Calypso – Trinidadin omaleimaista kansanmusiikkia

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA TRINIDADISTA

MITÄ sinulle tulee mieleen, kun kuulet Trinidadin ja Tobagon kaksoissaarivaltiosta? Moni näkee mielessään steelband-orkesterin ja kuulee calypsomusiikin iloisia säveliä. Calypson tarttuva rytmi ja tyyli, josta ei voi erehtyä, ovat saaneet suosiota kaukana Karibianmeren eteläosista, missä se on syntynyt. *

Calypso voi tarkoittaa ”mitä tahansa laulua, jota juhlijat ovat laulaneet kaduilla tai puoliammattilais- ja ammattilaislaulajat lavoilla Trinidadissa karnevaaliaikana noin vuoden 1898 jälkeen” (Calypso Calaloo). Tämä laulumuoto saattaa alun perin juontua siitä tarinankerronnan perinteestä, jonka afrikkalaiset orjat toivat muassaan Trinidadiin. Kun afrikkalaisen laulun, tanssin ja rummutuksen ydinaineksiin sekoittui ranskalaisia, espanjalaisia, englantilaisia ja muita etnisiä vaikutteita, calypson kasvupohja oli valmis.

Nimen calypso alkuperästä ei ole varmuutta. Jotkut uskovat sen tulevan länsiafrikkalaisesta sanasta kaiso, jota käytettiin kiitettäessä hyvästä esityksestä. Jo ennen kuin orjuus päättyi Trinidadissa ja Tobagossa 1830-luvulla, ihmiset kerääntyivät jokavuotisissa karnevaaleissa kuuntelemaan chantuelle-laulajia, kun nämä lauluissaan kehuivat itseään ja pilkkasivat toisiaan. Erottuakseen muista laulajat ottivat itselleen taiteilijanimen ja kehittivät oman persoonallisen tyylinsä.

Tyyli ja vaikutus

Calypsolaulajia on aina ihailtu suurina sanataitureina. Lisäksi monet heistä pystyvät laskettelemaan täydellisesti riimitettyjä säkeitä yksi toisensa perään valmistautumatta etukäteen, ja usein he vielä  höystävät tekstiä naulan kantaan osuvilla kielikuvilla. Alkuaikoina laulajat kuuluivat pääasiassa Trinidadin afrikkalaisväestöön ja köyhiin yhteiskuntaluokkiin, mutta nykyään he edustavat kaikkia rotuja, ihonvärejä ja yhteiskuntaluokkia.

Saarivaltion entinen kulttuurijohtaja tri Hollis Liverpool on historiantutkija ja calypsolaulaja. Hän kertoi Herätkää!-lehdelle entisajan laulajista: ”Heidän vahvuutensa oli aina huumori, sillä ihmiset tulivat esiintymispaikalle ennen kaikkea viihtymään, kuulemaan juoruja ja varmistamaan tietojaan tapahtumista. Etenkin yläluokat halusivat tietää, mitä alemmat luokat puuhasivat, kun taas kuvernööri seurueineen saapui paikalle arvioimaan kansansuosiotaan.”

Calypsolaulajat pilkkasivat lauluissaan usein virkamieskuntaa ja yläluokkaa. Tavallinen kansa piti heitä sankareina ja esitaistelijoina, mutta vallanpitäjille he tuottivat päänvaivaa. Heidän tekstinsä sisälsivät toisinaan niin purevaa kritiikkiä, että siirtomaaviranomaiset katsoivat välttämättömäksi hillitä heitä säädösten avulla. Laulajat vastasivat näihin toimiin tekemällä sanoituksista kaksiselitteisiä, ja tässä taidossa he kehittyivät mestareiksi. Kaksiselitteiset sanat ovat edelleen keskeinen osa calypsolauluja.

Laulajat eivät ainoastaan käyttäneet kieltä vaan myös loivat sitä. Heidän panoksensa Länsi-Intian puhekieleen on ollut merkittävä. Ei ihme, että monet ihmiset ja jopa jotkut poliitikot lainaavat usein heidän sanojaan korostaakseen jotain asiaa.

Calypso nykyään

Viime aikoina calypsosta on kehitetty monia eri versioita, jotka vetoavat erilaisiin musiikkimakuihin. Kuten useimmissa muissakin musiikkilajeissa joidenkin laulujen sanat heijastavat kaikkea muuta kuin korkeaa moraalia. Meidän on varmasti viisasta olla valikoivia sen suhteen, millaisia sanoituksia kuuntelemme. (Efesolaisille 5:3, 4.) Voisimme kysyä itseltämme, olisiko meistä kiusallista selittää jokin kaksiselitteinen säe omalle lapselle tai asiaan vihkiytymättömälle kuulijalle.

Jos tulet Trinidadiin ja Tobagoon, ihastut varmasti saarten kauniisiin hiekkarantoihin ja koralliriuttoihin sekä rotujen ja kulttuurien sekoitukseen. Ehkä pidät myös steelbandeista ja calypsosta – iloisesta, tarttuvasta musiikista, joka on valloittanut niin nuoret kuin vanhatkin ympäri maailmaa.

[Alaviite]

[Kuvat s. 24, 25]

Steelrumpuja