Kylpylöiden maa

YLI kaksituhatta vuotta sitten keltit perustivat useiden mineraalipitoisten lähteiden lähettyville asuinpaikan, jolle he antoivat nimeksi Ak-Ink, ”Runsaat vedet”. Nykyään paikka tunnetaan nimellä Budapest. Se on Unkarin pääkaupunki ja Euroopan vanhimpia asutuskeskuksia. Varhaiset asukkaat pulahtivat silloin tällöin noihin lämpimiin lähteisiin virkistyäkseen ja saadakseen helpotusta kipuihin ja kolotuksiin.

Ensimmäisellä vuosisadalla tämä osa Euroopasta liitettiin Rooman valtakuntaan. Roomalaiset laajensivat vanhaa asuinpaikkaa ja rakensivat sinne sotilasleirin, jolle he antoivat nimeksi Aquincum. Nimen uskotaan juontuvan joko ”vettä” vastaavasta kelttiläisestä sanasta tai latinan ilmauksesta aqua quinque ’viisi vettä’. Roomalaiset rakensivat akvedukteja, viemäreitä sekä yksityisiä ja yleisiä kylpylöitä. Budapestin kylpylöillä on siis pitkä historia.

Vasta satoja vuosia Rooman valtakunnan rappeutumisen jälkeen kylpyläkulttuuri nousi uuteen kukoistukseen. 1400-luvulla aikalaiskirjoittajat ylistivät Unkarin pääkaupungin lähellä olevia kylpylaitoksia ja tekivät näin kaupunkia tunnetuksi. Kertoman mukaan kuningas Matias Corvinus, joka hallitsi Unkaria vuosina 1458–90, rakensi linnastaan katetun käytävän suosimaansa Rácz-kylpylään. Näin sinne päästiin säällä kuin säällä.

1500- ja 1600-luvulla suuri osa Unkarista sekä sen pääkaupunki olivat turkkilaisten vallan alla. Heidän rakentamissaan kylpylöissä otettiin höyry- ja kuumavesikylpyjä, joilla molemmilla oli tärkeä rooli islamilaisissa puhdistautumisrituaaleissa samoin kuin turkkilaisten sosiaalisessa elämässä. Noissa upeissa rakennuksissa altaat olivat holvikattoisia ja niitä reunustivat askelmat. Ympärillä oli ammeita ja lepopaikkoja, ja miehet ja naiset kylpivät erikseen. Osa näistä kylpylöistä on yhä käytössä.

 Eräässä matkakertomuksessa vuodelta 1673 nykyisen Budapestin seudun kylpylät luettiin Euroopan parhaimpiin ja perusteluina mainittiin ”runsaat kuumat lähteet, joilla on parantava vaikutus, sekä kylpylärakennusten koko ja kauneus”. 1800-luvulla kylpyläkulttuuria rikastutti suomalainen sauna. Ajan myötä Budapestin kylpylöihin ilmestyi saunoja, höyryhuoneita ja kylmävesialtaita.

Alueen geologinen rakenne

Budapestin 123 kuumasta lähteestä ja 400:sta karvaan veden lähteestä pulppuaa päivittäin noin 70 miljoonaa litraa vettä. Tällainen runsaus johtuu alueen geologisesta rakenteesta.

Kaupungin läpi virtaava Tonava erottaa länsirannalla kohoavat Budan kukkulat itärannalla levittäytyvistä Pestin alavista tasangoista. Jolloinkin hamassa menneisyydessä seutu oli meren peitossa, ja sinne syntyi kalkkikivi- ja dolomiittiesiintymiä. Näiden kivilajien päälle kasautui kerroksittain savea, merkelikiveä, hiekkaa ja kivihiiltä.

Vesi pääsee tunkeutumaan maanpinnan halkeamista syvälle maaperään, missä kuuma, mineraalipitoinen kiviaines kuumentaa sen. Sitten paine saa vedet pulppuamaan höyryävän kuumina takaisin pintaan halkeamia pitkin tai kaivojen kautta.

Geologinen rakenne on samanlainen koko Unkarin alueella. Siksi monilla paikkakunnilla on kauniita kylpylöitä ja mineraalipitoista vettä, jolla ajatellaan olevan lääkinnällisiä ja parantavia ominaisuuksia. *

Kuumia lähteitä on jo kauan arvostettu eri puolilla maailmaa. Kun niitä Raamatun patriarkkojen päivinä löydettiin Seirin erämaasta Kuolleenmeren ja Akabanlahden väliltä, tapausta pidettiin jo silloin merkille pantavana (1. Mooseksen kirja 36:24).

Ihmisillä on vielä paljon opittavaa maapallon moninaisuudesta. Miten Jumala tarkalleen ottaen laski maan perustukset ja loi kaikki sen ihmeet? Näiden asioiden miettiminen herättää Jumalaa pelkäävissä ihmisissä syvää kunnioitusta Luojan mittaamatonta viisautta kohtaan. (Job 38:4–6; Roomalaisille 1:20.)

[Alaviite]

[Kuva s. 24, 25]

Kuumavesiallas Hotelli Gellértissä

[Kuva s. 24]

Turkkilaisten rakentama Rudas-kylpylä

[Kuva s. 24, 25]

Széchenyi-kylpylä talviaikaan

[Kuvien lähdemerkintä s. 24]

Kaikki kuvat: Tourism Office of Budapest