Tarkkailemme maailmaa

▪ ”Syvämeri on maapallon elinympäristöistä selvästi kaikkein suurin. Ja yksi ankarimmista – –. Mutta katsommepa minne tahansa, näemme elämää, joskus hämmästyttävän runsaana.” (NEW SCIENTIST, BRITANNIA.)

▪ Eräässä ennakkotapauksessa Harrisburgissa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa liittovaltion tuomari päätti, että ”on perustuslain vastaista opettaa – – [älyllistä suunnittelua] evoluution vaihtoehtona biologian tunnilla julkisessa koulussa”. (NEW YORK TIMES, YHDYSVALLAT.)

▪ Vuonna 2005 tehdyn mielipidekyselyn mukaan ”51 prosenttia amerikkalaisista hylkää evoluutioteorian”. (NEW YORK TIMES, YHDYSVALLAT.)

▪ Brisbanen eläintarhassa Australiassa elävä 150-kiloinen jättiläiskilpikonna Harriet on 175-vuotias ja siten ”tiettävästi maailman vanhin elävä eläin”. (AUSTRALIAN YLEISRADIOYHTIÖ ABC.)

▪ Sveitsiläiset tutkijat ovat havainneet, että eräät maissilajikkeet ovat vastustuskykyisiä maissin juurikuoriaiselle. Ne levittävät maahan hajuja, jotka houkuttelevat puoleensa pieniä sukkulamatoja. Nämä tappavat juurikuoriaisen toukat. (DIE WELT, SAKSA.)

Jättiläiskalmari kuvattu

Tutkijat ovat valokuvanneet jättiläiskalmarin ensimmäistä kertaa luonnossa Boninsaarten lähellä Japanin pääsaarten eteläpuolella. He upottivat veteen koukkuja, joissa oli pieniä kalmari- ja katkarapusyöttejä, ja laskivat kameroita niiden yläpuolelle. Paikalle 900 metrin syvyydessä ilmaantunut jättiläiskalmari oli arviolta noin kahdeksan metriä pitkä.

”Hirmuliskot söivät ruohoa”

Tiedemiehille oli uutistoimisto AP:n mukaan ”suuri yllätys” saada tietää, että ”hirmuliskot söivät ruohoa”. Tällaisen päätelmän tekivät tutkijat, jotka analysoivat Intiasta löytynyttä suoliskon eli sauropodin fossiloitunutta lantaa. Havainto oli yllätys, sillä aiemmin luultiin, että ”ruohot ilmaantuivat vasta kauan sen jälkeen kun hirmuliskot olivat hävinneet”, uutisessa selitetään. Tiedemiehillä oli myös sellainen käsitys, että suoliskoilla ”ei ollut karkeiden korsien jauhamiseen sopivia hampaita”. Tutkimusryhmän vetäjä paleobotanisti Caroline Strömberg sanoo: ”Suurin osa ihmisistä ei olisi voinut edes kuvitella niitä ruohonsyöjiksi.”

Miten mehiläiset lentävät?

Pilke silmäkulmassa on sanottu, että insinöörit ovat todistaneet mehiläiset lentokyvyttömiksi. On nimittäin näyttänyt siltä, että näin ”painavien” hyönteisten lyhyet siiveniskut eivät synnytä tarpeeksi nostetta. Saadakseen niiden lentokyvyn salaisuuden selville insinöörit ”kuvasivat lentäviä mehiläisiä kuudentuhannen kuvan sekuntinopeudella”, kertoo New Scientist -lehti. Mehiläisten tekniikkaa kuvaillaan ”poikkeukselliseksi”. ”Siipi pyyhkäisee taaksepäin 90 asteen kaaressa ja palatessaan kääntyy ympäri – 230 kertaa sekunnissa. – – Se on kuin potkuri, jossa myös lapa pyörii”, selittää tutkimusryhmän jäsen. Havaintoa voidaan ehkä hyödyntää moottorien ja nopealiikkeisten lentokoneiden suunnittelussa.

Laulavia hiiriä

”Hiiret osaavat laulaa, ja – – niiden puolisokandidaateille esittämät laulut ovat melkein yhtä monimutkaisia kuin lintujen laulut”, kertoo New Scientist. Hiiret laulavat ultraäänitaajuudella, joka on liian korkea ihmiskorvan kuultavaksi. Tässä on ilmeisesti syy siihen, ettei laulua ole aiemmin havaittu. Saint Louisissa Missourissa Yhdysvalloissa toimivat tutkijat saivat selville, että koirashiirien tuottamista äänteistä syntyi ”säkeitä ja aiheita, joten ne täyttivät laulun ehdot”. Näin hiiret pääsevät harvalukuiseen seuraan: muita laulutaitoisia nisäkkäitä ovat tiettävästi valaat, delfiinit, eräät lepakot ja tietenkin ihmiset.