Varo autokaappaajia!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ETELÄ-AFRIKASTA

AUTOJEN ryöstäminen kuljettajan ollessa paikalla on jatkuvasti paheneva ongelma kaupungeissa eri puolilla maailmaa Karachista Lissaboniin ja Nairobista Rio de Janeiroon. Yhdysvaltain oikeusministeriön alaisen tilastoviraston mukaan Yhdysvalloissa tehtiin vuosina 1993–2002 noin 38000 autokaappausta vuodessa.

Etelä-Afrikassa on asukkaita vain kuudesosa Yhdysvaltojen asukasmäärästä, mutta siellä autoja kaapataan suhteessa vielä enemmän: yli 14000 vuodessa. Seuraavat esimerkkitapaukset auttavat ymmärtämään, miksi monet pitävät autokaappausta yhtenä pelottavimmista rikoksista. Tapaukset ovat sattuneet Etelä-Afrikan suurimmassa kaupungissa Johannesburgissa. Nämä kokemukset valaisevat myös sitä, mitä tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä tai, mikä parempi, miten minimoida riski ylipäätään joutua kaappauksen uhriksi.

Tosielämän kokemuksia

▪ ”Olimme ystäväni Susanin kanssa tehneet evankelioimistyötä yhdessä vuoden. Eräänä keskiviikkona pysähdyimme asuinalueella juomaan teetä puun alle ennen kuin ajaisimme seuraavaan raamatuntutkisteluun. Susan nousi hakemaan koria auton takakontista. Juuri kun hän oli ojentamassa minulle kuppia, kaksi miestä ilmestyi kuin tyhjästä, ja toinen heistä painoi aseen Susanin niskaan. Yritin järkyttyneenä nousta autosta ulos, mutta toinen mies työnsi minut takaisin sisään. Niin me kaksi naista sitten istuimme siepattuina autossa, jota kaksi miestä ajoi. Pelkäsin, että he raiskaisivat tai tappaisivat meidät.” (Naimisissa oleva nuori nainen Anika.)

 ▪ ”Olin ajamassa töihin aamuseitsemältä ja pysähdyin risteyksessä, jossa monet työttömät etsivät työtä. En katsellut ympärilleni ennen kuin joku työnsi avoimesta ikkunasta aseen kaulaani ja käski minun nousta autosta tai hän ampuisi minut. Samassa yläpuolellemme ilmestyi liikennettä valvova helikopteri. Kaappaaja luuli sitä poliisiksi, veti liipaisinta ja juoksi pakoon. Luoti osui minua kaulaan ja katkaisi selkäytimeni. Halvaannuin kaulasta alaspäin. En pysty käyttämään käsiä enkä jalkoja, eikä niissä ole tuntoa.” (Teini-ikäisen pojan isä Barry.)

▪ ”Olimme vaimoni Lindsayn kanssa menossa lounaalle. Odottelin häntä autossa. Ovet olivat lukossa, mutta ikkunat olivat helteen takia raollaan. Istuin kuljettajan paikalla ja katselin eteenpäin, kun kulman takaa asteli esiin kaksi miestä hyvin huolettoman näköisesti. Noin kahdeksan askeleen päässä autosta he erkaantuivat toisistaan; toinen käveli auton vasemmalle puolelle ja toinen oikealle. Yhtäkkiä he seisoivat ovien kohdalla aseet suunnattuina minua kohti ja huusivat määräyksiä. Kun olin käynnistänyt auton heidän käskystään, he komensivat minut takapenkille. Toinen heistä ajoi, ja toinen pakotti minut pitämään pääni alhaalla. ’Sano minulle yksikin syy, miksi en tappaisi sinua’, hän vaati. ’Olen Jehovan todistaja’, vastasin. Hän jatkoi puhettaan minun tappamisestani, ja minä rukoilin koko ajan ja mietin, mitä rakas vaimoni ajattelisi huomatessaan miehensä ja auton kadonneen.” (Matkavalvoja ja isä Alan.)

Nämä kokemukset osoittavat, miten nopeasti ja yllättäen autokaappaukset voivat tapahtua. Niistä käy myös ilmi, millaisia tilanteita kaappaajat tavallisesti käyttävät hyväkseen. Monin paikoin ei ole nykyään enää turvallista odottaa tai levähtää autossa, joka on pysäköity asuinalueelle. Muita vaarallisia paikkoja ovat risteykset ja asuintaloille johtavat yksityiset ajotiet.

Jälkivaikutuksia

Susanin ja Anikan kokemus päättyi onneksi hyvin. Naiset alkoivat autossa selittää kaappaajille, miten he opettivat ihmisiä tuntemaan Raamattua. Se näytti aiheuttavan miehille omantunnon pistoksen. ”He pyysivät meiltä anteeksi tekoaan”, Anika kertoo, ”mutta sanoivat, että nykyiset olosuhteet pakottavat heidät varastamaan ja ryöstämään autoja hengenpitimikseen. Selitimme, miksi Jumala sallii köyhyyttä ja kärsimystä.” Raamatun sanoma kosketti miesten sydäntä, ja he päättivät palauttaa naisille näiltä anastamansa rahat ja rannekellot. He vakuuttivat, etteivät tekisi näille mitään pahaa. ”Sitten toinen heistä alkoi antaa meille neuvoja siitä, miten voisimme välttyä uusilta autokaappauksilta”, Susan muistelee. Anika lisää: ”He panivat meidät lupaamaan, ettemme enää ikinä pysähtyisi teelle tienvarteen.” Sitten miehet sanansa mukaan pysäyttivät auton, nousivat ulos, ottivat kiitollisina vastaan raamatullista kirjallisuutta ja päästivät Susanin ja Anikan lähtemään rauhassa.

Matkavalvojana palveleva Alan käskettiin ulos autosta, kun kaappaajat tulivat syrjäiseen paikkaan. Vaikka hän menetti arvoesineitä, hän oli kiitollinen siitä, että hän säästyi ruumiillisilta vammoilta. ”Selvisin aika vähällä”, hän sanoo, ”koska olin  yhteistoiminnallinen. En ollut aggressiivinen enkä joutunut paniikkiin. Olisin kyllä varmasti voinut olla tarkkaavaisempi. Olen oppinut tästä sen, ettemme saa hellittää valppaudesta hetkeksikään nyt kun elämme näin pitkällä Saatanan pahan järjestelmän viimeisissä päivissä.” Seuraavana päivänä Alan ja Lindsay palasivat samalle alueelle ja jatkoivat siellä saarnaamista sen seurakunnan yhteydessä, jota he olivat palvelemassa. Alan selittää: ”Me rukoilimme, ja meillä oli silmät selässäkin koko päivän. Ei se helppoa ollut, mutta Jehova antoi meille ’voimaa, joka ylittää tavanomaisen’.” (2. Korinttilaisille 4:1, 7.)

Pahiten kävi Barrylle, sillä hän on ollut pyörätuolissa kuluneet 11 vuotta. Hän on kuitenkin pysynyt myönteisenä eikä ole antanut kokemuksen katkeroittaa itseään. Hänen uskonsa Jehova Jumalan lupaukseen vanhurskaasta uudesta maailmasta ei ole horjunut (2. Pietarin kirje 3:13). Barry käy edelleen kristillisissä kokouksissa säännöllisesti ja käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen kertoakseen toisille uskostaan. Hän sanoo: ”Jehovan palveleminen on aina ollut minulle ilo. Vaikka istun pyörätuolissa enkä voi tehdä juuri mitään itse, mietiskelen usein sitä, mitä Jehova on tehnyt hyväkseni, ja se auttaa kestämään. Tämä jumalaton järjestelmä loppuu pian, ja miten mahtava onkaan se päivä, jolloin pystyn taas kävelemään!” (Jesaja 35:6; 2. Timoteukselle 3:1–5.)

Etelä-Afrikan viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin, joiden ansiosta autokaappaukset ovat vähentyneet. Niitä kuitenkin sattuu edelleen, ja joissakin maissa ne vain lisääntyvät. Tosi kristityt uskovat, että Jumalan valtakunta on ainoa hallitus, joka pystyy tekemään lopun kaikesta rikollisuudesta ja väkivallasta (Psalmit 37:9–11; Matteus 6:10).

[Tekstiruutu/Kuva s. 14]

MINIMOI AUTOKAAPPAUKSEN RISKI

▪ Jos ajat alueella, jolla kaappauksia on sattunut, pidä ovet lukittuina ja ikkunat suljettuina.

▪ Kun hidastat vauhtia risteysalueella ennen pysähtymistä, pane merkille epäilyttävän näköiset ihmiset, joita jommallakummalla puolella tietä mahdollisesti maleksii.

▪ Pidä väli edellä kulkevaan autoon riittävänä, jotta pääset vaaran uhatessa helpommin pakoon.

▪ Jos perääsi ajaa auto, älä kiirehdi ulos tutkimaan vahinkoja. Törmäys saattaa kuulua juoneen. Jos alue on hyvin vaarallista, olisi turvallisempaa ajaa lähimmälle poliisiasemalle.

▪ Pane kotiin tullessasi merkille mahdolliset tuntemattomat henkilöt, joita norkoilee kotitalosi nurkilla. Tällöin olisi turvallisempaa ajaa eteenpäin ja palata kotiin myöhemmin tai mahdollisesti ajaa lähimmälle poliisiasemalle.

▪ Jos sinun täytyy odottaa pysäköidyssä autossa hyvin vaarallisella alueella tai paikassa, missä on vähän ihmisiä, tarkkaile, mitä auton edessä ja takana tapahtuu. Jos epäilet vaaraa, käynnistä auto ja aja korttelin ympäri.

[Kuva s. 14]

Barry on pysynyt myönteisenä, vaikka hän on pyörätuolissa