Raamatun näkökanta

Riittääkö rakkaus perusteeksi esiaviolliseen seksiin?

ERÄÄN selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia teini-ikäisistä katsoo, että esiaviollinen seksi ei ole väärin, jos osapuolet rakastavat toisiaan. Samanlainen ajattelutapa heijastuu mediasta, joka suhtautuu siihen usein suvaitsevasti. Televisiossa ja elokuvissa on aivan normaalia, että romanttiset tunteet johtavat sukupuolisuhteisiin.

Ne jotka haluavat miellyttää Jumalaa, eivät tietenkään etsi opastusta maailmasta, sillä he ymmärtävät, että se heijastaa hallitsijansa, Saatana Panettelijan, ajattelutapaa (1. Johanneksen kirje 5:19). He eivät liioin anna pelkkien tunteiden ohjata itseään, koska he tietävät, että ”sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton” (Jeremia 17:9). Todella viisaat etsivät ohjausta Luojalta ja hänen henkeytetystä Sanastaan (Sananlaskut 3:5, 6; 2. Timoteukselle 3:16).

Sukupuolisuhteet lahja Jumalalta

”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä”, sanotaan Jaakobin kirjeen 1:17:ssä. Intiimit suhteet avioliitossa ovat näitä kallisarvoisia lahjoja (Ruut 1:9; 1. Korinttilaisille 7:2, 7). Niiden välityksellä ihmiset voivat lisääntyä ja mies ja vaimo voivat luoda fyysisesti ja tunneperäisesti läheisen suhteen hyvin hellällä ja miellyttävällä tavalla. ”Iloitse nuoruutesi vaimon kanssa”, kirjoitti muinainen kuningas Salomo. ”Hänen rintansa huumatkoot sinua kaikkina aikoina.” (Sananlaskut 5:18, 19.)

Jehova luonnollisesti haluaa, että käytämme hyväksemme hänen lahjojaan ja iloitsemme niistä. Sitä varten hän on antanut meille myös parhaat lait ja periaatteet noudatettavaksi elämässä (Psalmit 19:7, 8). Hän sanoo: ”Opetan sinua hankkimaan hyötyä itsellesi, – – panen sinut astumaan sitä tietä, jota sinun tulee vaeltaa.” (Jesaja 48:17.) Epäisikö taivaallinen Isämme – rakkauden personoituma – meiltä jotain todella hyvää? (Psalmit 34:10; 37:4; 84:11; 1. Johanneksen kirje 4:8.)

Seksi ennen avioliittoa on rakkaudetonta

Kun mies ja nainen solmivat avioliiton, heistä tulee ikään kuin ”yhtä lihaa”. Kun kaksi naimatonta on keskenään sukupuolisuhteissa, mitä sanotaan myös haureudeksi, heistäkin tulee ”yhtä ruumista”, mutta tämä ruumis on Jumalan silmissä epäpuhdas. * Lisäksi tällainen yhdistyminen on rakkaudetonta. Miksi näin voidaan sanoa? (Markus 10:7–9; 1. Korinttilaisille 6:9, 10, 16.)

Ensinnäkin haureus on seksiä ilman todellista sitoutumista. Itsekunnioituksen heikkenemisen  lisäksi siitä voi olla seurauksena jokin sairaus, ei-toivottu raskaus ja henkistä tuskaa. Ennen kaikkea se on vastoin Jumalan vanhurskaita normeja. Näin ollen haureus ei juuri heijasta kiinnostusta toisen osapuolen nykyistä ja tulevaa hyvinvointia ja onnellisuutta kohtaan.

Kristitylle haureus merkitsee myös hengellisen veljen tai sisaren oikeuksien loukkaamista (1. Tessalonikalaisille 4:3–6). Ne jotka tunnustautuvat Jumalan palvelijoiksi mutta ovat avioliiton ulkopuolisissa sukupuolisuhteissa, tuovat kristilliseen seurakuntaan epäpuhtautta (Heprealaisille 12:15, 16). He myös riistävät toiselta osapuolelta moraalisesti puhtaan aseman ja, jos tämä on naimaton, mahdollisuuden astua tulevaisuudessa avioliittoon siveellisesti puhtaana. He tahraavat oman perheensä hyvän maineen ja tekevät vääryyttä toisen osapuolen perheelle. He osoittavat piittaamattomuutta Jumalaa kohtaan, kun he pahoittavat hänen mielensä rikkomalla hänen vanhurskaita lakejaan ja periaatteitaan (Psalmit 78:40, 41). Jehova puolestaan ”vaatii – – rangaistuksen” kaikista tällaisista pahoista teoista, jos tekijä ei kadu (1. Tessalonikalaisille 4:6). Onko siis mikään ihme, että Raamattu kehottaa: ”Paetkaa haureutta”? (1. Korinttilaisille 6:18.)

Oletko sinä rakastunut ja menossa naimisiin? Silloin voisit käyttää seurusteluajan rakentaaksesi liitolle vahvan perustuksen molemminpuolisesta luottamuksesta ja kunnioituksesta. Miten nimittäin nainen voi luottaa täysin mieheen, jolta selvästi puuttuu itsehillintää? Entä kuinka helppoa miehen on vaalia ja kunnioittaa naista, joka sivuuttaa Jumalan lain tyydyttääkseen romanttisia tarpeitaan tai miellyttääkseen miestä?

On hyvä myös muistaa, että ne, jotka jättävät huomiotta Jumalan rakkaudelliset normit, niittävät sitä, mitä kylvävät (Galatalaisille 6:7). ”Se, joka harjoittaa haureutta, tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan”, Raamattu sanoo (1. Korinttilaisille 6:18; Sananlaskut 7:5–27). Jos esiaviollisiin suhteisiin syyllistynyt pari katuu vilpittömästi, työskentelee kovasti saadakseen taas hyvän suhteen Jumalaan ja vahvistaa keskinäistä luottamustaan, kielteiset tunteet voivat kyllä ajan mittaan hälvetä. Tapahtuneesta jää kuitenkin tavallisesti arpi. Eräs nuoripari, joka on nykyään naimisissa, katuu katkerasti syyllistymistään haureuteen. Toisinaan mies miettii itsekseen, juontuvatko heidän erimielisyytensä jollain tavalla tuosta epäpuhtaasta alusta.

Tosi rakkaus on epäitsekästä

Tosi rakkauteen saattaa liittyä romanttisia tunteita, mutta se ”ei käyttäydy sopimattomasti” eikä ”etsi omia etujaan” (1. Korinttilaisille 13:4, 5). Sen sijaan se työskentelee toisen osapuolen hyvinvoinnin ja ikuisen onnellisuuden hyväksi. Tällainen rakkaus saa miehen ja naisen kunnioittamaan toisiaan ja pitämään intiimit suhteet niiden omalla, Jumalan määräämällä paikalla – aviovuoteessa (Heprealaisille 13:4).

Luottamus ja turvallisuudentunne, joista todella onnellinen avioliitto rakentuu, ovat tärkeitä etenkin silloin kun perheeseen syntyy lapsia, sillä Jumala on tarkoittanut, että lapset saisivat kasvaa rakkaudellisessa, vakaassa ja turvallisessa ympäristössä (Efesolaisille 6:1–4). Kaksi ihmistä sitoutuu toisiinsa aidosti ainoastaan avioliitossa. Sydämessään ja usein myös suullisesti he lupaavat huolehtia toisistaan ja tukea toisiaan hyvinä ja huonoina aikoina loppuelämänsä ajan (Roomalaisille 7:2, 3).

Intiimit suhteet voivat vahvistaa miehen ja vaimon välistä sidettä. Onnellisessa avioliitossa sukupuolisuhteet ovat lisäksi nautittavampia ja merkityksellisempiä – ne eivät halvenna liittoa, aiheuta tunnontuskia eivätkä merkitse tottelemattomuutta Luojalle.

[Alaviite]

OLETKO MIETTINYT?

▪ Mitä Jumala ajattelee esiaviollisesta seksistä? (1. Korinttilaisille 6:9, 10)

▪ Miksi haureus on vahingollista? (1. Korinttilaisille 6:18)

▪ Miten kaksi ihmistä, jotka tuntevat romanttista vetoa toisiinsa, voivat ilmaista tosi rakkautta? (1. Korinttilaisille 13:4, 5)