Raamatun näkökanta

Tulisiko Jumalan palvonnassa käyttää kuvia?

”Minulle opetettiin, että kuvien avulla pääsisin lähemmäs Jumalaa.” (Mack)

”Kotimme oli täynnä ikoneja. Ajattelimme, että sen ansiosta talomme miellyttäisi Jumalaa.” (Herta)

”Meillä oli tapana kumartaa tiettyjä kuvia. Emme tulleet ajatelleeksi, mitä mieltä Jumala oli siitä.” (Sandra)

MILTÄ edellä esitetyt ajatukset tuntuvat sinusta? Monet ovat sitä mieltä, että uskonnolliset kuvat auttavat heitä palvomaan Jumalaa. Auttavatko ne? Ja mikä tärkeämpää, mitä Jumala ajattelee asiasta? Tarkastellaanpa, mitä hänen kirjoitetussa Sanassaan, Pyhässä Raamatussa, kerrotaan.

Jumalan näkemys uskonnollisista kuvista

Uskonnolliset kuvat edustavat niitä kohteita, joille ihmiset omistavat antaumuksensa ja uskonnollisen kunnioituksensa. Tällaisia esineitä ovat esimerkiksi ristit, patsaat, maalaukset tai mikä tahansa, mikä esittää jotakin taivaassa tai maan päällä olevaa. * Myös lippuja saatetaan pitää kunnioituksen kohteina.

Tällaisten esineiden käyttö palvonnassa juontaa juurensa tuhansien vuosien takaa. Vuonna 1513 eaa., kun Jumala antoi vastaperustetulle Israelin kansakunnalle kymmenen käskyä, hän kertoi selvästi näkemyksensä uskonnollisista kuvista. Hän sanoi: ”Et saa tehdä itsellesi veistettyä kuvaa etkä minkään sellaisen hahmoa, mikä on ylhäällä taivaissa tai mikä on alhaalla maan päällä tai mikä on vesissä maan alla. Et saa kumartaa niitä etkä taipua palvelemaan niitä, sillä minä, Jehova, sinun Jumalasi, olen yksinomaista antaumusta vaativa Jumala.” (2. Mooseksen kirja 20:4, 5.)

Jumalan kieltoon sisältyi kaksi piirrettä. Ensinnäkään kansa ei saanut tehdä kuvia palvontaa varten, ja toiseksi he eivät saaneet ”kumartaa niitä” eivätkä palvella niitä. Miksi Luoja kieltää tekemästä itsestään tällaisia kuvia? Yksi syy on se, että ”kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa”. Jehova ei ole aineellinen persoona vaan henki, ja hän elää henkimaailmassa. (Johannes 1:18; 4:24.) Hän ei halua tehtävän tällaisia kuvia mistään muustakaan,  sillä hän vaatii ”yksinomaista antaumusta”. Hän on sanonut: ”Kunniaani minä en anna kenellekään muulle enkä ylistystäni veistetyille kuville.” (Jesaja 42:8.) Tämän vuoksi on myös väärin tehdä kuvaa palvonnan apuvälineeksi. Kun israelilaisjohtaja Aaron teki siten, se loukkasi Jehovaa syvästi (2. Mooseksen kirja 32:4–10).

Miksi niitä ei pidä kumartaa?

Raamattu sanoo jumalankuvista: ”Niillä on suu, mutta ne eivät voi puhua, niillä on silmät, mutta ne eivät voi nähdä, niillä on korvat, mutta ne eivät voi kuulla.” Sitten se esittää vakavan varoituksen siitä, että ”niiden tekijöistä tulee niiden kaltaisia” eli elottomia! (Psalmit 115:4–8.)

Epäjumalanpalvonta on myös epäoikeudenmukaista. Miltä meistä tuntuisi, jos antaisimme lapsellemme kalliin lahjan ja hän kävelisi tiehensä ja kiittäisi siitä täysin vierasta ihmistä tai jopa jotain elotonta kohdetta? Tämä voi auttaa meitä ymmärtämään, miltä Luojastamme ja Elämänantajastamme tuntuu, kun muut – elottomat kuvat mukaan lukien – saavat sen kunnian ja palvonnan, joka kuuluu hänelle (Ilmestys 4:11).

On myös hyvä miettiä, miten alentavaa itse Jumalan kuvaksi tehdylle ihmiselle on, että hän osoittaa palvovaa kunnioitusta jollekin elottomalle! (1. Mooseksen kirja 1:27.) Profeetta Jesaja kirjoitti näin toimivista: ”He kumartavat jonkun kätten työtä, sitä minkä jonkun sormet ovat tehneet. Ja ihminen kumartuu, ja mies painuu alas, etkä sinä [Jehova Jumala] voi mitenkään armahtaa heitä.” (Jesaja 2:8, 9.)

Väärästä palvonnasta tekee erityisen loukkaavaa Jumalan silmissä vielä sekin, että se on todellisuudessa demonien, Jumalan vihollisten, palvontaa. 5. Mooseksen kirjan 32:17:ssä sanotaan, että kun israelilaiset hylkäsivät Jehovan epäjumalien vuoksi, ”he uhrasivat demoneille, eivät Jumalalle”.

Entä Jeesuksen Kristuksen varhaiset seuraajat? Kunnioittivatko he uskonnollisia kuvia, tai käyttivätkö he niitä palvonnassaan? Eivät! Jeesuksen apostoli Johannes kirjoitti: ”Lapsukaiset, varjelkaa itseänne epäjumalilta.” (1. Johanneksen kirje 5:21.) Eräässä kirkkohistoriaa käsittelevässä kirjassa sanotaan: ”Mikään ei olisi tuntunut varhaisista opetuslapsista vastenmielisemmältä kuin kuvien palvonta.” (Early Church History to the Death of Constantine.)

Oikeanlainen palvonta

Jeesus sanoi: ”Tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa, sillä Isä tosiaan etsii senkaltaisia palvomaan häntä.” (Johannes 4:23.) Jumala haluaa meidän tuntevan hänet persoonana – tietävän, mistä hän pitää ja mistä ei, mitkä ovat hänen norminsa ja mikä on hänen tarkoituksensa meidän suhteemme (Johannes 17:3). Juuri siksi hän on kirjoituttanut meille Raamatun (2. Timoteukselle 3:16). Lisäksi koska hän ”ei ole kaukana meistä kenestäkään”, voimme rukoilla häntä milloin ja missä tahansa ilman uskonnollisia kuvia (Apostolien teot 17:27).

Sandra, jota lainattiin edellä, sanoi: ”Kun astuin Jehovan todistajien valtakunnansaliin, en nähnyt siellä yhtään palvonnassa käytettävää kuvaa. Todistajat näyttivät minulle Raamatusta, millaisia ominaisuuksia Jumalalla on ja mitä hän odottaa meiltä. Näin opin rukoilemaan häntä niin, että hän kuulee. Nyt minusta tuntuu, että todella ymmärrän, kuka Luoja on, ja että minulla on läheinen suhde häneen.” Sandra huomasi, miten virkistäviä ja vapauttavia Raamatun totuudet tosiaan ovat (Johannes 8:32). Myös sinä voit huomata sen.

[Alaviite]

OLETKO MIETTINYT?

▪ Miksi meidän ei pidä käyttää palvonnassa minkäänlaisia kuvia? (Psalmit 115:4–8; 1. Johanneksen kirje 5:21.)

▪ Miten tosi Jumalaa tulee palvoa? (Johannes 4:24.)

▪ Miten voi saada selville totuuden Jumalasta, ja mitä hyötyä tuosta tiedosta on? (Johannes 8:32; 17:3.)