Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi mennä hammaslääkäriin?

Miksi mennä hammaslääkäriin?

Miksi mennä hammaslääkäriin?

ENNEN modernin hammaslääketieteen aikaa ihmisillä oli tavan takaa hammassärkyä ja he menettivät hampaitaan nuoresta pitäen. Hampaiden puuttuminen tai tummentuneet tai vinot hampaat pilasivat monien ulkonäön. Hampaattomana vanhempi väki kärsi vajaaravitsemuksesta ja kuoli ennen aikojaan, kun ei kyennyt pureskelemaan ruokaa. Tätä nykyä suurin osa ihmisistä säästyy hammassäryltä, saa pitää omat hampaansa läpi elämänsä ja säilyttää hymynsä kauniina. Millä tavoin moderni hammaslääketiede on saavuttanut nämä kolme merkittävää seikkaa?

Hammassäryn ja hampaiden menetyksen välttämisessä on ollut ratkaiseva osa ehkäisevällä hammashoidolla, jossa korostuu valistuksen ja säännöllisten tarkastusten merkitys. Jeesuskin sanoi: ”Ne, jotka ovat terveitä, eivät tarvitse lääkäriä.” (Luukas 5:31.) Jotkut ovat hyötyneet suuhygieniavalistuksesta niin paljon, että he harvoin ovat hoidon tarpeessa. * Monet kuitenkin välttelevät hammaslääkärillä käyntiä. Jotkut eivät pidä sitä tärkeänä, toisia taas pidättelee hoidon kalleus. Joskus syynä on pelko. Oli tilanne mikä hyvänsä, on hyödyllistä miettiä, mitä hammaslääkäri voi tehdä puolestamme ja kannattaako käynti. Voidaksemme ymmärtää ehkäisevän hoidon tärkeyden meidän täytyy tietää, mitä hammaslääkärit yrittävät ehkäistä.

Vaurioiden synty

Hammaslääkärit voivat vaikuttaa siihen, ettei meidän tarvitse kärsiä hammassärystä eikä menettää hampaita. Yhteistyössä potilaan kanssa he yrittävät saada kuriin hampaita peittävän pehmeän bakteerikerroksen, plakin, vaikutukset. Nämä bakteerit elävät ruoanmuruilla. Ne muuttavat sokeria hapoiksi, jotka liuottavat hammaskiillettä ja haurastuttavat sitä. Seurauksena on ajan mittaan karies. Tässä vaiheessa vaurio ei vielä tuota epämukavia tuntemuksia, mutta jos karies pääsee etenemään hampaan ydinonteloon, se saattaa tuntua vihlovana kipuna.

Plakkia muodostavat bakteerit voivat piinata ihmistä toisellakin tavalla. Ellei sitä harjata huolellisesti pois, se kovettuu hammaskiveksi, joka saattaa tulehduttaa ikenet ja saada ne vetäytymään. Tällöin hampaan ja ikenen väliin jää rako, ja siihen tarttuvat ruoanmurut tarjoavat todelliset pidot bakteereille, jotka voivat tulehduttaa ikenet. Hammaslääkäri voi saada ongelman kuriin, mutta jos siihen ei kiinnitetä huomiota, hampaita ympäröivä kudos voi vaurioitua niin pahoin, että hampaita putoaa pois. Tämä on yleisempi syy hampaiden menetykseen kuin karies.

Sylki suojaa osittain näitä bakteerien kahdenlaisia hyökkäyksiä vastaan. Olemmepa syöneet kokonaisen aterian tai vain keksin, sylki tarvitsee 15–45 minuuttia puhdistaakseen suun ruoanmuruista ja neutraloidakseen plakin hapon. Aika vaihtelee sen mukaan, minkä verran hampaisiin on tarttunut tahmeaa sokeria tai ruokaa. Ilmeisesti juuri näinä minuutteina hampaat vaurioituvat. Vaurioiden suuruus ei siis välttämättä riipu sokerin määrästä vaan siitä, kuinka tiheään aterioita ja sokeripitoisia välipaloja nautitaan. Koska nukkuessa sylkeä erittyy niukasti, sokerisen ruoan tai juoman nauttiminen ennen nukkumaanmenoa harjaamatta sen jälkeen hampaita on pahimpia asioita, mitä hampaille voi tehdä. Toisaalta sanotaan, että sokeriton purukumi aterioiden jälkeen lisää syljeneritystä ja suojelee osaltaan hampaita.

Ehkäisevä hammashoito

Hammaslääkärissä on suositeltavaa käydä tarkastuksessa kerran pari vuodessa hampaiden kunnon mukaan. Siihen sisältyy mahdollisesti röntgenkuvien otto ja huolellinen karieksen etsiminen. Reiät voidaan yleensä paikata puudutuksen ja tehokkaan poran ansiosta kivuttomasti. Tavallista pelokkaampien hoitoon on nykyään käytettävissä lasereita sekä kariesta liuottavaa geeliä, joka voi vähentää tarvetta käyttää poraa tai puudutusainetta tai jopa poistaa sen. Lasten hampaissa hammaslääkäri kiinnittää huomiota erityisesti vasta puhjenneiden poskihampaiden purupintaan nähdäkseen, onko niissä uurteita, joita on vaikea puhdistaa harjalla. Lääkäri saattaa suositella uurteiden peittämistä pinnoitteella, jotta hampaan pinta olisi sileä ja helppo puhdistaa ja näin hammas säästyisi kariekselta.

Aikuisilla pyritään erityisesti ehkäisemään iensairauksia. Jos hampaista löytyy vähänkin hammaskiveä, se poistetaan. Jotkin alueet hampaissa jäävät useimmilla ihmisillä heikommalle harjaukselle, ja siksi hammaslääkäri saattaa antaa ehdotuksia harjaustekniikan parantamiseksi. Jotkut hammaslääkärit ohjaavat potilaat koulutetun suuhygienistin hoitoon näiden ongelmien poistamiseksi.

Vaurioituneet hampaat kuntoon

Käytettävissä on nykyään monia uusia menetelmiä, joiden avulla vaurioituneet tai vinot hampaat voidaan saada kuntoon tai puuttuvat hampaat korvata. Korjaava hoito on kuitenkin kallista, joten ennen sen aloittamista on laskettava, mihin varat riittävät. Monien mielestä hoito kuitenkin kannattaa. Se voi mahdollisesti palauttaa purentakyvyn tai tehdä hymystä kauniimman, mikä ei ole aivan pikkuasia, sillä rumat hampaat voivat heikentää elämänlaatua.

Jos etuhammas on lohjennut tai värjäytynyt, hammaslääkäri saattaa suositella siihen uutta etupintaa eli laminaattia. Materiaalina voi olla läpikuultava posliini, joka näyttää hyvin samanlaiselta kuin luonnollinen hammaskiille. Laminaatti kiinnitetään vaurioituneen hampaan pintaan, jolloin hammas saa uuden muodon ja ulkonäön. Pahempia vaurioita korjataan kruunulla. Se peittää hampaan kokonaan täysin uutena pintana, joka on joko kultaa tai jotain luonnollisen näköistä materiaalia.

Mitä on tehtävissä, jos hampaita puuttuu? Niiden paikalle voidaan tehdä irrotettava osaproteesi tai aukon yli rakennetaan kiinteä silta, joka peittää vierushampaat ja korvaa yhden tai useamman puuttuvan hampaan. Yhä suositumpi vaihtoehto on keinojuuri eli implantti. Siinä leukaluuhun entisen hampaan kohdalle upotetaan titaaniruuvi, ja kun luu ja ien ovat parantuneet, ruuviin kiinnitetään proteesi. Implantti on lähes oikean hampaan veroinen.

Vinot hampaat voivat tehdä olon kiusaantuneeksi, ja niitä saattaa olla vaikea puhdistaa, jolloin niihin tulee herkemmin sairauksia. Virheellinen purenta voi tuottaa kipua ja vaikeuttaa ruoan pureskelemista. Nämä ongelmat ovat yleensä korjattavissa erilaisilla oikomiskojeilla. Kehitys on tällä saralla mennyt viime aikoina eteenpäin, ja nykyiset kojeet ovat huomaamattomampia, eikä niitä tarvitse säätää yhtä usein kuin vanhempia malleja.

Jotkut hammaslääkärit kiinnittävät entistä enemmän huomiota pahanhajuisen hengityksen hoitoon. Useimpien ihmisten henki haisee ajoittain ja joillakuilla säännöllisesti. Mahdollisia syitä on useita. Joillakin hammaslääkäreillä on laitteita tarkan diagnoosin tekemiseen. Monissa tapauksissa suusta löytyy bakteereja, yleensä kielen tyvestä. Kielen harjaaminen tai kaapiminen voi auttaa samoin kuin syljenerityksen lisääminen sokerittoman purukumin avulla. Suun puhdistaminen on tärkeää erityisesti maitotuotteiden, lihan ja kalan nauttimisen jälkeen.

Pelko hallintaan

Jos hammashoito tuntuu hyvin pelottavalta, lääkäri haluaa lievittää potilaan pelkoa. Kannattaa siis kertoa, miltä tuntuu. Potilas ja lääkäri voivat sopia käsimerkistä, jolla potilas viestittää kivusta tai pelosta. Tällainen sopimus on rauhoittanut monia potilaita.

Joku voi pelätä kuulevansa nuhteita tai halveksuvia kommentteja siksi, ettei ole pitänyt hampaistaan parempaa huolta. Se on kuitenkin todennäköisesti turha pelko, sillä moittiminen ei olisi hammaslääkärille eduksi. Useimmat heistä haluavat olla asiakkaille ystävällisiä.

Monet ihmiset tinkivät hammashoidosta kustannusten pelossa. Ajoissa tehty tarkastus voi kuitenkin ehkäistä ongelmia, niin ettei kallista hoitoa edes tarvita. Monissa maissa tarjolla on joka kukkarolle sopivia hammashoitopalveluja. * Kaikkein yksinkertaisimmillakin vastaanotoilla on luultavasti röntgenlaitteet ja ajanmukaiset turbiiniporat. Useimmat hoidot voidaan tehdä aiheuttamatta potilaalle kovin suurta epämukavuutta. Puudutusaineiden hinnan ei pitäisi olla este vähävaraisillekaan.

Hammaslääkärien tavoitteena ei ole tuottaa kipua vaan poistaa sitä. Hoito ei enää ole sellainen traumaattinen kokemus kuin isovanhempiemme aikaan. Koska terveet hampaat edistävät terveyttä muutenkin ja auttavat nauttimaan elämästä täydemmin, käynti hammaslääkärissä maksaa varmasti vaivan. Se saattaa olla jopa miellyttävä yllätys.

[Alaviitteet]

^ kpl 3 Tämä kirjoitus keskittyy siihen, miten hammaslääkäri voi auttaa potilasta. Herätkää!-lehdessä 8.11.2005 oli kirjoitus ”Pidä huolta hymystäsi”, jossa käsiteltiin sitä, miten me itse voimme suojella hampaitamme.

^ kpl 20 Suomessa alle 18-vuotiaiden hammashoito on terveyskeskuksissa maksutonta, ja lisäksi vuoden 2005 maaliskuun alussa voimaan tulleen hoitotakuun myötä koko väestö on oikeutettu terveyskeskuksen kautta järjestettävän hammashoidon piiriin.

[Kaavio s. 29]

(Ks. painettu julkaisu)

Terveiden hampaiden anatomia

Terä eli kruunu

Kiille

Hammasluu

Ydinontelo jossa hermoja ja verisuonia

Juuri

Ien

Leukaluu

[Kaavio s. 29]

(Ks. painettu julkaisu)

Karies

Reikä

Paikka estää reikiä suurenemasta

[Kaavio s. 29]

(Ks. painettu julkaisu)

Iensairaus

Plakki tulisi harjata tai langata pois

Hammaskivi on vaikea poistaa, ja se saa ikenet vetäytymään

Vetäytynyt ien

[Kaavio s. 30]

(Ks. painettu julkaisu)

Hampaiden korjaus

Laminaatti kiinnitetään hampaaseen

Kruunu

Implantti

Silta kiinnitetään aukon viereisiin hampaisiin korvaamaan puuttuvat hampaat