Oletko värisokea?
Oletko värisokea?
”Kun pukeudun, vaimoni täytyy tarkistaa, että valitsemani värit sopivat yhteen”, sanoo Rodney. ”Aamiaisella hän valitsee minulle hedelmän, koska en näe, onko hedelmä kypsä. Töissä en aina tiedä, mitä tietokoneen näytöltä pitäisi valita, koska eri kohteet erottuvat usein toisistaan värien perusteella. En erota toisistaan punaisia ja vihreitä liikennevaloja, joten minun on katsottava, palaako ylin vai alin valo. Vaakatasossa olevat liikennevalot voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia.”
* Kuten suurin osa värisokeista Rodneykin pystyy näkemään eri värejä – ei vain mustaa ja valkoista – mutta jotkin värit eivät näytä hänestä samalta kuin ihmisistä, joiden näkö on normaali.
RODNEYN värinäkö on puutteellinen; hän on värisokea. Hän on perinyt geenivirheen, joka aiheuttaa vian verkkokalvossa eli silmän valoherkässä sisäpinnassa. Sama häiriö on suunnilleen yhdellä kahdestatoista miehestä ja yhdellä kahdestasadasta naisesta, jotka ovat eurooppalaista syntyperää.Ihmisen verkkokalvossa on värejä havaitsevia tappisoluja tavallisesti kolmenlaisia, ja kukin tyyppi on viritetty reagoimaan eri perusvärejä vastaaviin valon aallonpituuksiin – siniseen, vihreään tai punaiseen valoon. Tietyt aallonpituudet synnyttävät reaktioita tietyissä tapeissa, jotka sitten lähettävät tiedon aivoille ja mahdollistavat värien näkemisen. * Värisokeilla ihmisillä tappien herkkyys yhdelle tai useammalle värille on kuitenkin heikentynyt tai ne reagoivat toiseen aallonpituuteen kuin normaalisti, jolloin ne aistivat värejä poikkeavasti. Useimmilla värisokeista on vaikeuksia erottaa toisistaan keltaista, vihreää, oranssia, punaista ja ruskeaa. Tämän häiriön vuoksi voi olla vaikeaa nähdä vihreää hometta ruskeassa leivässä tai keltaisessa juustossa tai erottaa sinisilmäinen vaaleaverikkö vihreäsilmäisestä punatukasta. Jos punaiselle valolle herkät tappisolut ovat todella heikot, punainen ruusu näyttää mustalta. Kyvyttömyys nähdä sinistä on hyvin harvinainen värisokeuden laji.
Värisokeus lapsilla
Yleensä värisokeus on perinnöllistä ja synnynnäistä. Monesti lapset kuitenkin oppivat korvaamaan tuon puutteen tiedostamattaan muilla keinoilla. Vaikka he eivät näe eroa joidenkin värien välillä, he voivat havaita esimerkiksi kontrastin ja kirkkauden erot ja yhdistää ne mielessään väreille annettuihin nimiin. He saattavat myös oppia tunnistamaan esineitä värien sijaan pintakuvioiden ja -rakenteen perusteella. Monet eivät edes huomaa värisokeuttaan koko lapsuusaikanaan.
Koska kouluissa, erityisesti alaluokilla, käytetään usein väreihin perustuvia opetusvälineitä, vanhemmat ja opettajat saattavat luulla, että lapsella on oppimisvaikeuksia, vaikka todellisuudessa hän onkin ehkä värisokea. Eräs opettaja jopa rankaisi viisivuotiasta poikaa piirustuksesta, jossa oli vaaleanpunaisia pilviä, vihreitä ihmisiä ja ruskealehtisiä puita. Värisokealle lapselle nuo värit voivat kuitenkin näyttää aivan oikeilta. Hyvällä syyllä jotkut viranomaiset suosittelevatkin jo hyvin nuorten lasten värinäön rutiininomaista testaamista.
Vaikka värisokeuteen ei tunneta parannuskeinoa, se ei pahene iän myötä eikä altista muille näköhäiriöille. * Värisokeus voi silti olla todella turhauttavaa. Jumalan valtakunnan hallitessa Jeesus Kristus tulee kuitenkin poistamaan jumalaapelkääviltä ihmisiltä kaikki epätäydellisyyden vaikutukset. Silloin ihmiset, onpa heillä ollut minkälaisia näköhäiriöitä tahansa, näkevät Jehovan kätten työt kaikessa loistossaan. (Jesaja 35:5; Matteus 15:30, 31; Ilmestys 21:3, 4.)
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Värisokeutta esiintyy kaikissa roduissa, mutta se on yleisintä valkoihoisilla.
^ kpl 4 Monet eläimet havaitsevat värejä, vaikkakin niiden värinäkö on erilainen kuin meillä. Esimerkiksi koirilla on verkkokalvossa vain kahdentyyppisiä tappisoluja, joista toiset ovat herkkiä siniselle ja toiset punaisen ja vihreän välissä olevalle värille. Toisaalta joillakin linnuilla on silmissään neljänlaisia tappisoluja, ja ne havaitsevat ultraviolettivaloa, jota ihmiset eivät kykene näkemään.
^ kpl 8 Värisokeus voi toisinaan johtua jostain sairaudesta. Jos havaitset muutoksia värinäössäsi, olisi ehkä hyvä käydä silmälääkärillä.
[Tekstiruutu/Kaaviot s. 18]
VÄRINÄÖN TUTKIMINEN
Värinäön häiriöiden tyypin ja vakavuuden selvittämiseen käytetään usein kuvioita, jotka koostuvat erivärisistä täplistä. Yleisesti käytetyssä Ishiharan testissä on enimmillään 38 erilaista kuviota. Esimerkiksi normaalisti näkevän pitäisi päivänvalossa nähdä oheisissa testikuvioissa numerot 42 ja 74. Toisaalta ihminen, jolla on puna-vihersokeus, yleisin värinäön häiriö, ei ehkä näe mitään numeroa ylemmässä kuviossa, ja alemmassa hän saattaa nähdä numeron 21. *
Jos koe paljastaa häiriön värinäössä, silmälääkäri saattaa suositella jatkotutkimuksia, jotta saataisiin selville, johtuuko se perinnöllisestä viasta vai jostakin muusta syystä.
[Alaviite]
^ kpl 15 Kuvat ovat vain havainnollistamista varten. Värinäkö tulisi tutkituttaa pätevällä ammattilaisella.
[Lähdemerkintä]
Sivun 18 värinäön testikuvat: Pseudoisochromatic Plate Ishihara Compatible (PIPIC) Color Vision Test 24 Plate Edition by Dr. Terrace L. Waggoner/www.colorvisiontesting.com
[Tekstiruutu s. 19]
MIKSI LÄHINNÄ MIEHET?
Perinnölliset värinäön häiriöt siirtyvät X-kromosomin mukana. Naisilla on kaksi X-kromosomia, kun taas miehillä on yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi. Vaikka nainen perisikin värisokeutta aiheuttavan geenin toisessa X-kromosomissa, toisen kromosomin terve geeni todennäköisesti kumoaa sen vaikutuksen, ja hänen näkönsä toimii hyvin. Jos taas mies perii vian X-kromosomissaan, hänellä ei ole toista X-kromosomia, johon turvautua.
[Kaavio/Kuvat s. 18]
(Ks. painettu julkaisu)
VÄRINÄKÖ
Esineistä heijastuva valo kulkee sarveiskalvon ja mykiön läpi verkkokalvolle.
Sarveiskalvo
Mykiö
Verkkokalvo
Kuva on ylösalaisin, mutta aivot kääntävät sen oikein päin.
NÄKÖHERMO välittää näköärsykkeet aivoihin.
VERKKOKALVOSSA on tappi- ja sauvasoluja, jotka yhdessä mahdollistavat valoisuusasteen ja värien havaitsemisen.
Sauvat
Tapit
TAPPISOLUT ovat herkkiä punaiselle, vihreälle ja siniselle valolle.
Punainen
Vihreä
Sininen
[Kuvat]
Normaali näkö
Poikkeava värinäkö