Tower Bridge – portti Lontooseen

TOISTA

Tower Bridge – portti Lontooseen

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRITANNIASTA

SEN tunnistavat ulkomaalaiset, jotka eivät ole koskaan käyneet Englannissa. Sitä käyvät katsomassa vuosittain tuhannet turistit. Lontoolaiset ylittävät sen päivittäin tuskin vilkaisematta sitä tai suomatta ajatustakaan sen syntyhistorialle. Tower Bridge on Lontoon tunnetuimpia maamerkkejä.

Tower Bridge on eri silta kuin viereinen London Bridge, ja se liittyy läheiseen Towerin linnaan. Vuonna 1872 Englannin parlamentti harkitsi lakiehdotusta, joka mahdollistaisi uuden sillan rakentamisen Thamesin yli. Towerin päällikön vastalauseista huolimatta parlamentti päätti toteuttaa idean sillä ehdolla, että silta sopisi tyyliltään Towerin linnaan. Tämä virallinen aloite johti Tower Bridgen rakentamiseen.

Thamesin poikki kulki 1700- ja 1800-luvulla useita siltoja, joista kuuluisin oli Old London Bridge. Vuonna 1750 sen perustukset olivat jo huterat ja se oli varsinainen pullonkaula joen ylityksessä. Sen alla tungeksi eri puolilta maailmaa saapuneita laivoja, kun ne yrittivät saada paikan ahtaasta satamasta. Laivoja oli satama-alueella siihen aikaan niin tiuhassa, että vieri vieressä seisovien alusten kansia pitkin pystyi kertoman mukaan kävelemään monta kilometriä.

Lontoon kaupunginhallituksen pyynnöstä kaupunginarkkitehti Horace Jones laati ehdotuksen, jossa London Bridgestä alajuoksulle päin rakennettaisiin goottilaistyylinen läppäsilta. Se mahdollistaisi laivoille vapaan kulun Thamesia pitkin länteen satama-altaille eli -tokille. Suunnitelmaan sisältyi yksityiskohta, jota monet pitivät uutuutena.

Ainutlaatuinen koneisto

Jones oli matkustellut laajalti, ja hän sai Alankomaiden kanavien yli kulkevista pienistä läppäsilloista idean vastapainoilla varustettuun kaksoisläppäsiltaan. Se rakennettaisiin ajan hengessä teräsrunkoiseksi ja verhoiltaisiin kivellä. Näin hänen työryhmänsä piirustuspöydällä alkoi muotoutua Tower Bridgen nyttemmin kuuluisa hahmo.

Siltaan kuuluu kaksi tornia, joita yhdistää kaksi kävelysiltaa 34 metriä ajoväylän ja noin 42 metriä nousuvesirajan yläpuolella. Molemmilta joentörmiltä tulevat ajotiet päättyvät siltaläppiin, joihin on asennettu vastapaino. Nämä jättimäiset läpät painavat noin 1200 tonnia kumpikin, ja ne kääntyvät ylös 86 asteen kulmaan. Sillan alta mahtuu kulkemaan turvallisesti jopa 10000 tonnin vetoinen alus.

Läppien käyttövoima

Läpät, jalankulkijoille tarkoitetut hissit katutasolta kävelysilloille ja jopa liikenteen ohjaus toimivat höyrykäyttöisellä vesihydrauliikalla. Silta toimi siis eräänlaisella vesivoimalla! Ja tehoa oli runsaasti – yli kaksi kertaa tarpeeseen nähden.

Sillan eteläpäädyn alla oli neljä hiililämmitteistä höyrykattilaa, jotka kehittivät viiden kuuden baarin paineen antaen käyttövoiman kahdelle massiiviselle pumpulle. Nämä puolestaan syöttivät vettä hydrauliseen järjestelmään 60 baarin paineella. Paineistettu vesi varastoitiin kuuteen suureen paineakkuun. Niistä saatiin energia kaikkiaan kahdeksalle moottorille, jotka liikuttivat läppiä. Kun moottorit toimivat, voimansiirtolaitteisto käänsi läpät ylös halkaisijaltaan noin puolimetristen akselien varassa. Nousu täyteen korkeuteen kesti vain minuutin.

Tower Bridge nykyään

Höyrykäyttöinen vesihydrauliikka on nykyään korvattu sähkökäyttöisellä hydrauliikalla. Mutta kuten ennenkin, sillan avautuminen pysäyttää tieliikenteen niille sijoilleen. Jalankulkijat, turistit ja muut kävijät pääsevät ihmettelemään sillan toimintaa.

Varoitusäänen kaikuessa puomit sulkevat ajokaistat, viimeinen kulkuneuvo ylittää sillan ja ohjausjärjestelmä ilmoittaa, että silta on tyhjä. Läppiä yhdistävät neljä salpaa avautuvat äänettömästi, ja läpät kääntyvät taivasta kohti. Huomio kiintyy jokeen. Olipa kyseessä hinaaja, huvipursi tai purjevene, kaikkien silmät seuraavat aluksen kulkua. Muutaman minuutin kuluttua tapahtumajärjestys muuttuu päinvastaiseksi. Läpät laskeutuvat alas ja puomit nousevat ylös. Pyöräilijät ampaisevat sillan yli ennen autoilijoita. Sekunteja myöhemmin Tower Bridge seisoo taas vakaasti paikoillaan ennen seuraavaa herätystä.

Asiasta kiinnostunut kävijä ei tyydy pelkästään seuraamaan tätä usein toistuvaa tapahtumaketjua. Hän astuu muiden mukana hissiin ja nousee pohjoistornin huipulle tutustumaan näyttelyyn, jossa sillan historiasta kerrotaan seikkaperäisemmin muun muassa liikkuvan nukkehahmon välityksellä. Taidemaalauksiin on ikuistettu sillan vaikuttavia teknisiä ratkaisuja ja näyttävät avajaiset, ja rakeiset, rusehtavat valokuvat ja näyttelytaulut valottavat sillan hämmästyttävää koneistoa.

Korkeilta kävelysilloilta voi ihailla Lontoon suurenmoisia näkymiä. Lännessä kohoaa Saint Paulin katedraali ja finanssikeskuksen pankkirakennuksia, ja kauempana erottuu postitoimiston torni. Idässä voisi odottaa näkevänsä satamatokkia, mutta ne on siirretty alajuoksulle kauas tästä modernista metropolista. Niiden paikalle on rakennettu uusi kaupunginosa, Docklands, jonka arkkitehtuuri on huomiota herättävän innovatiivinen. Näyttävä, lumoava, kiinnostava – kaikkea tätä on näkymä, joka avautuu Lontoon kuuluisalta maamerkiltä.

Kun tulet Lontooseen, käy tutustumassa tähän historialliseen insinööritaidon mestarinäytteeseen. Se jää lähtemättömästi mieleesi.

[Kuva s. 16]

Toinen höyrykäyttöisistä pumpuista, joista koneisto sai aikanaan voimansa

[Lähdemerkintä]

[Kuva s. 16, 17]

Sillan kaksi läppää nousevat täyteen korkeuteensa vajaassa minuutissa

[Lähdemerkintä]

[Kuvan lähdemerkintä s. 15]

HERÄTKÄÄ!