”Ikuisen kaupungin” ääni

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITALIASTA

Rooman lukuisat kauniit suihkulähteet ja niiden solina innoittivat italialaisen Ottorino Respighin säveltämään sinfonisen runon ”Rooman suihkulähteitä”. Kaikkein vaikuttavimpia niistä on Fontana di Trevi.

Kapeaa katua kulkiessa Trevi putkahtaa esiin yhtäkkiä kulman takaa. Näkymä on henkeäsalpaava. Pienen aukion täyttää 20 metriä leveä ja 26 metriä korkea monumentaalinen suihkulähde. Miten vaikuttava rakennelma täällä talojen kätköissä onkaan!

Trevin suihkulähteen tilasi paavi Klemens XII, ja sen suunnitteli italialainen arkkitehti Nicola Salvi. Rakennustyö alkoi vuonna 1732 ja päättyi vuonna 1762. Vesi tulee pitkin ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevaa Aqua Virgon akveduktia noin 13 kilometrin päästä keskustasta.

Suihkulähde on rakennettu palatsin seinää vasten, ja sen aiheena on meri. Mytologinen jumalhahmo Okeanos (joidenkin mielestä Neptunus) seisoo ylpeänä simpukkavaunuissaan halliten edessään ryöppyävää putousta. Kun vesi kuohuu muiden hahmojen ympäri alempana oleville kalliomuodostelmille, kuulostaa siltä kuin aallot tyrskyisivät rantaan. Allas vie talojen väliin jäävästä tilasta niin suuren alan, että tuntuu kuin koko aukio olisi osa tuota taideteosta.

Trevi on Rooman tunnetuimpia nähtävyyksiä, ja sitä käyvät katsomassa päivittäin sadat turistit. Altaaseen on tapana heittää kolikoita. Kerran viikossa vesi valutetaan pois ja kolikot – joita kertyy viikossa keskimäärin yhdeksäntuhatta euroa – kerätään ja lahjoitetaan uskonnolliselle hyväntekeväisyysjärjestölle.

Jos suihkulähteiden laulu on Rooman ääni, kuten Respighi ajatteli, niin Fontana di Trevi erottuu muista solistina: se on aivan omaa luokkaansa Rooman, ”Ikuisen kaupungin”, lukuisten ihailtujen suihkulähteiden joukossa.