Raamatun näkökanta

Miten suhtautua rahaan viisaasti?

”RAHA on suojaksi”, sanotaan Raamatussa Saarnaajan 7:12:ssa. Koska rahalla voi hankkia ruokaa, vaatteita ja asunnon, se suojelee köyhyyteen liittyviltä vaikeuksilta. Aineellisessa mielessä rahalla saa melkeinpä mitä tahansa. Saarnaajan 10:19 toteaa: ”Rahalla saa vastinetta kaikessa.”

Jumalan sana neuvoo tekemään ahkerasti työtä itsemme ja perheemme elatukseksi (1. Timoteukselle 5:8). On selvää, että rehellinen, ahkera työ tuottaa tyydytystä, antaa itsekunnioitusta ja luo turvallisuutta (Saarnaaja 3:12, 13).

Uutteruuden ansiosta meillä on lisäksi varaa anteliaisuuteen. ”Onnellisempaa on antaa kuin saada”, sanoi Jeesus (Apostolien teot 20:35). Tällainen onnellisuus tulee siitä, että käytämme iloiten varojamme tarpeessa olevien, varsinkin toisten uskovien, auttamiseen tai lahjan hankkimiseen jollekulle, jota rakastamme (2. Korinttilaisille 9:7; 1. Timoteukselle 6:17–19).

Jeesus kehotti seuraajiaan olemaan anteliaita, ei vain silloin tällöin vaan siten, että se on totunnainen tapa, osa normaalia elämää. Hän sanoi: ”Harjoittakaa antamista.” (Luukas 6:38.) Sama periaate soveltuu siihen, että annamme jotakin Jumalan valtakunnan etujen edistämiseksi (Sananlaskut 3:9). Tällainen anteliaisuus tosiaankin auttaa meitä ystävystymään Jehovan ja hänen Poikansa kanssa (Luukas 16:9).

Varo ”rakkautta rahaan”

Itsekkäät ihmiset harvoin antavat mitään toisille, ja silloinkin kun he antavat, heillä saattaa olla taka-ajatuksia. Monesti heidän  ongelmanaan on rakkaus rahaan, joka vastoin heidän omia odotuksiaan yleensä riistää heiltä onnellisuuden. 1. Timoteuksen kirjeen 6:10 sanoo: ”Rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” Miksi rahan rakastaminen ei tuo tyydytystä vaan pikemminkin aiheuttaa vahinkoa?

Yksi syy on se, että ahneella ihmisellä on kyltymätön halu rikastua. ”Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa”, todetaan Saarnaajan 5:10:ssä. Rakkaus rahaan aiheuttaa jatkuvasti turhautumista, mikä ikään kuin lävistää ihmisen. Lisäksi heidän ahneutensa vahingoittaa ihmissuhteita ja perhe-elämää ja estää heitä jopa saamasta riittävästi lepoa. Raamattu sanookin: ”Makea on palvelevan uni, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua.” (Saarnaaja 5:12.) Rakkaus rahaan johtaa ennen kaikkea Jumalan epäsuosioon (Job 31:24, 28).

Sekä maallinen että Raamatun historia sisältää lukuisia esimerkkejä ihmisistä, jotka varastivat, vääristelivät oikeutta, myivät itseään, murhasivat, kavalsivat toisia ja valehtelivat – vain rahan vuoksi (Joosua 7:1, 20–26; Miika 3:11; Markus 14:10, 11; Johannes 12:6). Maallisen palveluksensa aikana Jeesus pyysi erästä erittäin rikasta nuorta hallitusmiestä seuraamaan häntä. Surullista kyllä mies kieltäytyi noudattamasta tätä suurenmoista kutsua, sillä se olisi tuottanut hänelle taloudellista tappiota. Siksi Jeesus huudahti: ”Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on rahaa, mennä Jumalan valtakuntaan!” (Luukas 18:23, 24.)

Kristittyjen on erityisesti näinä ”viimeisinä päivinä” oltava varuillaan, sillä ihmiset yleensä ovat ”rahaa rakastavia”, aivan kuten on ennustettu (2. Timoteukselle 3:1, 2). Tosi kristityt, jotka ovat jatkuvasti tietoisia hengellisestä tarpeestaan, eivät tule imaistuksi ahneuden pyörteeseen, koska heillä on jotakin paljon arvokkaampaa kuin raha.

Parempaa kuin raha

Todetessaan, että raha on suojaksi, kuningas Salomo sanoi myös, että ”viisaus on suojaksi”, sillä se ”varjelee omistajansa elossa” (Saarnaaja 7:12). Mitä hän tarkoitti? Hän puhui tässä viisaudesta, joka perustuu Raamatun täsmälliseen tuntemiseen ja terveeseen jumalanpelkoon. Sellainen jumalinen viisaus on ylivertainen rahaan verrattuna, koska se voi estää ihmistä lankeamasta elämän lukemattomiin salakuoppiin ja varjella hänet jopa ennenaikaiselta kuolemalta. Lisäksi tosi viisaus on kuin kruunu, joka tuo haltijalleen arvostusta ja kunniaa. (Sananlaskut 2:10–22; 4:5–9.) Ja koska se auttaa saamaan Jumalan suosion, sitä on sanottu ”elämän puuksi” (Sananlaskut 3:18).

Ne, jotka vilpittömästi haluavat sellaista viisautta ja ovat lisäksi valmiita etsimään sitä, havaitsevat sen olevan aivan käden ulottuvilla. ”Poikani, jos – – kutsut ymmärrystä ja korotat äänesi saadaksesi tarkkanäköisyyttä, jos etsit sitä jatkuvasti kuin hopeaa ja haet sitä herkeämättä kuin kätkettyjä aarteita, silloin tulet ymmärtämään Jehovan pelon ja löydät Jumalan tuntemuksen. Sillä Jehova itse antaa viisautta, hänen suustaan tulee tieto ja tarkkanäköisyys.” (Sananlaskut 2:1–6.)

Koska tosi kristityt arvostavat enemmän viisautta kuin rahaa, he saavat jo nyt nauttia sellaisesta rauhasta, onnellisuudesta ja turvallisuudesta, joka pysyy rahaa rakastavien ulottumattomissa. Heprealaiskirjeen 13:5 sanoo: ”Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän [Jumala] on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’” Rahalla ei tällaista turvallisuutta voi saada.

OLETKO MIETTINYT?

▪ Miten raha on suojaksi? (Saarnaaja 7:12)

▪ Miksi jumalinen viisaus on rahaan verrattuna ylivertaista? (Sananlaskut 2:10–22; 3:13–18)

▪ Miksi meidän tulee karttaa rakkautta rahaan? (Markus 10:23, 25; Luukas 18:23, 24; 1. Timoteukselle 6:9, 10)