Onko elämä maapallolla uhattuna?

ILMASTON LÄMPENEMISTÄ on sanottu ihmiskunnan suurimmaksi uhaksi. Science-lehden mukaan tutkijat ovat huolissaan siitä, että olemme ehkä ”panneet alulle hitaasti etenevän mutta vääjäämättömän muutosten vyöryn”. Epäilijät kyseenalaistavat tämän väitteen. Monet kyllä myöntävät, että ilmasto lämpenee, mutta he eivät ole varmoja sen enempää syistä kuin seurauksistakaan. Heidän mukaansa ihmisen toiminta voi olla yksi tekijä muttei välttämättä tärkein. Mistä erimielisyydet johtuvat?

Ensiksikin maapallon ilmastoa säätelevät prosessit ovat monimutkaisia ja osittain hämärän peitossa. Lisäksi eri eturyhmät ovat taipuvaisia tulkitsemaan tieteellistä aineistoa omalta näkökannaltaan, esimerkiksi tietoja, joiden pohjalta tehdään päätelmiä lämpenemisen syistä.

Onko lämpeneminen todellista?

YK:n rahoittama hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi äskettäin raportin, jossa sanottiin, että ilmaston lämpeneminen on ”kiistatonta” ja että ”hyvin todennäköisesti” suuri syyllinen on ihminen itse. Jotkut, jotka ovat eri mieltä etenkin ihmisen osuudesta, myöntävät, että kaupungit saattavat lämmetä, koska niiden koko kasvaa. Lisäksi betoni ja teräs imevät runsaasti auringonlämpöä ja jäähtyvät yleensä hitaasti yön aikana. Epäilijöiden mukaan kaupunkien lämpötilamittaukset eivät kuitenkaan kerro maaseutualueiden tilannetta, minkä vuoksi ne voivat vääristää maailmanlaajuisia tilastoja.

Alaskan rannikon edustalla olevassa saaressa asuva kylänvanhin Clifford sanoo toisaalta, että hän on nähnyt muutokset omin silmin. Kyläläiset kulkevat jäätä pitkin mantereelle karibuja ja hirviä metsästämään. Lämpeneminen tekee kuitenkin perinteisen elämäntavan mahdottomaksi. Clifford kertoo: ”Merivirrat ovat muuttuneet, jääolot ovat muuttuneet, ja Tšuktšienmeren jäätyminen on muuttunut.” Hän selittää, että ennen meri jäätyi yleensä lokakuun lopussa mutta nyt jäätymistä on odotettava pitkälle joulukuuhun.

Vuonna 2007 lämpeneminen oli ilmeistä myös Luoteisväylällä, joka oli muistiinmerkityn historian aikana ensi kertaa kokonaan sula. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen National Snow and Ice Data Centerin vanhemman tutkijan mukaan tuon vuoden tapahtumat tukevat sitä näkemystä, että sulan veden kaudet ovat pidentyneet.

Kasvihuoneilmiö – elämän ehto

Edellä mainittujen muutosten sanotaan johtuvan maapallon elämälle välttämättömän luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Auringosta maahan tulevasta  energiasta noin 70 prosenttia imeytyy maapallolle ja lämmittää siten ilmaa, maata ja meriä. Jollei näin olisi, maanpinnan keskilämpötila olisi –18 astetta. Lopulta lämpö palaa avaruuteen infrapunasäteilynä, joten maapallo ei lämpene liikaa. Saasteet kuitenkin muuttavat ilmakehän koostumusta, jolloin lämpöä poistuu vähemmän ja lämpötila maapallolla saattaa nousta.

Kasvihuoneilmiöön vaikuttavat muun muassa hiilidioksidi, typpioksiduuli ja metaani sekä vesihöyry. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on lisääntynyt merkittävästi viimeksi kuluneina 250 vuotena teollisen vallankumouksen sekä fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja öljyn, lisääntyneen käytön myötä. Yksi kasvihuoneilmiötä voimistava seikka näyttää olevan karjaeläinten määrän kasvu, sillä niiden ruoansulatuksessa syntyy metaania ja typpioksiduulia. Jotkut tutkijat viittaavat myös sellaisiin lämpenemisen syihin, jotka heidän mukaansa olivat olemassa jo ennen ihmisten mahdollista vaikutusta ilmastoon.

Normaalia vaihtelua?

Ne, jotka epäilevät ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen, sanovat maapallon lämpötilan vaihdelleen huomattavasti menneisyydessäkin. He viittaavat niin kutsuttuihin jääkausiin, jolloin maapallolla oletetaan olleen paljon nykyistä kylmempää; lämpenemisen normaaliutta he taas perustelevat sillä, että Grönlannissa ja eräillä muilla kylmillä seuduilla on joskus kasvanut lämpimän ilmanalan kasveja. Tutkijat myöntävät, että menneisyyden ilmasto-oloista tiedetään tietystikin sitä vähemmän, mitä pidemmälle taaksepäin mennään.

Mikä sitten on voinut aiheuttaa suuria lämpötilan muutoksia jo ennen ihmisen vaikutusta? Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi auringonpilkut ja flare-purkaukset, jotka korreloivat auringosta vapautuvan energiamäärän vaihtelujen kanssa. Lisäksi maan kiertorata auringon ympäri muuttuu  tuhansien vuosien jaksoissa, jolloin maan etäisyys auringosta vaihtelee. Myös vulkaaninen tuhka ja merivirtojen muutokset vaikuttavat asiaan.

Ilmastomallit

Jos maapallon lämpötila nousee – olipa syynä mikä tahansa – miten se vaikuttaa meihin ja ympäristöön? Tarkkojen ennusteiden laatiminen on vaikeaa. Tutkijoilla on nykyään kuitenkin käytössään tehokkaita tietokoneita, joiden avulla he voivat simuloida eli jäljitellä erilaisia ilmastoon liittyviä ilmiöitä. Tällaisia ilmastomalleja laadittaessa otetaan huomioon fysiikan lait, ilmastotiedot ja ilmastoon vaikuttavat luonnonilmiöt.

Simulaatioilla tutkijat voivat tehdä sellaisia ilmastokokeita, joita muutoin ei voitaisi tehdä. He voivat esimerkiksi ”muuttaa” auringonsäteilyn määrää nähdäkseen, miten se vaikuttaa napajäätiköihin, ilman ja meren lämpötilaan, haihtumiseen, ilmanpaineeseen, pilvien muodostumiseen, tuuliin ja sateisiin. He voivat ”aiheuttaa” tulivuorenpurkauksia ja tarkkailla vulkaanisen tuhkan vaikutuksia säähän. Lisäksi he voivat tutkia, miten muun muassa väestönkasvu, metsien hävittäminen, maankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen määrien vaihtelut vaikuttavat ilmastoon. Heidän toiveenaan on saada ilmastomalleista yhä täsmällisempiä ja luotettavampia.

Miten täsmällisiä nykyiset mallit ovat? Suuri merkitys on tietenkin sillä, miten tarkkoja tietoja koneisiin syötetään ja minkä verran. Ennusteet vaihtelevat vähäisistä muutoksista katastrofaalisiin seurauksiin. Siitä huolimatta, kuten Science-lehti toteaa, itse ”ilmastojärjestelmä voi aiheuttaa yllätyksiä”. Tällaisia yllätyksiä on jo sattunutkin. Esimerkiksi pohjoisen napaseudun jää on sulanut odotettua nopeammin, mikä on hämmästyttänyt monia ilmastotieteilijöitä. Jos päätöksentekijöillä olisi silti edes summittainen käsitys siitä, mitä seurauksia nykyisillä toimilla tai niiden puuttumisella on, heillä olisi mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka saattavat vähentää ongelmia tulevaisuudessa.

Tämä mielessään IPCC tutki kuutta erilaista ilmastomalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa, joiden lähtökohdat vaihtelivat rajoittamattomista kasvihuonekaasupäästöistä nykyisen päästöpolitiikan kautta tiukkoihin päästörajoituksiin. Kussakin ennusteessa ilmasto- ja ympäristövaikutukset olivat erilaiset. Ennusteiden perusteella analyytikot suosittavat toimenpiteitä, joita voisivat olla muun muassa fossiilisten polttoaineiden päästörajoitukset, rajoitusten rikkojien rankaiseminen, ydinvoiman lisääminen ja ympäristöä säästävien tekniikoiden käyttöönotto.

Ovatko mallit luotettavia?

Kriitikot sanovat, että nykyisissä ilmastomalleissa ”puutteellisesti ymmärrettyjä ilmastoprosesseja yksinkertaistetaan liikaa” ja ”toiset jätetään kokonaan huomiotta”. He viittaavat myös ennusteiden ristiriitaisuuksiin.  Muuan IPCC:hen osallistunut tutkija sanoi: ”Käsittämättömän monimutkaisen ilmastojärjestelmän tutkiminen ja ymmärtäminen on niin valtaisa tehtävä, että jotkut meistä epäilevät mahdollisuuksiamme saada selville, miten se toimii ja miksi.” *

Jotkut saattavat kylläkin väittää, että vähäisten epäilysten käyttäminen verukkeena täydelliselle passiivisuudelle on tulevaisuuden kannalta uhkapeliä. ”Miten selittäisimme sen lapsillemme?” he kysyvät. Ovatpa ilmastomallit täsmällisiä tai eivät, voimme olla varmoja siitä, että maapallo on vakavissa vaikeuksissa. Saasteet, metsänhakkuut, kaupungistuminen ja lajien katoaminen, vain muutamia ilmiselviä ongelmia mainitaksemme, uhkaavat elämää ylläpitäviä ekosysteemejä.

Voimmeko tietojemme valossa odottaa, että kaikki ihmiset tekisivät täyskäännöksen, jotta kaunis kotimme ja myös sen asukkaat säästyisivät tuholta? Jos ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta, meillä on kenties vain joitakin vuosikymmeniä aikaa tarvittavien muutosten tekemiseen. Sellaiset muutokset vaatisivat vähintäänkin sitä, että puututtaisiin maapallon ongelmien perussyihin: ihmisen ahneuteen, itsekkyyteen, piittaamattomuuteen, välinpitämättömyyteen ja kyvyttömyyteen hoitaa yhteisiä asioita. Onko muutos mahdollinen vai pelkkää toiveajattelua? Jos se on pelkkää toiveajattelua, onko tilanne täysin toivoton? Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

MITEN MAAPALLON LÄMPÖTILA MITATAAN?

Maapallon lämpötilan mittaamiseen liittyviä haasteita voitaisiin valaista suuren huoneen lämpötilamittauksella. Mihin kohtaan huonetta mittari pitäisi asettaa? Lämpö kohoaa ylöspäin, joten katonrajassa on todennäköisesti lämpimämpää kuin muualla. Lukemaan vaikuttaa myös se, onko mittari lähellä ikkunaa ja onko se auringossa vai varjossa. Väreilläkin on vaikutusta, sillä tummat pinnat imevät lämpöä vaaleita enemmän.

Yksi lukema ei luultavasti kertoisi koko totuutta. Lämpö olisi mitattava useasta kohdasta, minkä jälkeen voitaisiin laskea kaikkien lukemien keskiarvo. Lukemat saattaisivat lisäksi vaihdella eri päivinä ja vuodenaikoina. Todellinen keskilämpötila saataisiin siis vain tekemällä useita mittauksia pitkän ajan kuluessa. Voi vain kuvitella, miten mutkikasta on mitata maanpinnan, ilmakehän ja merien keskilämpötila! Nämä mittaukset ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta ilmastonmuutosta koskevat arviot olisivat mahdollisimman täsmällisiä.

[Lähdemerkintä]

NASA photo

[Tekstiruutu s. 6]

ONKO YDINVOIMA RATKAISU?

Maailman energiankulutus rikkoo jatkuvasti uusia ennätyksiä. Koska öljyn ja kivihiilen polttamisesta syntyy kasvihuonekaasuja, jotkin valtiot suuntaavat huomionsa ydinvoimaan puhtaampana vaihtoehtona. Kuitenkin myös sen tuottamisessa on omat ongelmansa.

International Herald Tribune -lehden raportin mukaan Ranskassa, jossa ydinvoiman osuus energiantuotannosta on maailman suurimpia, reaktoreiden jäähdyttämiseen kuluu vuosittain jopa 19 miljardia kuutiometriä vettä. Vuoden 2003 helleaallon aikana sikäläisistä reaktoreista poistuva lämmin vesi uhkasi nostaa jokien lämpötilan ympäristön kannalta vaarallisen korkeaksi. Jotkin reaktorit oli sen vuoksi suljettava. Tilanteen odotetaan pahenevan, jos maapallon lämpötila nousee.

Yhdysvaltalaiseen Union of Concerned Scientists -järjestöön kuuluva ydintekniikan insinööri David Lochbaum on sanonut: ”Jos aiomme käyttää ydinvoimaa, ratkaistavanamme on ilmastonmuutosta koskeva ongelma.”

[Tekstiruutu/Kartta s. 7]

SÄÄHÄN LIITTYNEITÄ LUONNONONNETTOMUUKSIA VUONNA 2007

Vuonna 2007 tapahtui ennätysmäärä säähän liittyviä luonnononnettomuuksia, joiden johdosta YK:n humanitaarista avustustoimintaa koordinoiva yksikkö (Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) esitti 14 hätäapupyyntöä – neljä enemmän kuin oli edellinen huippumäärä vuonna 2005. Seuraavassa on lueteltu vain muutamia vuoden 2007 katastrofeista. Yksittäiset tapaukset eivät tietenkään välttämättä kerro pitkän aikavälin suuntausta.

▪ Britannia: Pahin tulva yli 60 vuoteen aiheutti ongelmia runsaalle 350000 ihmiselle. Touko-, kesä- ja heinäkuu olivat Englannissa ja Walesissa kaikkien aikojen sateisimmat sitten vuoden 1766, jolloin sademääristä alettiin pitää kirjaa.

▪ Länsi-Afrikka: 800000 ihmistä joutui tulvien uhriksi 14 maassa.

▪ Lesotho: Kuumuus ja kuivuus aiheuttivat satotappioita, minkä vuoksi noin 553000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua.

▪ Sudan: Rankkasateiden takia 150000 ihmistä joutui taivasalle. Vähintään 500000:lle toimitettiin hätäapua.

▪ Madagaskar: Saarella riehuneiden pyörremyrskyjen ja ankarien sateiden vuoksi 33000 ihmistä jäi kodittomiksi ja 260000 menetti satonsa.

▪ Pohjois-Korea: Arviolta 960000 ihmistä joutui ahdinkoon laajoissa tulvissa, maanvyörymissä ja mutavyöryissä.

▪ Bangladesh: Tulvat vaikuttivat 8,5 miljoonan ihmisen elämään. Lisäksi yli 3000 ihmistä ja 1,25 miljoonaa karjaeläintä kuoli. Lähes 1,5 miljoonaa kotia vahingoittui tai tuhoutui kokonaan.

▪ Intia: Tulvavesistä kärsi 30 miljoonaa ihmistä.

▪ Pakistan: Pyörremyrskyjen synnyttämien rankkasateiden vuoksi 377000 ihmistä jäi kodittomiksi ja sadat kuolivat.

▪ Bolivia: Runsaat 350000 ihmistä joutui kärsimään tulvien takia, ja 25000 ihmisen oli lähdettävä kodistaan.

▪ Meksiko: Tulvat jättivät ainakin 500000 ihmistä kodittomiksi ja vaikuttivat yli miljoonan ihmisen elämään.

▪ Dominikaaninen tasavalta: Pitkään jatkuneet rankkasateet aiheuttivat tulvia ja maanvyörymiä, minkä vuoksi 65000 joutui jättämään kotinsa.

▪ Yhdysvallat: Pahasta kuivuudesta kärsineen Etelä-Kalifornian tulipalot pakottivat 500000 ihmistä pakenemaan kodistaan.

[Lähdemerkintä]

Pohjana NASA/Visible Earth imagery