Kestääkö avioliitto myrskyn?

”Minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” (MATTEUS 19:6)

LUJATEKOISILTA näyttävät talot repeytyivät irti perustuksiltaan ja hajosivat kappaleiksi. Lukemattomien rakennusten laatu ja kestävyys joutuivat äärimmäiseen kokeeseen, kun hirmumyrskyt riepottelivat hiljattain laajoja alueita eri puolilla maapalloa.

Eräs toisenlainen myrsky aiheuttaa parhaillaan tuhoa vuosituhansia voimassa olleen avioliittoinstituution perustuksille ja rakenteille. ”Avioliitto on menettänyt keskeisen asemansa ihmisten sosiaalisessa ja yksityiselämässä”, kirjoittaa perhehistorian tuntija Stephanie Coontz.

Näetkö, miten tämä suuntaus vaikuttaa käytännössä? Onko avioliiton arvostus sinusta heikkenemässä yhteiskunnassa? Jos on, niin mistä se johtuu? Onko onnellinen avioliitto ylipäätään mahdollinen, ja voiko sen säilyttää sellaisena? Mietitäänpä ensinnäkin, mikä vaarantaa avioliiton.

Avioliitto myrskyn kourissa

Avioliiton kestävyys on joutunut koetukselle ihmiskunnan historian alusta saakka. Ensimmäisissä ihmisissä, Aadamissa ja Eevassa, kehittyi aikoinaan ominaisuuksia ja asenteita, joista nykyinen avioliiton kriisi juontaa juurensa. He tekivät syntiä, kun he antoivat periksi itsekkäille haluille, ja näin ”synti tuli maailmaan” (Roomalaisille 5:12). Raamatun historiallisen kertomuksen mukaan pian tämän jälkeen ihmisen ”sydämen ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat” (1. Mooseksen kirja 6:5).

Mikään ei ole juuri muuttunut sen koommin. Avioliittoa kalvavia taipumuksia on muun muassa se, että ihmiset pyrkivät pidäkkeettömästi tyydyttämään omia itsekkäitä halujaan. Itse avioliitto saattaa näyttää aikansa eläneeltä instituutiolta, jolla ei enää ole mahdollisuuksia tässä uuden moraalin lumoissa olevassa nykymaailmassa. Lisäksi avioerolait ovat lieventyneet, minkä johdosta siihen aiemmin liittynyt häpeän leima on haalistunut.

Ihmiset, jotka haluavat saada tuloksia nopeasti ja kokea mielihyvää viipymättä, eivät kärsimättömyydessään juuri vaivaudu miettimään eron seurauksia. Vapautta ja riippumattomuutta koskevien houkuttelevien lupausten häikäiseminä he uskovat, että onni alkaa avioeron jälkeen.

Toiset taas kääntyvät parisuhdeongelmien kurimuksessa terapeuttien ja perheneuvojien puoleen tai lukevat tällaisten auktoriteettien kirjoittamia kirjoja. Valitettavasti jotkut modernit ”asiantuntijat” ovat kuitenkin taitavampia avioliittojen hajottamisessa kuin niiden puolustamisessa. Kirjassa The Case for Marriage todetaan: ”Avioliitto on tavoiteltavana ihanteena kenties ensimmäistä kertaa historiassa jatkuvan ja yllättävän menestyksellisen hyökkäyksen kohteena. Toisinaan hyökkäys on suora ja ideologinen, ja sen  takana on ’asiantuntijoita’, joiden mielestä elinikäisen uskollisuuden vala on epärealistinen tai sortava.”

Muuttunut ilmapiiri

Avioliiton luonnetta ja tarkoitusta koskevat näkemyksetkin ovat muuttuneet. Olet luultavasti pannut merkille, että painopiste on avioliitoissa siirtynyt uskollisuudesta ja keskinäisen tuen antamisesta ensisijaisesti omien halujen tyydyttämiseen, usein toisen osapuolen kustannuksella. Journal of Marriage and Family -lehden mukaan tämä itsekeskeinen näkemys avioliitosta alkoi saada jalansijaa 1960-luvulla ja se yleistyi 1970-luvulla. Perinnäiset syyt avioitua – rakkauden ja läheisyyden tarve, uskollisuus toiselle, halu saada lapsia, molemminpuolinen tyydytyksen tunne – ovat jääneet taka-alalle.

Avioelämän muuttumista ovat monissa maissa nopeuttaneet eräät muutkin uudet kehitysvaiheet. Ensiksikin puolisoiden perinnäiset roolit ovat vaihtuneet. Ennen mies toi perheeseen leivän ja vaimo hoiti kotia. Nyt naiset ovat astuneet työelämään, ja niiden perheiden määrä, joissa molemmat puolisot luovat uraa, on noussut selvästi. Toiseksi lasten hankkiminen avioliiton ulkopuolella on entistä hyväksytympää, ja yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt. Kolmanneksi avioliiton korvaa yhä useammin avoliitto (ks. tekstiruutu ”Epävarmempia kuin avioliitot”). Neljänneksi samaa sukupuolta olevien liitot ja pyrkimys laillistaa ne on hyväksytty laajalti. Ovatko nämä nykypäivän suuntaukset vaikuttaneet sinun näkemykseesi avioliitosta?

Avioerojen hyökyaalto

Silmäys eri maiden tilastoihin paljastaa, miten avioeron yleistyminen on jäytänyt avioliiton perustuksia entisestään. Erään tuoreen raportin mukaan eronneiden pariskuntien määrä nelinkertaistui Yhdysvalloissa vuosina 1970–96. Avioeron myrskytuulet  ovat riepotelleet siellä likimain joka viidettä aikuista. Missä vaiheessa avioliitto kariutuu kaikkein herkimmin? Tilastojen mukaan noin 60 prosenttia eroista otetaan ensimmäisten kymmenen vuoden aikana.

Avioeroluvut ovat nousseet pilviin muissakin maissa. Vuonna 2004 Englannissa ja Walesissa eroja otettiin yhteensä 153490. Suomessa eroon päättyy noin yksi avioliitto kahta solmittua liittoa kohti. Australiassa noin 40 prosenttia avioliitoista hajoaa. Korean tasavallassa otettiin vuonna 2003 peräti 21800 eroa enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kaikkiaan tuona vuonna erosi 167100 paria. Japanissa joka neljäs liitto päättyy eroon, ja määrä lähentelee jo Euroopan tasoa. ”Ennen vanhaan avioeroon päättyivät vain kaikkein huonoimmat liitot”, sanoo muuan perhetutkija Japanin Punaisen Ristin yliopistosta. ”Nyt erosta on tullut pelkkä elämäntapakysymys.”

Vanhat uskonnolliset instituutiot ja sosiaaliset perinteet ovat monissa maissa vahvistaneet avioliittoja, mutta nekään eivät enää voi estää sitä, että avioerot hyväksytään yhä yleisemmin. Esimerkiksi roomalaiskatolinen kirkko pitää avioliittoa pyhänä. Vuonna 1983 se kuitenkin höllensi avioliiton pysyvyyttä koskevia sääntöjään ja teki katolilaisille helpommaksi lopettaa liittonsa. Sen jälkeen avioliittoja on purettu entistä enemmän.

Avioliittoja koossa pitävät säikeet ovat selvästikin purkautumassa. Kaikki tämän suuntauksen syyt eivät kuitenkaan ole selvästi havaittavissa.  Yhteiskunnassa tapahtuneen yleisen romahduksen lisäksi avioliittojen epäonnistumiseen vaikuttaa eräs keskeinen tekijä, joka on kätkössä useimmilta ihmisiltä.

Myrskyn näkymätön lietsoja

Raamattu osoittaa, että Saatana Panettelija, itsekkyyden personoituma, vaikuttaa maailmaan näkymättömissä mutta yhä turmiollisemmalla tavalla. Hänet on heitetty taivaasta alas maan läheisyyteen, ja hän on raivoissaan. Hän on päättänyt aiheuttaa ihmiskunnalle mahdollisimman paljon vaikeuksia, ja Jumalan alkuun panema avioliittoinstituutio on vain yksi kohde, johon hän pahansuovasti suuntaa vihansa. (Ilmestys 12:9, 12.)

Viitatessaan aikaan, jolloin Saatana olisi karkotettu taivaasta, Jeesus sanoi: ”Laittomuuden lisääntymisen vuoksi useimpien rakkaus kylmenee.” (Matteus 24:12.) Apostoli Paavali kirjoitti samaan tapaan: ”Ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista [eli perheenjäsenten välistä] kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia.” (2. Timoteukselle 3:2–4.) Ihmisissä on aina ollut näitä epämiellyttäviä ominaisuuksia jossain määrin, mutta viime aikoina ne ovat voimistuneet selvästi, kuten useimpien on helppo myöntää.

Miten voimme suojautua tältä avioliittoja repivältä myrskyltä ja rakentaa todella onnellisen ja kestävän liiton? Tarkastelemme tätä seuraavassa kirjoituksessa.

[Huomioteksti s. 5]

”Kertakäyttöajatukseen tottuneessa yhteiskunnassa ihmiset pitävät ihmissuhteitakin helposti kertakäyttöisinä.” (PERHEOIKEUDEN TUNTIJA SANDRA DAVIS)

[Tekstiruutu/Kuva s. 4]

”Epävarmempia kuin avioliitot”

Monet elävät yhdessä vastakkaista sukupuolta olevan kanssa menemättä naimisiin. Tällaiset liitot ovat Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksen (CDC) mukaan vielä ”epävarmempia kuin avioliitot”. Jotkut pareista asuvat yhdessä testatakseen yhteensopivuuttaan ennen mahdollista avioitumista. Karsiiko järjestely pois liitot, joissa osapuolet ovat toisilleen epäsopivat, ja parantaako se sen jälkeen solmittavia avioliittoja? Journal of Marriage and Family -lehden mukaan todisteet viittaavat päinvastaiseen. Siinä sanotaan: ”Ne jotka ovat asuneet yhdessä ennen naimisiinmenoa, ovat usein tyytymättömämpiä liittoonsa – –. Heillä on – – enemmän ongelmia liitossaan – – [ja] suurempi riski erota.”

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

Pitkän iän vaikutus avioliittoon

Ihmiset elävät nykyään pitempään kuin ennen. Myös tämä sinänsä myönteinen asia on lisännyt avioliittoihin kohdistuvia paineita. Nykyään avioero tekee lopun monesta sellaisesta liitosta, joka entisaikoina olisi päättynyt kuolemaan. Japanissa pitkään naimisissa olleita naisia vaivaa erikoinen ongelma. The Washington Post -lehden mukaan asiantuntijat puhuvat syndroomasta, jonka aiheuttaa aviomiehen eläkkeelle jääminen. Eräs 40 vuotta naimisissa ollut nainen muisteli tätä vaihetta liitossaan ja kertoi ajatelleensa: ”Nyt minun on pakko erota. Oli jo tarpeeksi kauheaa odottaa häntä aina töistä kotiin, mutta se, että hän pyörii koko ajan kotona, menee yli sietokykyni.”