Lukijoiden kirjeitä

Millainen on kristillisyyden tulevaisuus? (Helmikuu 2007.) Se mitä sanotte, on pitkälti Jumalan sanan mukaista, ja olen yhtä mieltä kanssanne. Lehdessänne on kuitenkin pari piirrettä, jotka vaivaavat minua: ensiksikin teillä on tapana moittia kristillisiä kirkkoja ja toiseksi näytätte korottavan itsenne muiden uskontojen yläpuolelle. Olisi hienoa, jos me kaikki olisimme yksimielisiä ja meillä olisi yksi usko, mutta näin ei ole asianlaita. Itse en pidä mitään kirkkoa tai uskontokuntaa toista parempana.

S. S., Yhdysvallat

”Herätkää!”-lehti vastaa: Jehovan todistajilla ei ole mitään eri uskontokuntiin kuuluvia yksilöitä vastaan. Emme liioin katso olevamme parempia kuin muut vaan tunnustamme, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla” (Roomalaisille 3:23). Siksi me voimiemme ja muiden resurssiemme mukaan uhraamme paljon aikaa siihen, että käymme ihmisten luona kertomassa heille Raamatun totuuksista, myös sen sisältämästä suurenmoisesta toivosta. Mutta samoin kuin Jeesus ja hänen opetuslapsensa mekin paljastamme rohkeasti ulkokultaisuuden ja uskonnollisen erheen.

Miten vastaisit? Aiemmin en useinkaan käynyt tätä palstaa läpi kahden lapseni kanssa. Nyt olen huomannut, että se on loistava apuväline Raamatun totuuksien juurruttamisessa heidän sydämeensä. Kaiken lisäksi se vahvistaa omaakin uskoani.

I. H., Tšekin tasavalta

Olen erittäin kiitollinen tästä palstasta, josta saan aiheita henkilökohtaiseen tutkimiseen. Kaikki on tarkoin harkittua aina pienimpiä yksityiskohtia myöten! Pääsen sen avulla entistä lähemmäs viisasta Isääni Jehovaa.

A. S., Venäjä

”Oi, Jehova, anna minun palvella sinua.” (Heinäkuu 2007.) Danielle Hallin elämäkerta vahvisti uskoani Jehovaan. Hän ei lapsuudessaan pelännyt kertoa koulussa kaikille olevansa Jehovan todistaja. Olen varma, että monet todistajaoppilaat toimivat hänen tavallaan.

A. R., Madagaskar

Olen yhdeksänvuotias. Äiti ja minä luimme juuri loppuun Daniellen kokemuksen. Tajuan nyt, että olen onnekas, koska vanhempani ovat totuudessa ja minun on helppo palvella Jehovaa. Pidin erityisesti kohdasta, jossa sanottiin, että ”asummepa missä tahansa, Jehova on aina lähellä meitä”. Pidin kovasti myös siitä, että kun Danielle tuli koulusta, hänellä oli tapana istua vuoteellaan ja kertoa kuluneesta päivästä Jehovalle aivan kuin omalle isälleen. Haluan ottaa hänestä mallia!

A. D., Italia

”Nuoret kysyvät: Miksi minua ei koskaan pyydetä mukaan?” (Heinäkuu 2007.) Kirjoitus oli aivan loistava, sillä minusta tuntui kuin se olisi kirjoitettu juuri minulle. Pidin myös siinä esitetyistä kysymyksistä ja siitä, että niiden alla oli tilaa vastausten kirjoittamiseen. Paljon kiitoksia. Kirjoituksesta oli minulle valtavasti apua.

C. A., Kanada