Egyptistä maailmalle

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITALIASTA

”NE OVAT matkanneet alkuperämaansa ulkopuolelle, ja niistä on tullut sen mahtavan kulttuurin näkyviä symboleita, joka ne loi”, kerrotaan italialaisessa Archeo-lehdessä. Useimmat lähtivät Egyptistä kauan sitten, ja suurin osa päätyi muun muassa Istanbuliin, Lontooseen, Pariisiin, Roomaan ja New Yorkiin. Rooman-kävijät voivat ihailla niitä monilla kaupungin tunnetuimmista aukioista. Kyse on obeliskeista.

Obeliski on ylöspäin suippeneva nelikulmainen kivipylväs, jonka kärki on pyramidin muotoinen. Vanhimmat on tehty nelisentuhatta vuotta sitten, ja viimeksi valmistuneellakin on ikää parituhatta vuotta.

Muinaiset egyptiläiset louhivat obeliskeja kalliosta – yleensä punaisesta graniitista – yhtenä massiivisena kappaleena ja pystyttivät niitä hautojen ja temppelien eteen. Jotkin näistä pylväistä ovat valtavia. Suurin vielä pystyssä oleva pylväs sijaitsee eräällä Rooman aukiolla. Se on 32-metrinen ja painaa noin 455 tonnia. Useimmat obeliskit on koristeltu hieroglyfein.

Näillä monumenteilla haluttiin kunnioittaa auringonjumala Rata. Niitä pystytettiin hänen suosionosoitustensa saamiseksi sekä kiitokseksi hänen suojeluksestaan ja Egyptin hallitsijoille suomistaan voitoista. On arveltu, että obeliskit jäljittelevät muodoltaan pyramidia. Ne kuvaavat auringonsäteitä, jotka lämmittävät ja valaisevat maata.

Obeliskeilla osoitettiin kunnioitusta myös faraoille. Niiden piirtokirjoituksissa kuvaillaan Egyptin yksinvaltiaita ilmauksilla ”Ran rakastama” tai ”kaunis – – kuin Atum”, joka oli ilta-auringon jumala. Muuan obeliski ylistää erään faraon sotataitoja: ”Hänen voimansa on kuin Montun [sodanjumala], härän joka polkee maahan vieraat kansat ja tappaa kapinalliset.”

Ensimmäiset obeliskit pystytettiin Egyptiin Junun kaupunkiin (Raamatussa nimeltään On). Nimen arvellaan tarkoittavan ’pylväskaupunkia’, mikä saattaa viitata juuri obeliskeihin. Kreikkalaiset kutsuivat Junua Heliopoliiksi, ’auringon kaupungiksi’, sillä se oli egyptiläisille auringonpalvonnan tärkein keskus. Kreikkalainen nimi Heliopolis vastaa heprealaista nimeä Bet-Semes, joka merkitsee ’auringon huonetta’.

Raamatussa oleva profeetallinen Jeremian kirja puhuu siitä, miten ”Bet-Semesin patsaat Egyptin maassa” särjetään. Tämä saattaa viitata Heliopoliin obeliskeihin. Jumala tuomitsi epäjumalanpalvonnan, jota ne edustivat. (Jeremia 43:10–13.)

Louhinta ja kuljetus

Obeliskien tekotapa käy ilmi suurimmasta olemassa olevasta obeliskista. Se makaa hylättynä Egyptissä lähellä Assuania, missä sitä louhittiin. Kun louhijat olivat valinneet lupaavalta vaikuttavan kohdan kalliosta ja tasoittaneet sen yläpinnan, he tekivät tulevan obeliskin ympärille kapeat kaivannot. Alapuolelle he kaivoivat kanavia, jotka täytettiin parruilla, ja lopulta lohkare oli kokonaan pohjasta irti. Sen jälkeen tämä suunnilleen 1170 tonnin painoinen monoliitti, joka on painavampi kuin mikään muu muinaisten egyptiläisten louhima kivenjärkäle, oli määrä kiskoa Niilille ja kuljettaa määräpaikkaansa proomulla.

Kun Assuanin obeliskin tekijät huomasivat työstettävässä kivessä pahan murtuman, he hylkäsivät sen. Valmis obeliski olisi ollut 42 metriä korkea ja pohjapinta-alaltaan 16 neliömetriä. Se miten obeliskit pystytettiin, on edelleenkin hämärän peitossa.

Egyptistä Roomaan

Vuonna 30 eaa. Egyptistä tuli Rooman provinssi. Moni Rooman keisari halusi koristaa  pääkaupunkiaan arvostetuilla monumenteilla, joten Roomaan tuotiin peräti 50 obeliskia. Niiden siirtämiseksi oli rakennettava erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja valtavia aluksia. Perillä Roomassa nämä pylväät liittyivät edelleen läheisesti auringonpalvontaan.

Kun Rooman maailmanvalta kukistui, Rooman kaupunki ryöstettiin. Useimmat obeliskit kaadettiin ja jätettiin niille sijoilleen. Sittemmin paavit kiinnostuivat noiden muinaisen kaupungin raunioista löytyneiden monumenttien uudelleenpystyttämisestä. Roomalaiskatolinen kirkko on tunnustanut, että ”Egyptin kuningas oli omistanut obeliskit auringolle” ja että ne olivat aikoinaan ”tuoneet pyhiä asioita häpäiseville pakanatemppeleille arvotonta loistoa”.

Paavi Sikstus V:n valtakaudella (1585–90) pystytettiin uudelleen ensimmäiset obeliskit. Pystyttämisen yhteydessä manattiin pois pahat henget, esitettiin siunauksia, pirskotettiin pyhää vettä ja poltettiin suitsuketta. ”Minä karkotan sinusta pahat henget”, lauloi piispa Vatikaanin obeliskin edessä, ”kantaaksesi pyhää Ristiä ja pysyäksesi vapaana kaikesta pakanallisesta saastutuksesta ja kaikilta hengellisen turmeluksen hyökkäyksiltä.”

Roomassa olevia obeliskeja katsellessa voi tulla mieleen, millaista nerokkuutta niiden louhiminen, kuljettaminen ja pystyttäminen on vaatinut. Ihmetellä sopii myös sitä, että paavien kaupunkia koristavat monumentit, joita on käytetty auringonpalvonnassa!

[Kuva s. 15]

Luxor, Egypti

[Kuva s. 15]

Rooma

[Kuva s. 15]

New York

[Kuva s. 15]

Pariisi