Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Mitä lapselleni on tapahtunut?”

”Mitä lapselleni on tapahtunut?”

”Mitä lapselleni on tapahtunut?”

Scott ja Sandra * katsoivat tyrmistyneenä 15-vuotiasta tytärtään tämän astuessa olohuoneeseen. Hänen aiemmin vaaleat hiuksensa olivat nyt kirkkaan punaiset! Vielä hämmentävämpi oli tätä seurannut keskustelu.

”Olemmeko antaneet sinulle luvan värjätä hiuksesi?”

”Ette te ole sitä kieltäneetkään!”

”Miksi et kysynyt meiltä lupaa?”

”Koska tiesin, että sanoisitte ’ei’!”

SCOTT ja Sandra myöntänevät auliisti, että nuoruus on mullistusten aikaa – niin nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin. Monet isät ja äidit ovat täysin valmistautumattomia niihin dramaattisiin muutoksiin, joita lapsen murrosikä tuo tullessaan. ”Tyttäremme muuttui aivan yllättäen”, muistelee kanadalainen Barbara. ”Mietin, mitä lapselleni on tapahtunut. Aivan kuin hänet olisi meidän nukkuessamme viety pois ja tilalle olisi tuotu joku toinen!”

Barbaran kokemus ei varmastikaan ole ainoa laatuaan. Seuraavassa on ajatuksia, joita vanhemmat eri puolilta maailmaa ovat esittäneet.

”Kun poikamme tuli teini-ikään, hän vaikutti yhtäkkiä jääräpäisemmältä ja kyseenalaisti auktoriteettimme entistä herkemmin.” (Lia, Britannia.)

”Tyttäristämme tuli epävarmempia, varsinkin ulkonäkönsä suhteen.” (John, Ghana.)

”Poikani halusi tehdä itse omat ratkaisunsa. Kukaan ei saanut käskeä häntä tekemään mitään.” (Celine, Brasilia.)

”Tyttäremme otti halaukset ja suukot vastaan nihkeämmin kuin ennen.” (Andrew, Kanada.)

”Pojista tuli aggressiivisempia. He eivät hyväksyneet päätöksiämme vaan kyseenalaistivat ne ja väittivät vastaan.” (Steve, Australia.)

”Tyttäreni piti tunteet sisällään. Hän sulkeutui omaan pieneen maailmaansa ja suuttui, kun yritin päästä sinne sisään.” (Joanne, Meksiko.)

”Lapsemme olivat taipuvaisia salailuun, ja he halusivat enemmän yksityisyyttä. Usein he olivat mieluummin ystäviensä kuin meidän kanssamme.” (Daniel, Filippiinit.)

Jos sinulla on murrosikäinen lapsi, jotkin edellä esitetyistä ajatuksista voisivat aivan hyvin olla omiasi. Voit silti luottaa siihen, että pyrkimyksesi ymmärtää perheessänne elävää ”muukalaista” – teini-ikäistä poikaa tai tytärtä – ei ole toivoton tehtävä. Raamattu voi olla tässä avuksi.

Viisaus ja ymmärrys

Raamatun sananlasku sanoo: ”Hanki viisautta, hanki ymmärrystä.” (Sananlaskut 4:5.) Nuoren kasvattamisessa molemmat ovat välttämättömiä. Ymmärrystä tarvitaan, jotta voisi nähdä, mistä nuoren käytös johtuu ja mitä hän parhaillaan käy läpi. Viisautta tarvitaan, jotta osaisi toimia sellaisella tavalla, että nuoresta voisi kasvaa vastuuntuntoinen aikuinen.

Sinun ja lapsesi välinen kuilu voi näyttää vain syvenevän, mutta älä anna sen hämätä itseäsi. Totuus on, että nuori tarvitsee – ja jopa haluaa – sitä, että hänen vanhempansa osallistuvat hänen elämäänsä tässä koettelevassa vaiheessa. Miten ymmärrys ja viisaus voivat auttaa sinua ohjaamaan häntä?

[Alaviite]

^ kpl 2 Jotkin nimet on tässä kirjoitussarjassa muutettu.