijoiden  liiton edustaja selittää: ”Rakkausromaanin pääjuonen täytyy seurata kahta henkilöä, jotka rakastuvat toisiinsa ja yrittävät sitten saada suhteen toimimaan.” Lähes poikkeuksetta se onnistuukin, ja sen tietävät myös lukijat. Vaikeudet syntyvät yleensä suhteen ulkopuolella, ja ne voitetaan.

Tosielämässä ongelmia aiheuttaa tavallisesti ulkopuolisen maailman lisäksi myös itse suhde. Vaikeudet saattavat liittyä rahaan, työhön, sukulaisiin tai ystäviin. Ongelmia syntyy myös silloin, kun toinen ei vastaa odotuksia. Rakkaustarinoissa henkilöiden puutteet ovat tavallisesti vähäpätöisiä, mutta tosielämässä voi olla toisin. Aito rakkaus ei myöskään kanna ihmistä vaivattomasti koetusten läpi eikä pyyhi pois mielipiteiden, taustojen, toiveiden tai luonteiden eroavuuksia. Rakkaus merkitsee pikemminkin yhteistyötä, nöyryyttä, lempeyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä – ominaisuuksia jotka eivät aina synny itsestään tai helposti (1. Korinttilaisille 13:4–7).

Poika saa tytön takaisin: Prinssi pelastaa kaunottaren ja rankaisee kreiviä. Pari menee naimisiin ja elää onnellisena elämänsä loppuun saakka. Eräs rakkausromaanien kustantaja neuvoo kirjailijoiksi aikovia: ”Onnellinen loppu on välttämätön. – – Lukijan täytyy saada nähdä, että pari saa toisensa ja on onnellinen.” Rakkausromaaneissa kuvaillaan harvoin elämää monen avioliittovuoden jälkeen. Vuosien varrella suhdetta saattavat koetella erimielisyydet ja lukemattomat muut haasteet ja vaikeudet. Kuten avioerotilastot osoittavat, monet liitot eivät kestä tuota koetta.

Romaaneissa rakastaminen on tosiaan suhteellisen helppoa, mutta tosielämässä rakkaus vaatii työtä. Se joka ymmärtää tämän eron, säästyy naiiveilta, epärealistisilta odotuksilta. Silloin välttyy myös sitoutumasta toiseen hätiköiden eikä tarvitse myöhemmin katua valintojaan. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan, miten voimme kasvattaa todellista, epäitsekästä rakkautta ja sellaisia ominaisuuksia, että meitä on helppo rakastaa.

[Huomioteksti s. 5]

Se joka rakastaa vain vähän, saa vain vähän vastarakkautta

[Huomioteksti s. 7]

Romaaneissa rakastaminen on suhteellisen helppoa, mutta tosielämässä rakkaus vaatii työtä

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Rakkausromaanien sankarit ja sankarittaret

Rakkausromaanit tuottavat Yhdysvalloissa vuosittain yli miljardi dollaria voittoa. Noin puolet siellä myytävistä pehmeäkantisista romaaneista on romantiikkaa. Amerikan rakkausromaanikirjailijoiden liiton kokoamien tilastotietojen mukaan lukijat – joista noin 90 prosenttia on naisia – odottavat sankarilta ennen kaikkea kolmea asiaa: että hän on lihaksikas, komea ja älykäs. Sankarittaren kolme suosituinta ominaisuutta ovat puolestaan älykkyys, luonteenlujuus ja viehättävä ulkonäkö.

[Kuvat s. 6, 7]

Media ei yleensä anna rakkaudesta oikeaa kuvaa